Uutiset Myanmarin kehitys

Järjestö: Myanmarissa etnisiä puhdistuksia – 270 000 paennut

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on haastatellut Myanmarin Rakhinen osavaltion rohingyoja, jotka ovat paenneet viime viikkoina armeijan operaatiota. He ovat kertoneet tappamisesta ja tuhopoltoista.
Myanmarin lippu
Myanmarin demokratiakehitys on viime vuosina ollut lupaavaa, mutta rohingyavähemmistön tilanne herättää kansainvälistä huolta. (Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr.com / CC BY-SA 2.0 )

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Myanmarin pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa saattaa olla meneillään etnisiä puhdistuksia. Järjestön haastattelemat rohingyamuslimit ovat kertoneet tappamisesta, ampumisesta ja tuhopoltoista kylissään.

Myanmarin rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, joilla ei ole maassa kansalaisuutta eikä oikeutta peruspalveluihin. Väkivalta Rakhinessa alkoi elokuun lopulla, kun rohingya-taistelijat hyökkäsivät muun muassa poliisiasemille ja armeijan tukikohtiin. Armeija on sen seurauksena aloittanut laajan ”terrorismin vastaisen operaation”, jonka seurauksena jo noin 270 000 ihmistä on YK:n pakolaisjärjestön mukaan paennut Bangladeshiin.

32-vuotias rohingya Momena kertoi nähneensä kotikylässään 40–50 ruumista, mukaan lukien lapsia ja vanhuksia.

”Kaikilla oli veitsen tai luodin jättämiä haavoja, joillakin molempia. Isäni oli kuolleiden joukossa: hänen kurkkunsa oli leikattu auki. En voinut antaa hänelle viimeisiä rituaaleja, minä vain pakenin”, hän kertoi HRW:n tutkijoille.

Etnistä puhdistusta ei ole virallisesti määritelty kansainvälisessä laissa, mutta YK-asiantuntijoiden siitä antama määritelmä pätee Myanmarin tapahtumiin, HRW sanoo. Se vaatii YK:ta painostamaan kovemmin maan viranomaisia.

YK on varoittanut, että Rakhinea uhkaa humanitaarinen katastrofi. Avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään osavaltiossa työnsä viranomaisten asettamien esteiden vuoksi.

Kritiikkiä ovat herättäneet myös valtapuolue NLD:n johtajan Aung San Suu Kyin kommentit. Hän tuominnut terrorismin ja sanonut, että hallitus puolusta Rakhinen ihmisiä ”parhaalla mahdollisella tavalla”. Rohingyojen joukkopaon hän jätti huomiotta.

”Tämä on ihmisoikeuskatastrofi ja humanitaarinen katastrofi. Konkreettisen toiminnan lupaamisen lisäksi Aung San Suu Kyi näyttää ensimmäisissä kommenteissaan vähättelevän kammottavia tietoja, joita alueelta tulee”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kriisijohtaja Tirana Hassan.

Vuonna 2016 maan johtoon astuneelta Aung San Suu Kyiltä on odotettu Myanmarin ihmisoikeustilanteen kohentamisen suhteen paljon, sillä hän on Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja demokratia-aktivisti, joka istui pitkään kotiarestissa sotilasjuntan aikana.

Myanmarissa järjestettiin syksyllä 2015 ensimmäiset lähes vapaat parlamenttivaalit, jonka Aung San Suu Kyin puolue voitti. Maan armeijalla on kuitenkin edelleen runsaasti valtaa.

OIKAISU 24.9.2017: Aung San Suu Kyi on Myanmarin valtapuolueen johtaja, ei presidentti.

 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonflikti Burma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.