Uutiset Myanmarin kehitys

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa. (Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS )

(IPS) -- Myanmarista Bangladeshiin paenneiden rohingya-muslimien määrä ylitti lokakuussa puoli miljoonaa ja lisää oli yhä tulossa. Valtaosa naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, yli puolet tulokkaista on alaikäisiä, ja 50 000 pakolaisleireille päätynyttä naista odottaa lasta.

Yasmin, 26, synnytti reilu viikko sitten vauvan täyteen ahdetulla leirillä Bangladeshin eteläosassa sijaitsevalla Cox's Bazaarin alueella.

Kolme viikkoa aiemmin Yasmin oli viimeisillään raskaana kotikylässään Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Sotilaat tunkeutuivat kylään, sytyttivät taloja tuleen ja ajoivat suurimman osan asukkaista pakoon. Yasminin ohella kylään jäi vain lapsia ja naisia.

”Olin yksin kotona, ja taloon tunkeutunut sotilas kutsui tovereitaan mukaan raiskaamaan minut. En tiedä montako heitä oli, menetin tajuntani”, Yasmin kertoo yhä kauhun vallassa.

Yasminin mies tapettiin kylässä 4. syyskuuta ratsiassa, johon osallistui väkivaltainen buddhalaisjoukkio. Ne hyökkäilevät armeijan rinnalla rohingya-muslimeja vastaan.

Häätöjen historia

Myanmar (entinen Burma) on pitkään pyrkinyt häätämään Rakhinesta yli miljoona rohingyaa, joita se kutsuu laittomiksi maahanmuuttajiksi. Rohingyoille ei ole myönnetty kansalaisuutta, vaikka he ovat asuneet maassa usean sukupolven ajan.

Noin 300 000 rohingya-pakolaista on asunut vuoden 1977 häädöistä lähtien Bangladeshissa.

Rohingyojen ja Rakhinen buddhalaisen valtaväestön jännitteet kärjistyivät mellakoiksi vuonna 2012. Kymmenettuhannet rohingyat joutuivat jättämään kotinsa ja pakenemaan surkeisiin leireihin, jotka eristettiin muusta yhteiskunnasta.

Vuoden 2016 lokakuussa Rakhinessa puhkesi levottomuuksia, kun aseistautuneet rohingyat tappoivat useita rajavartijoita. Armeija lähetettiin alueelle, ja joukkohäädöt alkoivat.

Tilanne tasaantui välillä, mutta elokuun lopulla armeija aloitti rajun operaation, jonka syyksi sanotaan rohingya-sissien hyökkäystä poliisiasemalle. Rohingya-kyliä on poltettu ja joukoittain naisia raiskattu. Pakolaisten määrä kasvoi ennennäkemättömästi.

Etninen puhdistus

Bangladeshin rannikolla sijaitseva Cox's Bazaar ja viereinen Bandarbanin alue ovat täyttyneet pakolaisista. Rajan yli kantautuvat tiedot kertovat kansanmurhasta tai YK:n termein etnisestä puhdistuksesta.

Yleisen käsityksen mukaan Myanmarin hallitus haluaa viestittää miesten tappamisella, naisten raiskaamisella ja talojen polttamisella Rakhinessa, ettei yksikään rohingya saa jäädä alueelle.

”Aseettomien naisten tappaminen olisi herättänyt kansainvälistä arvostelua, joten Myanmarin armeija valitsi pelottelutaktiikakseen raiskaukset”, eräs Bangladeshiin selviytynyt rohingya-mies arvioi.

Toinen vuoriston kautta tullut mies sanoo, että Myanmarin johtaja Ang San Suu Kyi on ”naispuolinen Hitler”, koska hän pitää tilannetta ”sisäisenä ongelmana” eikä estä sotilaiden julmuuksia.

Äärimmäisen väkivaltaista

YK:n lastenrahasto Unicef arvioi syyskuussa, että nyt Myanmarista pakenevista ronhingyoista on 60 prosenttia lapsia ja naisista yli 50 000 on raskaana. Vielä lokakuussa Bangladeshiin tuli yli 2 000 pakolaista päivässä.

Cox's Bazaarissa toimivan paikallisen Mukti-järjestön johtaja Bimol Chandra Dey Sarker on tehnyt ihmisoikeustyötä 20 vuotta. ”Koskaan en ole kuullut näin äärimmilleen viedystä väkivallasta”, hän sanoo.

”Naiset ovat ujoja ja traumatisoituneita, mutta he kertovat kokemuksistaan, koska tuntevat olevansa turvassa täällä”, toisen avustusjärjestön edustaja vahvistaa.

Paikalliseen aluesairaalaan tulvi aluksi luotien haavoittamia pakolaisia, mutta nyttemmin yhä enemmän raskaana olevia naisia, joista moni sanoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

”Naisilla on raiskauksen aiheuttamia vammoja, mutta he eivät valita”, eräs hoitaja sanoo.

Myanmarin kehitys pakolaisetkonflikti BhutanBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia
Bangladeshiin on paennut yli 688 000 rohingyaa. Kuvassa Balukhalin leirin asumuksia.
(Kuva:
Allison Joyce
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Myanmarin armeija ajaa yhä rohingyoja kodeistaan – viimeisin taktiikka on nälkiinnyttäminen

Samaan aikaan, kun Myanmar ja Bangladesh ovat jo sopimassa rohingya-pakolaisten palauttamisesta takaisin Myanmariin, ihmisiä pakenee yhä. Amnestyn selvityksen armeija on estänyt rohingyoja pääsemästä riisipelloilleen, ja ruokapula on saanut monet lähtemään liikkeelle.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID - UK Department for International Development
/
CC BY 2.0
)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.
(Kuva:
Emilia Kangasluoma
/
Suomen Punainen Risti
)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.