Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Amnesty: Turvaa hakevia kidutetaan Libyassa – ”EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat politiikkaa, joka altistaa kymmenet tuhannet ihmisoikeusloukkausten uhreiksi”

Viimeisen neljän vuoden aikana Libyan rannikkovartiosto on vanginnut ja palauttanut Libyan pidätyskeskuksiin noin 60 000 ihmistä. Amnestyn mukaan EU:n pitäisi harkita uudelleen yhteistyötään maan kanssa.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla
Amnesty kritisoi EU:n yhteistyötä Libyan kanssa. Kuvassa komission rakennuksia Brysselissä. (Kuva: Kristina D.C. Hoeppner / CC BY-SA 2.0)

Pakolaiset ja siirtolaiset joutuvat Libyassa toistuvasti kidutuksen, seksuaalisen väkivallan ja pakkotyön uhreiksi, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreesta raportista.

Järjestö kritisoi EU:ta siitä, että se tekee yhä yhteistyötä Libyan kanssa siirtolaisten Eurooppaan saapumisen estämiseksi.

Amnestyn raportin mukaan tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia pidetään vangittuina niin Libyan valtiollisissa kuin epävirallisissakin pidätyskeskuksissa. Vangitut ovat joutuneet muun muassa kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Järjestön haastattelemat ihmiset ovat kertoneet todistaneensa tai itse olleensa uhreina, kun turvaa hakevia on kidutettu, raiskattu tai jopa tapettu. Monien pidätettyjen olinpaikka ei ole tiedossa. Viime aikoina ihmisiä on siirretty epävirallisiin pidätyskeskuksiin.

Fyysisen väkivallan lisäksi turvaa hakevien omaisuutta on varastettu ja heitä on käytetty pidätyskeskuksissa työvoimana. Kymmenet raporttiin haastatellut ovat kertoneet Amnestylle todistaneensa pidätyskeskuksissa läheisensä kuoleman.

Mielivaltaisten pidätysten lisäksi pakolaiset ja siirtolaiset ovat Libyassa jatkuvassa vaarassa joutua paikallisten sotajoukkojen, aseellisten ryhmien ja ihmiskauppiaiden sieppaamiksi.

Amnesty kritisoi EU:ta ongelman ylläpitämisestä. Monet Afrikan siirtolaisista pyrkivät EU:n alueelle nimenomaan Libyan kautta, ja sen vuoksi EU ja Libya ovat tehneet vuodesta 2016 alkaen yhteistyötä. EU maksaa ja antaa teknistä tukea Libyan rannikkovartiostolle siitä hyvästä, että maa estää ihmisten tulon Libyan kautta Eurooppaan.

Viimeisen neljän vuoden aikana Libyan rannikkovartiosto on vanginnut ja palauttanut Libyan pidätyskeskuksiin noin 60 000 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK ovat raportoineet siirtolaisten kidutuksesta useaan otteeseen myös aiemmin.

”Libyasta on tullut äärimmäisen vihamielinen ympäristö turvatumpaa elämää etsiville pakolaisille ja siirtolaisille. Tästä huolimatta EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat vielä vuonna 2020 politiikkaa, joka altistaa kymmenet tuhannet ihmiset ihmisoikeusloukkausten uhreiksi”, kritisoi Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen tiedotteessa.

Amnestyn mukaan EU:n pitäisi harkita uudelleen yhteistyötään Libyan kanssa.

”Kaiken lisätuen ehdoksi pitäisi asettaa pakolaisten ja siirtolaisten hyväksikäytön lopettaminen. Tähän kuuluisi mielivaltaisten pidätysten lopettaminen ja pidätyskeskusten sulkeminen. Siihen asti ketään Välimereltä pelastettua ei pitäisi palauttaa Libyaan vaan päästää turvaan”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Diana Eltahawy tiedotteessa.

Libya ajautui kaaokseen vuonna 2011, kun maan diktaattori Muammar Gaddafi tapettiin arabikevään jälkimainingeissa. Nyt taisteluita käydään Länsi-Libyaa hallitsevan, YK:n tukeman väliaikaishallinnon ja Itä-Libyaa hallitsevan Libyan kansallisen armeijan välillä.

Amnesty on kritisoinut myös EU-komission tällä viikolla julkaistua uutta ehdotusta maahanmuuttopolitiikasta. Komissio ehdotti muun muassa ”taakanjakoa” niin, että jäsenmaat joko ottavat maahanmuuttajia vastaan tai osallistuvat palautuksiin. Palautuksia on tarkoitus nopeuttaa.

”Sopimusta on markkinoitu uutena alkuna, mutta todellisuudessa sen tarkoitus on korottaa muureja ja vahvistaa aitoja. Sen sijaan, että se tarjoaisi uusia vaihtoehtoja mahdollistaa ihmisten tuominen turvaan, se näyttää olevan yritys brändätä uudelleen järjestelmä, joka on epäonnistunut jo vuosia, vakavin seurauksin”, kommentoi Amnestyn EU-vaikuttamistoiminnan johtaja Eve Geddie.

Libyan kriisiSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Libya Amnesty International

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi