Uutiset Myanmarin kehitys

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa. (Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

(IPS) -- Myanmarista Bangladeshiin paenneiden rohingya-muslimien määrä ylitti lokakuussa puoli miljoonaa ja lisää oli yhä tulossa. Valtaosa naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa, yli puolet tulokkaista on alaikäisiä, ja 50 000 pakolaisleireille päätynyttä naista odottaa lasta.

Yasmin, 26, synnytti reilu viikko sitten vauvan täyteen ahdetulla leirillä Bangladeshin eteläosassa sijaitsevalla Cox's Bazaarin alueella.

Kolme viikkoa aiemmin Yasmin oli viimeisillään raskaana kotikylässään Myanmarin Rakhinen osavaltiossa. Sotilaat tunkeutuivat kylään, sytyttivät taloja tuleen ja ajoivat suurimman osan asukkaista pakoon. Yasminin ohella kylään jäi vain lapsia ja naisia.

”Olin yksin kotona, ja taloon tunkeutunut sotilas kutsui tovereitaan mukaan raiskaamaan minut. En tiedä montako heitä oli, menetin tajuntani”, Yasmin kertoo yhä kauhun vallassa.

Yasminin mies tapettiin kylässä 4. syyskuuta ratsiassa, johon osallistui väkivaltainen buddhalaisjoukkio. Ne hyökkäilevät armeijan rinnalla rohingya-muslimeja vastaan.

Häätöjen historia

Myanmar (entinen Burma) on pitkään pyrkinyt häätämään Rakhinesta yli miljoona rohingyaa, joita se kutsuu laittomiksi maahanmuuttajiksi. Rohingyoille ei ole myönnetty kansalaisuutta, vaikka he ovat asuneet maassa usean sukupolven ajan.

Noin 300 000 rohingya-pakolaista on asunut vuoden 1977 häädöistä lähtien Bangladeshissa.

Rohingyojen ja Rakhinen buddhalaisen valtaväestön jännitteet kärjistyivät mellakoiksi vuonna 2012. Kymmenettuhannet rohingyat joutuivat jättämään kotinsa ja pakenemaan surkeisiin leireihin, jotka eristettiin muusta yhteiskunnasta.

Vuoden 2016 lokakuussa Rakhinessa puhkesi levottomuuksia, kun aseistautuneet rohingyat tappoivat useita rajavartijoita. Armeija lähetettiin alueelle, ja joukkohäädöt alkoivat.

Tilanne tasaantui välillä, mutta elokuun lopulla armeija aloitti rajun operaation, jonka syyksi sanotaan rohingya-sissien hyökkäystä poliisiasemalle. Rohingya-kyliä on poltettu ja joukoittain naisia raiskattu. Pakolaisten määrä kasvoi ennennäkemättömästi.

Etninen puhdistus

Bangladeshin rannikolla sijaitseva Cox's Bazaar ja viereinen Bandarbanin alue ovat täyttyneet pakolaisista. Rajan yli kantautuvat tiedot kertovat kansanmurhasta tai YK:n termein etnisestä puhdistuksesta.

Yleisen käsityksen mukaan Myanmarin hallitus haluaa viestittää miesten tappamisella, naisten raiskaamisella ja talojen polttamisella Rakhinessa, ettei yksikään rohingya saa jäädä alueelle.

”Aseettomien naisten tappaminen olisi herättänyt kansainvälistä arvostelua, joten Myanmarin armeija valitsi pelottelutaktiikakseen raiskaukset”, eräs Bangladeshiin selviytynyt rohingya-mies arvioi.

Toinen vuoriston kautta tullut mies sanoo, että Myanmarin johtaja Ang San Suu Kyi on ”naispuolinen Hitler”, koska hän pitää tilannetta ”sisäisenä ongelmana” eikä estä sotilaiden julmuuksia.

Äärimmäisen väkivaltaista

YK:n lastenrahasto Unicef arvioi syyskuussa, että nyt Myanmarista pakenevista ronhingyoista on 60 prosenttia lapsia ja naisista yli 50 000 on raskaana. Vielä lokakuussa Bangladeshiin tuli yli 2 000 pakolaista päivässä.

Cox's Bazaarissa toimivan paikallisen Mukti-järjestön johtaja Bimol Chandra Dey Sarker on tehnyt ihmisoikeustyötä 20 vuotta. ”Koskaan en ole kuullut näin äärimmilleen viedystä väkivallasta”, hän sanoo.

”Naiset ovat ujoja ja traumatisoituneita, mutta he kertovat kokemuksistaan, koska tuntevat olevansa turvassa täällä”, toisen avustusjärjestön edustaja vahvistaa.

Paikalliseen aluesairaalaan tulvi aluksi luotien haavoittamia pakolaisia, mutta nyttemmin yhä enemmän raskaana olevia naisia, joista moni sanoo joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

”Naisilla on raiskauksen aiheuttamia vammoja, mutta he eivät valita”, eräs hoitaja sanoo.

Myanmarin kehitys pakolaisetkonflikti BhutanBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.