Uutiset Ilmastopolitiikka

Afrikan maat huolissaan Pariisin ilmastosopimuksen kohtalosta – Maanosa kärsii eniten, vaikka tuottaa murto-osan päästöistä

Afrikka tuottaa vain noin neljä prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Nyt maanosassa pohditaan, miten Pariisin ilmastosopimuksen käy, kun itsekkyyden politiikka valtaa alaa.
Paimenia, kameleita, aasia ja vuohia Etiopiassa
Etiopian Somalin alueen paimentolaiset kärsivät entistä pahemmista kuivuuskausista ilmastonmuutoksen kiihtyessä. (Kuva: William Lloyd-George / IPS)

(IPS) -- Yhdysvaltain aie irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta ja itsekkyyden nousu länsimaiden politiikassa huolestuttavat Afrikkaa, joka on joutunut äärisäiden armoille ilman omaa syytään.

”Maailman ilmasto-ongelmien päävastuulliset koventavat asenteitaan ja saattavat pidättyä tarvittavista toimenpiteistä. Siitä viestii kansallismielisten oikeistoliikkeiden ja ilmastoepäilijöiden nousu länsimaissa”, Pan-African Climate Justice Alliancen pääsihteeri Mithika Mwenda pohtii.

Hän kehottaa Afrikan valtioita pitämään rivinsä koossa saadakseen sananvaltaa Pariisin sopimuksen toteutuksessa ja lupaa kansalaisjärjestöjen tukea maanosan omille ratkaisuille haittojen lievittämiseksi.

Pariisin sopimuksen toteutuksesta on määrä sopia COP24-kokouksessa joulukuun puolivälissä Puolan Katowicessa. Afrikan maat pelkäävät, että osa teollisuusmaista haluaa luistaa lupauksistaan auttaa kehitysmaiden ilmasto-ohjelmien rahoittamisessa.

Kaivannaisteollisuus ja äärioikeisto

”Kaksi vahvaa ryhmää – kaivannaisteollisuus ja kansallismielinen oikeisto – ovat liittoutuneet tässä asiassa. Se on vienyt keskustelun aiempaa dramaattisemmalle tasolle samaan aikaan kun mahdollisuutemme toimia heikkenevät”, Göteborgin Chalmersin teknillisen korkeakoulun professori Martin Hultman vahvistaa. Hän johtaa ilmastonmuutoksen kiistämistä käsittelevää tutkimusta.

Huolestunutta tunnelmaa Keniassa lokakuussa pidetyssä Ilmastonmuutos ja Afrikan kehitys -kokouksessa vahvisti tieto siitä, että Yhdysvallat aikoo irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta.

Kenian ympäristö- ja metsäministeri Keriako Tobiko avasi kokouksen muistuttamalla, että maapallon lämpeneminen on Afrikalle elämän ja kuoleman kysymys.

”Olemme kokeneet ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset kansojemme elämään ja elinkeinoihin sekä kansantalouksiimme. Afrikka on maanosista haavoittuvin, vaikka se tuottaa vain noin neljä prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä”, hän tiivisti.

Sopeutumiskyvyn rajat tulevat vastaan

Koska Afrikan ekosysteemit ylittävät valtioiden rajat, maanosan on välttämätöntä puhua yhdellä äänellä, Tobiko sanoi.

Afrikan unioni järjesti syyskuussa ensimmäisen Afrikan ympäristökumppanuustapahtuman. Marraskuun lopulla Keniassa pidetään konferenssi kestävän sinisen talouden tiimoilta. Sininen talous viittaa vesistöihin, joista halutaan lisää taloudellista hyötyä, mutta kestävästi.

Alkuperäistiedon ja -taitojen kunnioittaminen on korostunut Afrikan viimeaikaisissa ympäristö- ja ilmastokokouksissa. Kyläyhteisöt ovat perinteisesti osanneet etsiä ratkaisuja, joiden avulla sopeutua ympäristönsä muutoksiin, YK:n alaisen Afrikan ilmastokeskuksen vetäjä James Murombedzi muistuttaa.

”Muutosten kiihtyessä sopeutumiskyvyn rajat tulevat kuitenkin vastaan, ja silloin tarvitaan yhteiskunnan apua.”

Afrikan ilmasto ja kehitys -kokous arvioi, että nyt on alettava varautua korkeampiin lämpötiloihin kuin aiemmin ajateltiin. ”On varmistettava, että selviämme kolmen asteen lämpötilan noususta ja pystymme silloinkin saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet”, Murombedzi tähdentää.

Ilmastopolitiikka politiikkageopolitiikkailmastonmuutos Afrikka IPS

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.