Uutiset Ruokaturva

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.
Aavikkokulkusirkat voivat liikkua jopa 150 kilometriä päivässä. Kuva Kenian Isiolon maakunnasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Etiopian itäosissa sijaitsevan Somalin osavaltion viljelijät ovat lähes toivottomia. Aavikkokulkusirkkojen hyökkäys on johtanut siihen, ettei viljaa kannata istuttaa.

”Ihmiset eivät uskalla viljellä maataan, koska he tietävät, että aavikkokulkusirkat ovat tulossa. Olen tavannut viljelijöitä, joiden tiloille sirkat hyökkäsivät pari kuukautta sitten. He kertoivat, etteivät aio laittaa resursseja ja energiaa maahan, jonka hyönteiset kuitenkin tuhoavat”, kuvailee Abdirizak Ahmed, Pelastaa Lapset -järjestön kenttätoimiston päällikkö puhelimitse Etiopian Godesta.

Somali on eniten aavikkokulkusirkkojen hyökkäyksestä kärsinyt Etiopian osavaltio. Pelastakaa Lapset on osallistunut niiden aiheuttamien tuhojen arviointiin.

”Aavikkokulkusirkat ovat tehneet alueesta melkeinpä kotinsa. Kapasiteetti taistella sitä vastaan on hyvin rajallinen etenkin koronaviruksen takia, sillä kaikki huomio on taudin taltuttamisessa”, Ahmed kertoo.

Aavikkokulkusirkkojen parvet levisivät Itä-Afrikkaan, etenkin Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan, viime vuonna. Tilanne on vielä hallinnassa, sillä vuodenvaihteen sato ehdittiin suurimmaksi osaksi korjata ja aavikkokulkusirkat syövät muutenkin mieluummin vasta kasvamassa olevaa viljaa.

Nyt jännitetään kuitenkin uutta aaltoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti huhtikuun alkupuolella, että maaliskuun sateiden seurauksena aavikkokulkusirkat lisääntyvät taas.

Istutukset ovat käynnissä, ja mikäli sirkat pääsevät juuri istutetun viljan kimppuun, kesällä korjattavaksi tarkoitettu sato menetetään.

”Tällä hetkellä viljelijät ovat istuttamassa maissia. Jos aavikkokulkusirkkoja on alueella, kun kasvit ovat 5–6 senttiä korkeita, ne syövät ne. Silloin viljelijät joutuvat selviämään joulukuuhun asti ilman satoa”, kuvailee FAO:n Itä-Afrikan tiimipäällikkö Cyril Ferrand puhelimitse Kenian pääkaupungista Nairobista.

Seuraukset olisivat vakavat, sillä esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Tansaniassa elää jo valmiiksi 20 miljoonaa akuutista ruokapulasta kärsivää. Määrä voisi kasvaa miljoonilla.

llmassa lentävä parvi aavikkokulkusirkkoja.
Aavikkokulkusirkat voivat edetä sekä lentäen että hyppien. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Historiallinen vitsaus

Aavikkokulkusirkka on yksi maailman pahimmista tuhohyönteisistä. Sirkat pystyvät muuntautumaan satojen neliökilometrien laajuisiksi parviksi, jotka liikkuvat jopa 150 kilometriä päivässä. Mennessään ne syövät esimerkiksi puiden lehtiä, laidunmaiden kasvillisuutta sekä viljakasvien lehtiä ja taimia. Päivässä ne voivat tuhota saman verran ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

”Ne ovat dynaamisia otuksia, eloonjäämisen mestareita. Siksi niiden torjunta on hankalaa. On vaikeaa valjastaa niille luonnollisia vihollisia tai kehittää niille tehokkaita ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja”, kertoo filosofian tohtori, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Tino Johansson, joka on työskennellyt myös kansainvälisessä hyönteistutkimuslaitoksessa ICIPEssä Nairobissa.

Aavikkokulkusirkkoja esiintyy tavallisesti hajallaan pieninä populaatioina puolikuivilla ja kuivilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ne munivat kosteaan hiekkaan, mutta kuivuuden takia munat usein jäävät kehittymättä sirkoiksi. Sirkat pystyvät kuitenkin viivästyttämään sukukypsyyttään kuivina kausina, kunnes sateiden saapuessa ne voivat lisääntyä nopeammin ja jopa lyhentää eri kehitysvaiheidensa kestoa. Sitten ne muodostavat parvia ja lähtevät liikkeelle joko lentäen tai hyppien.

”Kuivana aikana pienet parvet liikkuvat pääasiassa yöllä, mutta kosteana aikana ne liikkuvat valtavissa parvissa päivällä ja ruokailevat yöllä. Se tekee torjunnasta hyvin hankalaa, sillä paikalliset viljelijät joutuvat käyttämään valoisan ajan maataloustöihin, ja yöllä taas pitäisi olla häätämässä sirkkoja”, Johansson kertoo.

FAOn mukaan Keniassa sirkkavitsaus on nyt pahin 70 vuoteen, Somaliassa ja Etiopiassa 25 vuoteen.

Syyksi on arvioitu niin sanottua Intian valtameren dipoli-ilmiötä, jonka aiheuttama meriveden lämpeneminen lisää sademääriä.

Todennäköisesti aavikkokulkusirkat lähtivät liikkeelle jo vuonna 2018 Arabian niemimaalta, jossa oli syklonien seurauksena rankkasateita. Sirkat levisivät Jemeniin, Saudi-Arabiaan ja Iraniin sekä myös Somaliaan, Etiopiaan ja sieltä eteenpäin. Vuoden 2019 joulukuussa ne saapuivat Keniaan. Aavikkokulkusirkkoja on tänä vuonna havaittu myös esimerkiksi Pakistanissa, Iranissa, Irakissa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.

Huomio on nyt koronaviruksessa

Aavikkokulkusirkkojen aiheuttamista tuhoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä FAO on vasta aloittamassa laajemmat tutkimukset. Pienetkin tuhot olisivat joka tapauksessa vakavia, sillä Itä-Afrikan ruokaturva oli jo valmiiksi epävarma: kuivuuskausien ja tulvien takia kuusi seitsemästä sadosta on viime vuosina epäonnistunut.

Esimerkiksi Etiopiassa FAO on arvioinut, että miljoona ihmistä tarvitsee hätäapua aavikkokulkusirkkojen takia. Ne ovat tuhonneet yli 356 000 tonnia durraa, maissia ja vehnää. Myös jopa 1,3 miljoonaa hehtaaria laidunmaata on vahingoittunut.

Pelastakaa Lasten Abdirizak Ahmed kertoo, että Somalin osavaltiossa vaikutukset ulottuvat yli 80 000 perheeseen.

Maaliskuun sateet ovat luoneet aavikkokulkusirkoille uudelleen hyvät lisääntymisolosuhteet. Munien kuoriutumisesta ja uusista parvista on jo raportoitu, ja tällä kertaa määrä voi olla monisatakertainen aiempaan verrattuna. Jos ne onnistuvat tuhoamaan juuri kasvamassa olevan sadon, viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.

”Jos sato tuhoutuu, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan, kuten karjaa ja työvälineitä. Toinen mahdollisuus on muuttaa maaseudulta kaupunkiin etsimään satunnaistyötä esimerkiksi rakennuksilta. Ongelmana on, että koronaviruksen takia liikkuminen on rajoitettua ja työmahdollisuudet taloustaantuman vuoksi vähäiset. Seurauksena voi olla kilpailua luonnonvaroista sekä jännitteitä yhteisöjen välillä”, FAO:n Ferrand arvioi.

Pelastakaa Lasten kaltaiset järjestöt, FAO sekä alueen hallitukset jakavat humanitaarista apua. Abdirizak Ahmedin mukaan suurin ongelma kuitenkin on, ettei rahoitusta ole riittävästi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt koronaviruskriisissä.

”Viimeksi ihmiset alkoivat torjua sirkkoja sytyttämällä paloja pelloillaan. Silloin tuli levisi metsiinkin, ja myös laidunmaata paloi. Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta se ei ole pitkäjänteistä. Tarvitaan hallitusten ja kansainvälisen yhteisön toimia”, hän sanoo.

Pienkone, jonka vieressä mies hengityssuojain kasvoillaan.
Aavikkokulkusirkkoja torjutaan muun muassa myrkyttämällä niitä ilmasta. Kuva Keniasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Ilmastonmuutos voi tuoda lisää sirkkoja

Aavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Tavallisesti sirkkavitsaus päättyykin hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun sademäärät tasaantuvat normaaleiksi tai sen alle ja sirkkapopulaatiot pienenevät.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä vitsauksesta yhä yleisemmän, jos sateet sirkkojen elinalueilla lisääntyvät. Johansson myös muistuttaa, että aavikkokulkusirkat ovat hyviä sopeutumaan vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

”On suuri riski, että otolliset olosuhteet tulevat jatkumaan ja aavikkokulkusirkoista tulee entistä säännöllisempi ja useammin tapahtuva ilmiö Arabian niemimaalla ja Afrikan sarvessa.”

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaympäristöluonnonkatastrofit EtiopiaKenia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää