Uutiset Ukrainan konflikti

Amnesty: Venäjän viranomaiset vainoavat Krimin tataareja

Venäläisviranomaiset pyrkivät hiljentämään tataarit ja muut toisinajattelijat miehitetyllä Krimin niemimaalla moninaisin keinoin, ihmisoikeusjärjestö kertoo raportissaan.
Krimin autonomisen tasavallan pääkaupungin Simferopolin rakennuksia vuonna 2011. (Kuva: Steve Haslam / CC BY-SA 2.0)

Krimin tataariyhteisö on joutunut Venäjän viranomaisten järjestelmällisen vainon kohteeksi siitä lähtien, kun Venäjä liitti laittomasti Krimin niemimaan itseensä. Viranomaiset yrittävät hiljentää tataarit sekä muut toisinajattelijat, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään ilmestyneessä raportissaan.

Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan itseensä kaksi ja puoli vuotta sitten. Tataarit ovat olleet näkyvin ja yhtenäisin miehitystä vastustava ryhmä. Siksi he ovat joutuneet paikallisten ja Venäjän viranomaisten sorron kohteeksi, Amnesty sanoo.

"Pyrkimyksenä on hiljentää arvostelu ja varmistaa, että jokainen Krimin asukas alistuu miehitykselle. Krimin niemimaalla sovelletaan nyt Venäjän lakeja, mikä on jo itsessään kansainvälisen oikeuden vastaista. Näiden lakien nojalla venäläiset viranomaiset syyttävät ja ajavat maanpakoon käytännössä kaikki toisinajattelevat mukaan lukien Krimin tataariyhteisön johtohahmot ja aktivistit", Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo järjestön tiedotteessa.

Venäjän lakien soveltamisen seurauksena tataareja vastaan on pystytty nostamaan syytteitä äärimielisyydestä sekä kieltämään näiden edustuselin Mejlis äärijärjestönä.

Mejlisin johtaja ja tämän edeltäjä ovat joutuneet lähtemään maanpakoon. Myös muita sen edustajia on ahdisteltu muun muassa sulkemalla varajohtajana toiminut Ilmi Umerov mielisairaalaan, raportissa kerrotaan.

Venäjä on käyttänyt myös terrorisminvastaisia lakejaan. Ainakin 19 miestä on pidätetty, sillä heitä syytetään terroristijärjestö Hizb ut-Tahririn jäsenyydestä. Heidän joukossaan on muun maussa ihmisoikeuspuolustaja Emir-Usein Kuku. Amnesty uskoo, että Kukua ja todennäköisesti myös muita pidätettyjä vastaan nostetut syytteet ovat vailla perusteita.

"Raportissamme kuvaillut tapaukset paljastavat Venäjän viranomaisten armottomuuden, sillä he eivät siedä minkäänlaista arvostelua vallankäyttöään kohtaan. Kansainvälisellä yhteisöllä ei välttämättä ole monia mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen, mutta sillä on velvollisuus puhua hiljaiseksi painostettujen puolesta", Tuukkanen sanoo.

Ukrainan konflikti ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakonflikti UkrainaVenäjä Amnesty International

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset