Uutiset Ruokaturva

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.
Aavikkokulkusirkat voivat liikkua jopa 150 kilometriä päivässä. Kuva Kenian Isiolon maakunnasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Etiopian itäosissa sijaitsevan Somalin osavaltion viljelijät ovat lähes toivottomia. Aavikkokulkusirkkojen hyökkäys on johtanut siihen, ettei viljaa kannata istuttaa.

”Ihmiset eivät uskalla viljellä maataan, koska he tietävät, että aavikkokulkusirkat ovat tulossa. Olen tavannut viljelijöitä, joiden tiloille sirkat hyökkäsivät pari kuukautta sitten. He kertoivat, etteivät aio laittaa resursseja ja energiaa maahan, jonka hyönteiset kuitenkin tuhoavat”, kuvailee Abdirizak Ahmed, Pelastaa Lapset -järjestön kenttätoimiston päällikkö puhelimitse Etiopian Godesta.

Somali on eniten aavikkokulkusirkkojen hyökkäyksestä kärsinyt Etiopian osavaltio. Pelastakaa Lapset on osallistunut niiden aiheuttamien tuhojen arviointiin.

”Aavikkokulkusirkat ovat tehneet alueesta melkeinpä kotinsa. Kapasiteetti taistella sitä vastaan on hyvin rajallinen etenkin koronaviruksen takia, sillä kaikki huomio on taudin taltuttamisessa”, Ahmed kertoo.

Aavikkokulkusirkkojen parvet levisivät Itä-Afrikkaan, etenkin Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan, viime vuonna. Tilanne on vielä hallinnassa, sillä vuodenvaihteen sato ehdittiin suurimmaksi osaksi korjata ja aavikkokulkusirkat syövät muutenkin mieluummin vasta kasvamassa olevaa viljaa.

Nyt jännitetään kuitenkin uutta aaltoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti huhtikuun alkupuolella, että maaliskuun sateiden seurauksena aavikkokulkusirkat lisääntyvät taas.

Istutukset ovat käynnissä, ja mikäli sirkat pääsevät juuri istutetun viljan kimppuun, kesällä korjattavaksi tarkoitettu sato menetetään.

”Tällä hetkellä viljelijät ovat istuttamassa maissia. Jos aavikkokulkusirkkoja on alueella, kun kasvit ovat 5–6 senttiä korkeita, ne syövät ne. Silloin viljelijät joutuvat selviämään joulukuuhun asti ilman satoa”, kuvailee FAO:n Itä-Afrikan tiimipäällikkö Cyril Ferrand puhelimitse Kenian pääkaupungista Nairobista.

Seuraukset olisivat vakavat, sillä esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Tansaniassa elää jo valmiiksi 20 miljoonaa akuutista ruokapulasta kärsivää. Määrä voisi kasvaa miljoonilla.

llmassa lentävä parvi aavikkokulkusirkkoja.
Aavikkokulkusirkat voivat edetä sekä lentäen että hyppien. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Historiallinen vitsaus

Aavikkokulkusirkka on yksi maailman pahimmista tuhohyönteisistä. Sirkat pystyvät muuntautumaan satojen neliökilometrien laajuisiksi parviksi, jotka liikkuvat jopa 150 kilometriä päivässä. Mennessään ne syövät esimerkiksi puiden lehtiä, laidunmaiden kasvillisuutta sekä viljakasvien lehtiä ja taimia. Päivässä ne voivat tuhota saman verran ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

”Ne ovat dynaamisia otuksia, eloonjäämisen mestareita. Siksi niiden torjunta on hankalaa. On vaikeaa valjastaa niille luonnollisia vihollisia tai kehittää niille tehokkaita ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja”, kertoo filosofian tohtori, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Tino Johansson, joka on työskennellyt myös kansainvälisessä hyönteistutkimuslaitoksessa ICIPEssä Nairobissa.

Aavikkokulkusirkkoja esiintyy tavallisesti hajallaan pieninä populaatioina puolikuivilla ja kuivilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ne munivat kosteaan hiekkaan, mutta kuivuuden takia munat usein jäävät kehittymättä sirkoiksi. Sirkat pystyvät kuitenkin viivästyttämään sukukypsyyttään kuivina kausina, kunnes sateiden saapuessa ne voivat lisääntyä nopeammin ja jopa lyhentää eri kehitysvaiheidensa kestoa. Sitten ne muodostavat parvia ja lähtevät liikkeelle joko lentäen tai hyppien.

”Kuivana aikana pienet parvet liikkuvat pääasiassa yöllä, mutta kosteana aikana ne liikkuvat valtavissa parvissa päivällä ja ruokailevat yöllä. Se tekee torjunnasta hyvin hankalaa, sillä paikalliset viljelijät joutuvat käyttämään valoisan ajan maataloustöihin, ja yöllä taas pitäisi olla häätämässä sirkkoja”, Johansson kertoo.

FAOn mukaan Keniassa sirkkavitsaus on nyt pahin 70 vuoteen, Somaliassa ja Etiopiassa 25 vuoteen.

Syyksi on arvioitu niin sanottua Intian valtameren dipoli-ilmiötä, jonka aiheuttama meriveden lämpeneminen lisää sademääriä.

Todennäköisesti aavikkokulkusirkat lähtivät liikkeelle jo vuonna 2018 Arabian niemimaalta, jossa oli syklonien seurauksena rankkasateita. Sirkat levisivät Jemeniin, Saudi-Arabiaan ja Iraniin sekä myös Somaliaan, Etiopiaan ja sieltä eteenpäin. Vuoden 2019 joulukuussa ne saapuivat Keniaan. Aavikkokulkusirkkoja on tänä vuonna havaittu myös esimerkiksi Pakistanissa, Iranissa, Irakissa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.

Huomio on nyt koronaviruksessa

Aavikkokulkusirkkojen aiheuttamista tuhoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä FAO on vasta aloittamassa laajemmat tutkimukset. Pienetkin tuhot olisivat joka tapauksessa vakavia, sillä Itä-Afrikan ruokaturva oli jo valmiiksi epävarma: kuivuuskausien ja tulvien takia kuusi seitsemästä sadosta on viime vuosina epäonnistunut.

Esimerkiksi Etiopiassa FAO on arvioinut, että miljoona ihmistä tarvitsee hätäapua aavikkokulkusirkkojen takia. Ne ovat tuhonneet yli 356 000 tonnia durraa, maissia ja vehnää. Myös jopa 1,3 miljoonaa hehtaaria laidunmaata on vahingoittunut.

Pelastakaa Lasten Abdirizak Ahmed kertoo, että Somalin osavaltiossa vaikutukset ulottuvat yli 80 000 perheeseen.

Maaliskuun sateet ovat luoneet aavikkokulkusirkoille uudelleen hyvät lisääntymisolosuhteet. Munien kuoriutumisesta ja uusista parvista on jo raportoitu, ja tällä kertaa määrä voi olla monisatakertainen aiempaan verrattuna. Jos ne onnistuvat tuhoamaan juuri kasvamassa olevan sadon, viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.

”Jos sato tuhoutuu, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan, kuten karjaa ja työvälineitä. Toinen mahdollisuus on muuttaa maaseudulta kaupunkiin etsimään satunnaistyötä esimerkiksi rakennuksilta. Ongelmana on, että koronaviruksen takia liikkuminen on rajoitettua ja työmahdollisuudet taloustaantuman vuoksi vähäiset. Seurauksena voi olla kilpailua luonnonvaroista sekä jännitteitä yhteisöjen välillä”, FAO:n Ferrand arvioi.

Pelastakaa Lasten kaltaiset järjestöt, FAO sekä alueen hallitukset jakavat humanitaarista apua. Abdirizak Ahmedin mukaan suurin ongelma kuitenkin on, ettei rahoitusta ole riittävästi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt koronaviruskriisissä.

”Viimeksi ihmiset alkoivat torjua sirkkoja sytyttämällä paloja pelloillaan. Silloin tuli levisi metsiinkin, ja myös laidunmaata paloi. Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta se ei ole pitkäjänteistä. Tarvitaan hallitusten ja kansainvälisen yhteisön toimia”, hän sanoo.

Pienkone, jonka vieressä mies hengityssuojain kasvoillaan.
Aavikkokulkusirkkoja torjutaan muun muassa myrkyttämällä niitä ilmasta. Kuva Keniasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Ilmastonmuutos voi tuoda lisää sirkkoja

Aavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Tavallisesti sirkkavitsaus päättyykin hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun sademäärät tasaantuvat normaaleiksi tai sen alle ja sirkkapopulaatiot pienenevät.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä vitsauksesta yhä yleisemmän, jos sateet sirkkojen elinalueilla lisääntyvät. Johansson myös muistuttaa, että aavikkokulkusirkat ovat hyviä sopeutumaan vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

”On suuri riski, että otolliset olosuhteet tulevat jatkumaan ja aavikkokulkusirkoista tulee entistä säännöllisempi ja useammin tapahtuva ilmiö Arabian niemimaalla ja Afrikan sarvessa.”

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaympäristöluonnonkatastrofit EtiopiaKenia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria