Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Älykkäästä viljelykontista rokotelennokkeihin – innovaatiot mullistavat kehitysmaita

Teknologisia innovaatioita ei synny vain teollisuusmaissa, vaan niillä on vakiintunut paikkansa myös kehittyvissä maissa. Tutustuimme muun muassa viljelykonttiin ja aurinkovoimalla toimivaan mediareppuun.
Viljelykontti keskellä peltoa.
Pieni viljelykontti sisältää uusinta viljelyteknologiaa ja täsmäkastelujärjestelmän, jonka avulla pienempikin vesimäärä tuottaa enemmän satoa. (Kuva: Alex Sloan / WFP)

Innovaatiot ja älyteknologia yhdistetään usein vauraisiin teollisuusmaihin ja it-alan start upeihin.

Vauraat maat eivät kuitenkaan enää ole itsestään selvästi innovaatioiden kehittämisen kärkijoukoissa. Myös kehittyvissä maissa keksitään ja sovelletaan jatkuvasti teknologisia innovaatioita, jotka teollisuusmaille ovat vielä uusia. Maailma.net tutustui niistä mielenkiintoisimpiin.

Esimerkiksi maailman köyhimpiin maihin kuuluva saarivaltio Vanuatu on aloittanut kokeilun, jossa syrjäisille saarille viedään rokotteita itseohjautuvilla lennokeilla. Kenialainen insinööri Peter Mbiria puolestaan soveltaa älyteknologiaa tehdäkseen pyörätuolilla liikkuvien ihmisten elämästä helpompaa.

Innovaatio voi olla myös jotain hyvin pientä ja kompaktia. Tällainen on Ugandassa kehitysyhteistyöntekijöiden käytössä oleva mediareppu.

Älykästä teknologiaa hyödyntää myös Maailman ruokaohjelman käyttämä viljelykontti, jonka toivotaan tuovan helpotusta nälänhätään kuivuudesta ja muista luonnonkatastrofeista kärsiville alueille.

Viljelykontin teknologia helpottaa ruuantuotantoa

Lähes miljardi ihmistä näkee maailmassa edelleen nälkää. Niinpä kaikki ruoan tuotantoon liittyvät innovaatiot ovat enemmän kuin tarpeellisia.

Älykäs ja siirreltävä viljelykontti eli Farm from a box on yhdenlainen ratkaisu, sillä kontti sisältää oikeastaan kaiken, mitä tarvitaan pienen maatilan viljelyyn – välineet ja nykyaikaisen maanviljelystekniikan.

Yksi kontillinen tarjoaa ruokaa ainakin 150 ihmiselle. Tämän vuoksi Farm in a box on myös osa Maailman ruokaohjelman Zero Hunger -innovaatioyksikköä, joka tekee yhteistyötä ruokaturvaan keksintöjä kehittelevien yritysten kanssa.

Viljelykontin tekniikka toimii aurinkoenergialla, ja kokonaisuutta säädellään sensoritekniikalla. Kontti antaa viljelijälle käytännön ohjeita parhaan sadon tuottamiseksi. Sensorijärjestelmä osaa ennakoida ja varoittaa viljelijää, jos jokin uhkaa hienovireistä ekosysteemiä. Se ennustaa esimerkiksi säätiloja ja osaa näin optimoida viljelyn aikataulutusta.

Viljelykset kastellaan täsmäkastelujärjestelmällä, jolloin vesi johdetaan suoraan kasvien juurille. Näin maatilan viljelyyn tarvitaan vähemmän vettä kuin normaalisti, mistä on paljon hyötyä erityisesti kuivuudesta kärsivillä alueilla.

“Tämän avulla voimme tuottaa kuivilla alueilla vuodessa jopa pari satoa enemmän kuin normaalisti”, kertoo Valerya Zaytseva YK:n ruokaohjelman innovaatioyksiköstä.

Alun alkaen Kaliforniassa Yhdysvalloissa kehitellyn viljelykontin kehitysmaapilotti sijaitsee tansanialaisessa kylässä Kigoman alueella. Sen lähistöllä sijaitsee myös pakolaisleiri, joten projektiin on otettu ihmisiä molemmista yhteisöistä.

“Tarkoitus on myös järjestää pakolaisille ja paikallisille jotain, mikä yhdistää ja vähentää jännitteitä. Aiemmin yhteisöjen välillä on ollut eripuraa”, Zaytseva kertoo.

Viljelykontti on tapa tehdä alueen köyhistä yhteisöistä myös omavaraisia.

“Se on mitä parhain keino tarjota yhteisölle elinkeino ja ruoanlähde myös esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana tai jälkeen.”

Kyläläiset katsovat koulutusvideota mediarepun välityksellä Ugandassa
Koulutusvideot keräävät suuren yleisön Ugandan syrjäkylissä. (Kuva: Mika Välitalo / Plan International Suomi)

Kevyt ja kompakti mediareppu helpottaa koulutusta syrjäseuduilla

Video on yksinkertainen ja havainnollinen tapa tehostaa koulutuksia. Lastenoikeusjärjestö Plan järjestää varhaiskasvatuskoulutuksia Ugandan syrjäisissä kylissä, joissa ei kuitenkaan ole välttämättä edes sähköä.

Plan Suomen teknologiavastaava Mika Välitalo lähti etsimään ongelmaan ratkaisua yhdessä brittiläisen yrityksen Aleutian kanssa. Tarvittiin helppokäyttöinen ja energiatehokas tapa näyttää videoita syrjäisimmässäkin kylässä.

“Kesti toki tovi ennen kuin oikeanlainen ratkaisu löytyi. Se vaati yrityksiä ja erehdyksiä”, Välitalo kertoo.

Ensimmäisessä mallissa jo pelkkä akku painoi kaksikymmentä kiloa. Johtoja oli paljon ja niiden kytkeminen oli monimutkaista. Oli selvää, ettei sellainen toimisi.

Lopulta syntyi kevyt selässä kannettava reppu, jossa on kaikki tarvittava: videotykki ja akku, jonka voi kytkeä sähköverkkoon, sekä pieni kokoontaitettava aurinkopaneeli, jolla voi kerätä sähköverkon puuttuessa energiaa auringosta.

Koulutuksista on videoiden myötä tullut suosittuja.

“Kylissä harvalla on edes televisiota, joten jo tieto videoesityksistä kerää sankoin joukoin kyläläisiä paikalle”, Välitalo kertoo.

Koulutuksissa käydään läpi aivan samanlaisia varhaiskasvatuksen perusteita kuin Suomessakin: miten saadaan paikallisista raaka-aineista monipuolinen ateria lapselle ja miten tärkeää on lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus.

Itse mediarepussa on sisällä pieni minitietokone ja muistia, johon voi tallentaa mitä tahansa materiaalia. Näin reppua voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten vaikkapa opetus- ja tiedotusvälineenä pakolaisleirillä.

Prototyyppi älykkäästä pyörätuolista
Kenialaisen insinöörin kehittelemä pyörätuoli pystyy kulkemaan epätasaisessakin maastossa. (Kuva: Peter Mbiria)

Älykäs pyörätuoli helpottaa vammaisten liikkumista

Keniassa tiet ovat kuoppaisia ja liikenne kaoottista. Rakennuksissa on harvoin hissejä, ramppeja tuskin lainkaan. Pyörätuolilla liikkuvalle elämä on jatkuvaa tukeutumista toisten apuun.

Kenialainen insinööri Peter Mbiria näki ystävänsä, pyörätuolissa istuvan yksinhuoltajaäidin, kohtaavan näitä haasteita päivittäin. Hän alkoi miettiä ongelmaan ratkaisua.

“Aloin suunnitella pyörätuolia, jonka avulla kuka tahansa pyörätuolilla liikkuva voisi olla itsenäinen.”

Mbirian suunnittelema pyörätuoli sopeutuu helposti haastavaankin ympäristöön. Se pystyy esimerkiksi liikkumaan epätasaisessa maastossa ja nousemaan tai laskeutumaan rappusia.

Tekniikka perustuu pitkälti älyteknologiaan. Sen ansiosta pyörätuoli oppii pikkuhiljaa hahmottamaan myös tilan, jossa pyörätuolin omistaja liikkuu.

“Kaksikerroksisessa talossa se oppii liikkumaan 2–3 kuukaudessa. Näin jo pelkkä 'Vie minut keittiöön' -käsky riittää, pyörätuoli hoitaa loput”, Mbiria kertoo.

Se oppii myös tunnistamaan, mitä omistaja tekee vuorokauden aikana todennäköisimmin. Näin se osaa ennakoida, milloin henkilö laskeutuu rappusia alas.

Pyörätuolista on olemassa tällä hetkellä prototyyppi, jota Mbiria oli esittelemässä viime vuonna Afrikan insinöörityön innovaatiokilpailun ehdokkaana.

“Monet olivat hyvin kiinnostuneita, mutta rahoittajia on valitettavasti vielä kovin vähän.”

Silti Mbiria uskoo, että laite on jo ensi vuonna tuotannossa. Vaikka hän toivoo, että pyörätuolin kustannukset pysyvät kohtuullisina, aivan halvimmasta päästä se ei ole. Tavallinen pyörätuoli maksaa Keniassa 200 dollaria ja Mbirian älykäs pyörätuoli noin 4 000–5 000 dollaria.

“Vaikka toivon, että mahdollisimman moni pääsisi liikkumaan itsenäisesti pyörätuolilla, alkuun tämä on varmasti ennemminkin keskiluokan ulottuvilla.”

Rokotteita lennokeilla

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitseva Vanuatu koostuu 83 pienestä saaresta, joista 65:llä on ylipäätään asutusta. Yli kolmasosa saaristosta on infrastruktuuriltaan heikkoa, eli tiet ovat huonoja ja lentokenttiä on vähän. Suuri osa vanuatulaisista elää hyvinkin eristyksissä muusta maailmasta.

Vanuatun hallitus päätti kesäkuussa aloittaa kokeilun, jossa pienet itseohjautuvat lennokit vievät rokotteita eristyksissä eläviin saaristokyliin. Hanketta tukee YK:n lasten oikeuksien järjestö Unicef.

”Tämä on tervetullut innovaatio, joka voi taata jokaiselle lapselle tarvittavat rokotteet”, sanoo Unicefin Tyynenmeren aluevastaava Sheldon Yett.

Rokotekattavuuden parantaminen voi vähentää lapsikuolleisuutta, joka on maailman köyhimpiin kuuluvassa Vanuatussa korkealla. Jopa 23 tuhannesta pikkulapsesta kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.

Pikkulennokit toimivat itseohjautuvasti, ja määränpää ohjelmoidaan laitteisiin ennalta. Harva syrjäisten saarien ihmisistä on nähnyt lennokkeja aiemmin, joten paikalliset ja erityisesti terveydenhuollon henkilökunta tarvitsevat myös koulutusta.

Kokeilu on määrä aloittaa elokuussa Takaran saarella Pohjois-Efatessa. Jos se onnistuu, siitä voi tulla koko saarivaltion kattava tapa pitää huolta hajanaisten saarien terveydenhuollon varustelusta, kuten lääkkeistä ja rokotteista.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehityskehitysyhteistyömaataloussoveltava teknologiamediainformaatioteknologiaterveys VanuatuKeniaTansaniaUganda Plan International Suomi

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen