Uutiset Myanmarin kehitys

YK-raportti: Myanmar ajoi rohingyat pois ja yrittää myös estää paluun

Myanmarin armeija on kehottanut megafonein ihmisiä pakenemaan Bangladeshiin ja tuhonnut rohingyojen omaisuuden maamerkkejä myöden, jotta näiden paluu olisi mahdollisimman vaikeaa, kertovat tukijat.
Myanmarin parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa.
Myanmarin hallinto on saanut raskasta kritiikkiä rohingyojen tilanteen vuoksi. Kuvassa parlamenttirakennus Nay Pyi Tawissa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmarin armeijan hyökkäykset rohingya-vähemmistöä vastaan ovat olleet brutaaleja, hyvin organisoituja ja systemaattisia. Tarkoituksena ei ole ollut vain ajaa heitä pois, vaan myös estää heidän paluunsa, summaa YK:n ihmisoikeustoimiston uusi raportti.

Raportti perustuu 65 pakolaisen haastatteluun Bangladeshissa, jonne on paennut jo yli 500 000 Myanmarin rohingyaa elokuun lopulla alkaneen ”turvallisuusoperaation” jälkeen.

Haastateltavat kertoivat tutkijatiimille, että kyliin hyökänneet turvallisuusjoukot ovat raiskanneet, teloittaneet ja kiduttaneet ihmisiä, hyökänneet uskonnollisia paikkoja vastaan sekä sytyttäneet tulipaloja. Heille on myös kerrottu megafonein, että he eivät kuulu Myanmariin ja heidän on lähdettävä Bangladeshiin. Muuten heidät tapetaan, raportissa kerrotaan.

Maamerkkejä on tuhottu, jotta palaajilla olisi vastassaan tunnistamaton seutu. Tiedot viittaavat myös siihen, että hyökkäykset on kohdistettu erityisesti koulutettuja rohingyoja, kuten opettajia, bisnesmiehiä, uskonnollisia ja yhteisöjohtajia vastaan, jotta voitaisiin heikentää heidän historiaansa, kulttuuriaan ja tietoaan, raportissa kerrotaan.

”Uskottavat tiedot viittaavat siihen, että Myanmarin turvallisuusjoukot tuhosivat tarkoituksella rohingyojen omaisuutta, kohteena kodit, pellot, ruokavarastot, sato, karja ja jopa puut, jotta heidän paluunsa normaaliin elämän olisi lähes mahdotonta”, raportti summaa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jota pidetään laittomina siirtolaisina. Armeija aloitti rohingyoja vastaan ”turvallisuusoperaation” sen jälkeen, kun heidän aseellisen järjestönsä kerrottiin hyökänneen poliisiasemia vastaan. YK-raportin mukaan mahdollista kuitenkin on, että puhdistukset aloitettiin jo aiemmin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein on aiemmin kuvannut operaatiota ”oppikirjaesimerkiksi etnisistä puhdistuksista”. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat aiemmin kertoneet samantyyppisistä hyökkäyksistä.

Pakolaiset ovat paenneet Bangladeshiin, jossa humanitaarisen avun tarve on valtava. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kiireellistä ruoka-apua tarvitsee ainakin 281 000 ihmistä.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonfliktiYK Burma, Myanmar

Lue myös

Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Rohingya-pakolaisia ja heidän asumuksiaan Bangladeshissa

Ihmiskauppiaat ja villieläimet pelottavat rohingya-leirien pakolaislapsia

Rohingyojen pakolaisleireillä Bangladeshissa on vahvistettu 32 lapsikauppatapausta, mutta todellinen määrä voi olla suurempi. Avustusjärjestöjen raportin mukaan leirien lapset pelkäävät sieppauksia eikä moni tyttö uskalla mennä edes vessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.