Uutiset Myanmarin kehitys

Järjestö: Myanmarissa etnisiä puhdistuksia – 270 000 paennut

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on haastatellut Myanmarin Rakhinen osavaltion rohingyoja, jotka ovat paenneet viime viikkoina armeijan operaatiota. He ovat kertoneet tappamisesta ja tuhopoltoista.
Myanmarin lippu
Myanmarin demokratiakehitys on viime vuosina ollut lupaavaa, mutta rohingyavähemmistön tilanne herättää kansainvälistä huolta. (Kuva: ReflectedSerendipity / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Myanmarin pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa saattaa olla meneillään etnisiä puhdistuksia. Järjestön haastattelemat rohingyamuslimit ovat kertoneet tappamisesta, ampumisesta ja tuhopoltoista kylissään.

Myanmarin rohingyat ovat syrjitty islaminuskoinen vähemmistö, joilla ei ole maassa kansalaisuutta eikä oikeutta peruspalveluihin. Väkivalta Rakhinessa alkoi elokuun lopulla, kun rohingya-taistelijat hyökkäsivät muun muassa poliisiasemille ja armeijan tukikohtiin. Armeija on sen seurauksena aloittanut laajan ”terrorismin vastaisen operaation”, jonka seurauksena jo noin 270 000 ihmistä on YK:n pakolaisjärjestön mukaan paennut Bangladeshiin.

32-vuotias rohingya Momena kertoi nähneensä kotikylässään 40–50 ruumista, mukaan lukien lapsia ja vanhuksia.

”Kaikilla oli veitsen tai luodin jättämiä haavoja, joillakin molempia. Isäni oli kuolleiden joukossa: hänen kurkkunsa oli leikattu auki. En voinut antaa hänelle viimeisiä rituaaleja, minä vain pakenin”, hän kertoi HRW:n tutkijoille.

Etnistä puhdistusta ei ole virallisesti määritelty kansainvälisessä laissa, mutta YK-asiantuntijoiden siitä antama määritelmä pätee Myanmarin tapahtumiin, HRW sanoo. Se vaatii YK:ta painostamaan kovemmin maan viranomaisia.

YK on varoittanut, että Rakhinea uhkaa humanitaarinen katastrofi. Avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään osavaltiossa työnsä viranomaisten asettamien esteiden vuoksi.

Kritiikkiä ovat herättäneet myös valtapuolue NLD:n johtajan Aung San Suu Kyin kommentit. Hän tuominnut terrorismin ja sanonut, että hallitus puolusta Rakhinen ihmisiä ”parhaalla mahdollisella tavalla”. Rohingyojen joukkopaon hän jätti huomiotta.

”Tämä on ihmisoikeuskatastrofi ja humanitaarinen katastrofi. Konkreettisen toiminnan lupaamisen lisäksi Aung San Suu Kyi näyttää ensimmäisissä kommenteissaan vähättelevän kammottavia tietoja, joita alueelta tulee”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kriisijohtaja Tirana Hassan.

Vuonna 2016 maan johtoon astuneelta Aung San Suu Kyiltä on odotettu Myanmarin ihmisoikeustilanteen kohentamisen suhteen paljon, sillä hän on Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja demokratia-aktivisti, joka istui pitkään kotiarestissa sotilasjuntan aikana.

Myanmarissa järjestettiin syksyllä 2015 ensimmäiset lähes vapaat parlamenttivaalit, jonka Aung San Suu Kyin puolue voitti. Maan armeijalla on kuitenkin edelleen runsaasti valtaa.

OIKAISU 24.9.2017: Aung San Suu Kyi on Myanmarin valtapuolueen johtaja, ei presidentti.

 

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonflikti Burma, Myanmar Amnesty International

Lue myös

Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Mielenosoittajia panssarivaunun ympärillä

Egyptin johto kurittaa niin oppositiota kuin jalkapallofanejakin – ”tässä ei ole enää mitään järkeä”

Egyptin johto käy yhä kovemmin ottein vastustajinaan pitämiensä ihmisten kimppuun. Toukokuussa pidätykset vain yltyivät. ”He haluavat rangaista jokaista, joka oli mukana vallankumouksessa”, sanoo naisaktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja Azza Soliman.
Metsää ja suota

Suomessa aloitetaan historiallisen suuri soiden ja metsien ennallistamisohjelma – tavoitteena torjua ilmastonmuutosta

Suomalainen osuuskunta Lumimuutos ryhtyy ennallistamaan luontoarvonsa menettäneitä soita ja metsiä. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.
Pakolaisia

Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan

Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.