Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta

Aseiden toimittaminen Jemenin sodan osapuolelle pitää lopettaa, vaatii YK:n asiantuntijaryhmä. Muun muassa Yhdysvaltain, Ranskan ja Ison-Britannian tiedetään myyneen aseita Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle.

Kokousyleisöä ja puhujanäyttö

YK:n pääsihteerin Jemen-erityislähettiläs Martin Griffiths kertoi YK:n turvallisuusneuvostolle Jemenin tilanteesta elokuussa. Kuva: Loey Felipe / UN Photo.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Jemenistä todisteita, jotka viittaavat siihen, että maassa on viime vuosina tapahtunut sotarikoksia ja muita kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia.

YK:n ihmisoikeusneuvoston perustaman asiantuntijaryhmä kertoo tällä viikolla julkaistussa raportissaan ilmaiskuista siviilejä vastaan, summittaisesta tulittamisesta, tarkka-ampujista, maamiinoista sekä mielivaltaisista tapoista ja pidätyksestä, kidutuksesta, seksuaalisesta ja sukupuolittuneesta väkivallasta sekä humanitaarisen avun estämisestä.

”Konfliktin osapuolet – kaikki osapuolet – ovat vastuussa lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista sekä kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista. Osa näistä voi olla sotarikoksia”, linjasi paneelin johtaja Kamel Jenoubi tiistaina.

Jemenissä ei käytännössä ole turvassa missään, Jenoubi sanoi. Maaliskuun 2015 jälkeen ainakin 7 292 siviiliä kuollut suoraan konfliktin seurauksena, mutta todennäköisesti luku on paljon suurempi.

Jemenin konflikti kärjistyi maaliskuussa 2015, kun Saudi-Arabian johtama liittouma alkoi pommittaa maan hallitusta vastaan taistelevia huthikapinallisia. Liittoumaa on useaan otteeseen syytetty muun muassa siviileihin kohdistuvista ilmaiskuista. Jemeniin on puhjennut maailman pahimmaksi luonnehdittu humanitaarinen kriisi, jonka seurauksena 24 miljoonaa ihmistä, 80 prosenttia väestöstä, tarvitsee apua tai suojelua.

YK:n vuonna 2017 perustama tutkijapaneeli kertoo pystyneensä tekemään yli 600 uhrien ja silminnäkijöiden haastattelua liittouman ja maan hallituksen yhteistyöhaluttomuudesta huolimatta. Kansainvälisistä rikoksista epäillyistä on toimitettu luottamuksellinen lista YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, se kertoo.

Osapuolten käyttämään sotataktiikkaa on myös hyökkääminen terveyspalveluita vastaan. Esimerkiksi tänä vuonna liittouma on iskenyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön kolerahoitokeskukseen juuri ennen kuin sen piti avautua. Maassa havaittiin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana noin 460 000 koleratapausta. Molemmat osapuolet ovat myös estäneet kolerarokotteiden antamista.

Raportti ei säästä myöskään länsimaita, joista ainakin Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ranska ovat myyneet aseita liittoumalle. Iranin puolestaan epäillään myyneen aseita hutheille. Asekaupat on lopetettava, raportissa vaaditaan. Valtiot voidaan panna vastuuseen myös kansainvälisen oikeuden rikkomusten mahdollistamisesta, se muistuttaa.

Raportissa muistutetaan myös, että Ranska ja Iso-Britannia ovat kansainvälisen asekauppasopimuksen osapuolia, mikä tarkoittaa, ettei asekauppaa pitäisi käydä, jos aseita ollaan käyttämässä sotarikoksiin.

Myös Suomi on takavuosina myynyt aseita Saudi-Arabialle ja Arabiemiirikunnille. Kaupat jäädytettiin viime marraskuussa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia