Uutiset

Argentiinan ylänkökylissä keksittiin ratkaisu sähköpulaan – Dieselgeneraattorit vaihdetaan aurinkopaneeleihin

Punan ylänköalueella 3 800 metrin korkeudessa kylät ja kaupungit ovat niin kaukana toisistaan ja maaston muodot niin hankalia, että alue on sähköverkon ulottumattomissa. Uuden projektin ansiosta yhdeksään kylään saadaan kuitenkin sähköt aurinkopaneelien ja litiumakkujen avulla.
Ihmisiä aurinkopaneelien edustalla
Argentiinalaisen San Franciscon kylän tyytyväisiä asukkaita kylään lokakuussa asennettujen aurinkopaneelien äärellä. Nyt heillä on saastuttamatonta sähköä ympäri vuorokauden ja katuvalaistus. Vasemmalla Celia Vilte. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

(IPS) -- ”Kuuttomina öinä oli hyvin vaikeaa liikkua ulkona”, opettaja Celia Vilte sanoo. Vilte elää Argentiinan luoteisosassa Punan ylängöllä 3 800 metrin korkeudessa. 54 asukkaan San Franciscon kylän keskustan virkaa hoitaa 40 aurinkopaneelin rykelmä.

Vilte puhuu ajasta ennen lokakuuta, jolloin kylän tiet ja talot saivat led-valaistuksen. ”Me käytimme kynttilöitä ja lyhtyjä. Koska pelkäsin pimeässä, en uskaltanut mennä iltaisin ulos.”

Celia Vilte on ollut 20 vuotta opettajana peruskoulussa, jossa nyt on 13 oppilasta. Koululaisista seitsemän täytyy joka maanantai kävellä kouluun kaksi tai kolme tuntia kodeistaan maaseudulla, jäädä viikoksi kylään ja palata perheensä luo viikonlopuksi perjantaina.

Punan ylängöllä useimmat asukkaat kuuluvat alkuperäiskansaan, jonka uskotaan polveutuvan inkoista. He kasvattavat laamoja ja lampaita ja harjoittavat omavaraisviljelyä. Seutu on niin kuivaa, että viljelyä voi pitää melkoisena saavutuksena. Ylänkö ulottuu pohjoisesta Argentiinasta pohjoiseen Chileen, läntiseen Boliviaan ja eteläiseen Peruun.

Bolivian ja Chilen rajamailla kylät ja kaupungit ovat niin kaukana toisistaan ja maaston muodot niin hankalia, että alue on sähköverkon ulottumattomissa.

Täällä päivä on pilvinen vain harvoin. Aurinko porottaa armottomasti, ahavoittaa ihon ja parkkiinnuttaa huulet. Mutta heltymätön auringonvalo on myös erinomainen energianlähde. Punan korkean ylängön ruohomaille lankeaa Latinalaisen Amerikan voimakkain auringonsäteily.

Jujuyn provinssin paikallishallinto halusi valjastaa auringon energiapotentiaalin ja lanseerasi vuoden 2019 alussa Aurinkokylät-projektin, jossa yhdeksään kylään asennetaan aurinkopaneeleja ja litiumakkuja. Niistä tulee kylien ainoita sähköenergian lähteitä.

Uusi energianlähde on muuttanut asukkaiden elämää monella tavalla. Sanfranciscolainen Juan Alberto Sardina naureskelee, että ”nyt meillä on liikaakin valoa. Monet meistä miettivät, mihin me nyt piiloudumme.”

Dieselgeneraattori pilasi ilman ja saastutti maan

Aiemmin alueen kylissä saatiin sähköä generaattoreista, jotka saastuttivat ympäristöä ja tuottivat sähköä vain rajoitetusti. ”Generaattori hurisi koko päivän ja täytti luokkahuoneet savulla. Iltaisin oli usein sähkökatkoja. Jos panimme päälle lämpöpatterin, koko järjestelmä saattoi kaatua”, opettaja Martires Llanes muistelee lähimenneisyyttä.

Opettaja Llanes asuu 300 asukkaan Olarozin kylässä, josta tammikuussa tuli seudun ensimmäinen aurinkokylä. Kylän keskellä, koulun vieressä yhä seisoo pieni vihreä peltimökki, jonka sisällä dieselkäyttöinen generaattori puksutti. Paikallinen sähkövoimayhtiö Ejesa on luvannut purkaa mökin ja puhdistaa öljyn ja dieselin saastuttaman maan ensi vuonna.

Olarozin lähellä, muutaman kilometrin päässä levittäytyy laaja valkoinen autiomaa, yksi Punan monista suolatasangoista.

Vuodesta 2014 lähtien Olarozin suolatasangolta on uutettu litiumia. Työtä tekee japanilaisen Toyotan, australialaisen Orocobren ja paikallishallinnon yhteisyritys Sales de Jujuy. Suolatasangon litiumin perässä on myös kanadalaisen Lithium Americasin ja kiinalaisen Ganfengin yhteisyritys Exar.

Argentiina laskee saavansa litiumista valuuttatuloja. Litiumin taloudellista merkitystä tosin varjostaa se, että Punan kylien aurinkovoimaloiden litiumakut ja aurinkopaneelit ovat kiinalaista tuontitavaraa. Maan ei ole helppo nousta raaka-ainevarastosta lopputuotteiden tekijäksi.

Kylien asukkaiden kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, että aurinkovoima on kohentanut yhteisöjen elämänlaatua. Ympärivuorokautinen, saastuttamaton sähkö on kuin toteutunut unelma. Kun talvi kesäkuussa 2020 alkaa, kyläläiset eivät enää ole paikallishallinnon kuorma-autoilla toimittamien polttopuiden varassa, vaan heidän kotinsa lämpenevät sähköpattereilla.

kehitysasuminenenergiauusiutuva energia Argentiina Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen