Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Amnesty: Turvaa hakevia kidutetaan Libyassa – ”EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat politiikkaa, joka altistaa kymmenet tuhannet ihmisoikeusloukkausten uhreiksi”

Viimeisen neljän vuoden aikana Libyan rannikkovartiosto on vanginnut ja palauttanut Libyan pidätyskeskuksiin noin 60 000 ihmistä. Amnestyn mukaan EU:n pitäisi harkita uudelleen yhteistyötään maan kanssa.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla
Amnesty kritisoi EU:n yhteistyötä Libyan kanssa. Kuvassa komission rakennuksia Brysselissä. (Kuva: Kristina D.C. Hoeppner / CC BY-SA 2.0)

Pakolaiset ja siirtolaiset joutuvat Libyassa toistuvasti kidutuksen, seksuaalisen väkivallan ja pakkotyön uhreiksi, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreesta raportista.

Järjestö kritisoi EU:ta siitä, että se tekee yhä yhteistyötä Libyan kanssa siirtolaisten Eurooppaan saapumisen estämiseksi.

Amnestyn raportin mukaan tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia pidetään vangittuina niin Libyan valtiollisissa kuin epävirallisissakin pidätyskeskuksissa. Vangitut ovat joutuneet muun muassa kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Järjestön haastattelemat ihmiset ovat kertoneet todistaneensa tai itse olleensa uhreina, kun turvaa hakevia on kidutettu, raiskattu tai jopa tapettu. Monien pidätettyjen olinpaikka ei ole tiedossa. Viime aikoina ihmisiä on siirretty epävirallisiin pidätyskeskuksiin.

Fyysisen väkivallan lisäksi turvaa hakevien omaisuutta on varastettu ja heitä on käytetty pidätyskeskuksissa työvoimana. Kymmenet raporttiin haastatellut ovat kertoneet Amnestylle todistaneensa pidätyskeskuksissa läheisensä kuoleman.

Mielivaltaisten pidätysten lisäksi pakolaiset ja siirtolaiset ovat Libyassa jatkuvassa vaarassa joutua paikallisten sotajoukkojen, aseellisten ryhmien ja ihmiskauppiaiden sieppaamiksi.

Amnesty kritisoi EU:ta ongelman ylläpitämisestä. Monet Afrikan siirtolaisista pyrkivät EU:n alueelle nimenomaan Libyan kautta, ja sen vuoksi EU ja Libya ovat tehneet vuodesta 2016 alkaen yhteistyötä. EU maksaa ja antaa teknistä tukea Libyan rannikkovartiostolle siitä hyvästä, että maa estää ihmisten tulon Libyan kautta Eurooppaan.

Viimeisen neljän vuoden aikana Libyan rannikkovartiosto on vanginnut ja palauttanut Libyan pidätyskeskuksiin noin 60 000 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK ovat raportoineet siirtolaisten kidutuksesta useaan otteeseen myös aiemmin.

”Libyasta on tullut äärimmäisen vihamielinen ympäristö turvatumpaa elämää etsiville pakolaisille ja siirtolaisille. Tästä huolimatta EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat vielä vuonna 2020 politiikkaa, joka altistaa kymmenet tuhannet ihmiset ihmisoikeusloukkausten uhreiksi”, kritisoi Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen tiedotteessa.

Amnestyn mukaan EU:n pitäisi harkita uudelleen yhteistyötään Libyan kanssa.

”Kaiken lisätuen ehdoksi pitäisi asettaa pakolaisten ja siirtolaisten hyväksikäytön lopettaminen. Tähän kuuluisi mielivaltaisten pidätysten lopettaminen ja pidätyskeskusten sulkeminen. Siihen asti ketään Välimereltä pelastettua ei pitäisi palauttaa Libyaan vaan päästää turvaan”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Diana Eltahawy tiedotteessa.

Libya ajautui kaaokseen vuonna 2011, kun maan diktaattori Muammar Gaddafi tapettiin arabikevään jälkimainingeissa. Nyt taisteluita käydään Länsi-Libyaa hallitsevan, YK:n tukeman väliaikaishallinnon ja Itä-Libyaa hallitsevan Libyan kansallisen armeijan välillä.

Amnesty on kritisoinut myös EU-komission tällä viikolla julkaistua uutta ehdotusta maahanmuuttopolitiikasta. Komissio ehdotti muun muassa ”taakanjakoa” niin, että jäsenmaat joko ottavat maahanmuuttajia vastaan tai osallistuvat palautuksiin. Palautuksia on tarkoitus nopeuttaa.

”Sopimusta on markkinoitu uutena alkuna, mutta todellisuudessa sen tarkoitus on korottaa muureja ja vahvistaa aitoja. Sen sijaan, että se tarjoaisi uusia vaihtoehtoja mahdollistaa ihmisten tuominen turvaan, se näyttää olevan yritys brändätä uudelleen järjestelmä, joka on epäonnistunut jo vuosia, vakavin seurauksin”, kommentoi Amnestyn EU-vaikuttamistoiminnan johtaja Eve Geddie.

Libyan kriisiSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Libya Amnesty International

Lue myös

Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija