Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Amnestyn vuosiraportti: Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia turvapaikkapolitiikka ja translaki

Suomen turvapaikkapolitiikan virheet ovat osa laajempaa ilmiötä, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Suomen lippu ja puita
Suomen ihmisoikeusongelmat liittyvät muun muassa naisten oikeuksiin ja turvapaikkapolitiikkaan, kerrotaan Amnestyn vuosiraportissa. (Kuva: Matti Mattila / CC BY 2.0)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) teki marraskuussa 2019 historiallisen päätöksen. Sen mukaan Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja. palauttaessaan vuonna 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, joka surmattiin kolme viikkoa paluunsa jälkeen.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen katsottiin rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimukseen kuuluvaa elämää suojelevaa artiklaa.

Tapaus on yksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin vuosiraportissa esiin nostetuista Suomen ihmisoikeusongelmista. Tänään julkaistussa vuosiraportissa käydään läpi maailman ihmisoikeustilannetta maittain.

Suomen osalta nostetaan esiin erityisesti turvapaikkapolitiikka. Amnestyn mukaan Suomi heikensi viime hallituskaudella järjestelmällisesti turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä. Viime vuonna rajattiin vielä uusintahakemusten tekoa.

”EIT:n päätös kertoo, että Suomi tekee peruuttamattomia virheitä turvapaikkapäätöksissä. Siksi tuntuu järjettömältä, että uusintahakemusten käsittelyä rajoitettiin. Se lisää merkittävästi riskiä palautuskiellon rikkomiseen ja heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.

Raportin mukaan Suomen ongelmallinen turvapaikkapolitiikka on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa rajojen suojelu menee ihmishenkien pelastamisen edelle.

EU saa raportissa kritiikkiä siitä, että se ei ole onnistunut luomaan järjestelmää, jossa vastuu turvapaikanhakijoista jaetaan jäsenmaiden kesken. Esimerkiksi Kreikan saarten pakolaisleirien kammottava tilanne on seurausta EU:n epäonnistuneesta turvapaikkapolitiikasta ja ihmisoikeuksien vastaisesta sopimuksesta Turkin kanssa, raportissa todetaan. EU on jatkanut yhteistyötä myös ihmisoikeusongelmista tunnetun Libyan kanssa.

Lisäksi vuosi 2019 jää historiaan valtavista mielenosoituksista ja niiden väkivaltaisesta tukahduttamisesta ympäri maailman, raportissa kerrotaan. Euroopassa laajoja mielenosoituksia nähtiin muun muassa Ranskassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Tsekissä sekä Unkarissa.

Suomen suurimmat ongelmat liittyvät turvapaikkapolitiikan lisäksi raportin mukaan muun muassa translakiin ja naisten oikeuksiin.

Translaki loukkaa yhä transihmisten oikeuksia muun muassa vaatimalla, että sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn resurssit ovat edelleen puutteelliset. Lisäksi raiskauslainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Myös asepalveluksesta kieltäytyvien kohtelu on yhä syrjivää, raportissa todetaan.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetsukupuolten tasa-arvopakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalaki Suomi Amnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen