Uutiset Jemenin konflikti

Amnesty: Asekauppa ruokkii Jemenin konfliktia

Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat vieneet Saudi-Arabiaan aseita kymmenkertaisesti suuremmalla summalla kuin ne käyttävät Saudi-Arabian pommittaman Jemenin auttamiseen.
Protesti Saudi-Arabian asekauppoja vastaan Lontoossa kesällä 2016. (Kuva: Campaign Against Arms Trade / CC BY-SA 2.0)

Yhdysvaltain ja Ison-Britannian miljardiluokan asevienti Saudi-Arabiaan ruokkii vakavia siviileihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia ja heittää varjon maiden humanitaarisen toiminnan ylle Jemenissä, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Jemenin sisällissodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi kaksi vuotta. Saudia-Arabian johtama liittouma liittyi sotaan maaliskuussa 2015, ja sitä on syytetty muun muassa siviileihin kohdistuneista ilmaiskuista.

Amnestyn mukaan Yhdysvallat ja Britannia ovat vieneet konfliktin alkamisen jälkeen yhteensä yli viiden miljardin dollarin arvosta aseita Saudi-Arabiaan. Se on yli kymmenen kertaa enemmän kuin summa, joka on käytetty apuun Jemenissä. Myös Suomi on vienyt viime vuosina aseita ja puolustustarvikkeita muun muassa Jemenin konfliktissa osallisiin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, järjestö muistuttaa.

"Yhdysvaltain ja Britannian kaltaisten maiden aiempia asetoimituksia on käytetty vakaviin väkivaltaisuuksiin, ja ne ovat osaltaan kiihdyttäneet humanitaarista katastrofia. Samaan aikaan tarjotaan apua helpottamaan kriisiä, jonka syntyä he ovat edesauttaneet. Jemenin siiviiliväestö maksaa kovaa hintaa tästä voimakkaasta ristiriidasta", sanoo Lynn Maalouf, Amnestyn Beirutin toimiston apulaistutkimuspäällikkö järjestön kannanotossa.

Jemenin konfliktin kaikkien osapuolten on arvioitu syyllistyneen kansainvälisen oikeuden loukkauksiin. Saudi-Arabian liittouman ilmaiskuissa on Amnestyn mukaan kuollut ainakin 494 siviiliä, ja osassa on käytetty Yhdysvalloissa ja Britanniassa valmistettuja aseita. Järjestön mukaan kansainvälisen yhteisön pitäisi nyt toimia asevientikiellon säätämiseksi.

Jemenin konflikti on aiheuttanut yhden maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Yli 18 miljoonan jemeniläisen arvioidaan tarvitsevan konfliktin seurauksena humanitaarista apua, ja YK on varoittanut nälänhädän mahdollisuudesta.

Jemenin konflikti aseet & armeijakonflikti JemenSaudi-ArabiaIso-BritanniaYhdysvallat Amnesty International

Lue myös

Lääkepurkki ja neula kahden hansikkaalla peitetyn sormen välissä.

Jemenin huthikapinalliset levittävät disinformaatiota koronasta ja estävät rokotetoimituksia – ”Terveystilanne on kammottava”, kertoi terveystyöntekijä ihmisoikeusjärjestölle

Jemenissä on alkanut toinen korona-aalto, mutta maan pohjoisosia hallussaan pitävät huthikapinalliset eivät ole määränneet rajoitustoimia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan huthit ovat jopa estäneet rokotetoimituksia, koska WHO ei suostunut antamaan rokotteita ilman valvontaa.
Korkea rakennus, jonka edessä lippuja ja aita, jossa YK:n logo.

YK vetoaa lisärahoituksen saamiseksi Jemeniin – ”Jos teemme väärän valinnan nyt, Jemen kokee pahimman nälänhädän, jonka maailma on nähnyt vuosikymmeniin”

Yli 16 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Jemenissä, mutta avunantajamaat kitsastelevat avustusoperaatioiden rahoittamisessa. YK julkaisi tällä viikolla avustussuunnitelman, jonka mukaan humanitaariseen apuun tarvitaan tänä vuonna 3,23 miljardia euroa. Muuten edessä on katastrofi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia