Uutiset

Argentiinan ylänkökylissä keksittiin ratkaisu sähköpulaan – Dieselgeneraattorit vaihdetaan aurinkopaneeleihin

Punan ylänköalueella 3 800 metrin korkeudessa kylät ja kaupungit ovat niin kaukana toisistaan ja maaston muodot niin hankalia, että alue on sähköverkon ulottumattomissa. Uuden projektin ansiosta yhdeksään kylään saadaan kuitenkin sähköt aurinkopaneelien ja litiumakkujen avulla.
Ihmisiä aurinkopaneelien edustalla
Argentiinalaisen San Franciscon kylän tyytyväisiä asukkaita kylään lokakuussa asennettujen aurinkopaneelien äärellä. Nyt heillä on saastuttamatonta sähköä ympäri vuorokauden ja katuvalaistus. Vasemmalla Celia Vilte. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

(IPS) -- ”Kuuttomina öinä oli hyvin vaikeaa liikkua ulkona”, opettaja Celia Vilte sanoo. Vilte elää Argentiinan luoteisosassa Punan ylängöllä 3 800 metrin korkeudessa. 54 asukkaan San Franciscon kylän keskustan virkaa hoitaa 40 aurinkopaneelin rykelmä.

Vilte puhuu ajasta ennen lokakuuta, jolloin kylän tiet ja talot saivat led-valaistuksen. ”Me käytimme kynttilöitä ja lyhtyjä. Koska pelkäsin pimeässä, en uskaltanut mennä iltaisin ulos.”

Celia Vilte on ollut 20 vuotta opettajana peruskoulussa, jossa nyt on 13 oppilasta. Koululaisista seitsemän täytyy joka maanantai kävellä kouluun kaksi tai kolme tuntia kodeistaan maaseudulla, jäädä viikoksi kylään ja palata perheensä luo viikonlopuksi perjantaina.

Punan ylängöllä useimmat asukkaat kuuluvat alkuperäiskansaan, jonka uskotaan polveutuvan inkoista. He kasvattavat laamoja ja lampaita ja harjoittavat omavaraisviljelyä. Seutu on niin kuivaa, että viljelyä voi pitää melkoisena saavutuksena. Ylänkö ulottuu pohjoisesta Argentiinasta pohjoiseen Chileen, läntiseen Boliviaan ja eteläiseen Peruun.

Bolivian ja Chilen rajamailla kylät ja kaupungit ovat niin kaukana toisistaan ja maaston muodot niin hankalia, että alue on sähköverkon ulottumattomissa.

Täällä päivä on pilvinen vain harvoin. Aurinko porottaa armottomasti, ahavoittaa ihon ja parkkiinnuttaa huulet. Mutta heltymätön auringonvalo on myös erinomainen energianlähde. Punan korkean ylängön ruohomaille lankeaa Latinalaisen Amerikan voimakkain auringonsäteily.

Jujuyn provinssin paikallishallinto halusi valjastaa auringon energiapotentiaalin ja lanseerasi vuoden 2019 alussa Aurinkokylät-projektin, jossa yhdeksään kylään asennetaan aurinkopaneeleja ja litiumakkuja. Niistä tulee kylien ainoita sähköenergian lähteitä.

Uusi energianlähde on muuttanut asukkaiden elämää monella tavalla. Sanfranciscolainen Juan Alberto Sardina naureskelee, että ”nyt meillä on liikaakin valoa. Monet meistä miettivät, mihin me nyt piiloudumme.”

Dieselgeneraattori pilasi ilman ja saastutti maan

Aiemmin alueen kylissä saatiin sähköä generaattoreista, jotka saastuttivat ympäristöä ja tuottivat sähköä vain rajoitetusti. ”Generaattori hurisi koko päivän ja täytti luokkahuoneet savulla. Iltaisin oli usein sähkökatkoja. Jos panimme päälle lämpöpatterin, koko järjestelmä saattoi kaatua”, opettaja Martires Llanes muistelee lähimenneisyyttä.

Opettaja Llanes asuu 300 asukkaan Olarozin kylässä, josta tammikuussa tuli seudun ensimmäinen aurinkokylä. Kylän keskellä, koulun vieressä yhä seisoo pieni vihreä peltimökki, jonka sisällä dieselkäyttöinen generaattori puksutti. Paikallinen sähkövoimayhtiö Ejesa on luvannut purkaa mökin ja puhdistaa öljyn ja dieselin saastuttaman maan ensi vuonna.

Olarozin lähellä, muutaman kilometrin päässä levittäytyy laaja valkoinen autiomaa, yksi Punan monista suolatasangoista.

Vuodesta 2014 lähtien Olarozin suolatasangolta on uutettu litiumia. Työtä tekee japanilaisen Toyotan, australialaisen Orocobren ja paikallishallinnon yhteisyritys Sales de Jujuy. Suolatasangon litiumin perässä on myös kanadalaisen Lithium Americasin ja kiinalaisen Ganfengin yhteisyritys Exar.

Argentiina laskee saavansa litiumista valuuttatuloja. Litiumin taloudellista merkitystä tosin varjostaa se, että Punan kylien aurinkovoimaloiden litiumakut ja aurinkopaneelit ovat kiinalaista tuontitavaraa. Maan ei ole helppo nousta raaka-ainevarastosta lopputuotteiden tekijäksi.

Kylien asukkaiden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, että aurinkovoima on kohentanut yhteisöjen elämänlaatua. Ympärivuorokautinen, saastuttamaton sähkö on kuin toteutunut unelma. Kun talvi kesäkuussa 2020 alkaa, kyläläiset eivät enää ole paikallishallinnon kuorma-autoilla toimittamien polttopuiden varassa, vaan heidän kotinsa lämpenevät sähköpattereilla.

kehitysasuminenenergiauusiutuva energia Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.