Uutiset Ruokaturva

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.
Aavikkokulkusirkat voivat liikkua jopa 150 kilometriä päivässä. Kuva Kenian Isiolon maakunnasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Etiopian itäosissa sijaitsevan Somalin osavaltion viljelijät ovat lähes toivottomia. Aavikkokulkusirkkojen hyökkäys on johtanut siihen, ettei viljaa kannata istuttaa.

”Ihmiset eivät uskalla viljellä maataan, koska he tietävät, että aavikkokulkusirkat ovat tulossa. Olen tavannut viljelijöitä, joiden tiloille sirkat hyökkäsivät pari kuukautta sitten. He kertoivat, etteivät aio laittaa resursseja ja energiaa maahan, jonka hyönteiset kuitenkin tuhoavat”, kuvailee Abdirizak Ahmed, Pelastaa Lapset -järjestön kenttätoimiston päällikkö puhelimitse Etiopian Godesta.

Somali on eniten aavikkokulkusirkkojen hyökkäyksestä kärsinyt Etiopian osavaltio. Pelastakaa Lapset on osallistunut niiden aiheuttamien tuhojen arviointiin.

”Aavikkokulkusirkat ovat tehneet alueesta melkeinpä kotinsa. Kapasiteetti taistella sitä vastaan on hyvin rajallinen etenkin koronaviruksen takia, sillä kaikki huomio on taudin taltuttamisessa”, Ahmed kertoo.

Aavikkokulkusirkkojen parvet levisivät Itä-Afrikkaan, etenkin Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan, viime vuonna. Tilanne on vielä hallinnassa, sillä vuodenvaihteen sato ehdittiin suurimmaksi osaksi korjata ja aavikkokulkusirkat syövät muutenkin mieluummin vasta kasvamassa olevaa viljaa.

Nyt jännitetään kuitenkin uutta aaltoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti huhtikuun alkupuolella, että maaliskuun sateiden seurauksena aavikkokulkusirkat lisääntyvät taas.

Istutukset ovat käynnissä, ja mikäli sirkat pääsevät juuri istutetun viljan kimppuun, kesällä korjattavaksi tarkoitettu sato menetetään.

”Tällä hetkellä viljelijät ovat istuttamassa maissia. Jos aavikkokulkusirkkoja on alueella, kun kasvit ovat 5–6 senttiä korkeita, ne syövät ne. Silloin viljelijät joutuvat selviämään joulukuuhun asti ilman satoa”, kuvailee FAO:n Itä-Afrikan tiimipäällikkö Cyril Ferrand puhelimitse Kenian pääkaupungista Nairobista.

Seuraukset olisivat vakavat, sillä esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Tansaniassa elää jo valmiiksi 20 miljoonaa akuutista ruokapulasta kärsivää. Määrä voisi kasvaa miljoonilla.

llmassa lentävä parvi aavikkokulkusirkkoja.
Aavikkokulkusirkat voivat edetä sekä lentäen että hyppien. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Historiallinen vitsaus

Aavikkokulkusirkka on yksi maailman pahimmista tuhohyönteisistä. Sirkat pystyvät muuntautumaan satojen neliökilometrien laajuisiksi parviksi, jotka liikkuvat jopa 150 kilometriä päivässä. Mennessään ne syövät esimerkiksi puiden lehtiä, laidunmaiden kasvillisuutta sekä viljakasvien lehtiä ja taimia. Päivässä ne voivat tuhota saman verran ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

”Ne ovat dynaamisia otuksia, eloonjäämisen mestareita. Siksi niiden torjunta on hankalaa. On vaikeaa valjastaa niille luonnollisia vihollisia tai kehittää niille tehokkaita ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja”, kertoo filosofian tohtori, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Tino Johansson, joka on työskennellyt myös kansainvälisessä hyönteistutkimuslaitoksessa ICIPEssä Nairobissa.

Aavikkokulkusirkkoja esiintyy tavallisesti hajallaan pieninä populaatioina puolikuivilla ja kuivilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ne munivat kosteaan hiekkaan, mutta kuivuuden takia munat usein jäävät kehittymättä sirkoiksi. Sirkat pystyvät kuitenkin viivästyttämään sukukypsyyttään kuivina kausina, kunnes sateiden saapuessa ne voivat lisääntyä nopeammin ja jopa lyhentää eri kehitysvaiheidensa kestoa. Sitten ne muodostavat parvia ja lähtevät liikkeelle joko lentäen tai hyppien.

”Kuivana aikana pienet parvet liikkuvat pääasiassa yöllä, mutta kosteana aikana ne liikkuvat valtavissa parvissa päivällä ja ruokailevat yöllä. Se tekee torjunnasta hyvin hankalaa, sillä paikalliset viljelijät joutuvat käyttämään valoisan ajan maataloustöihin, ja yöllä taas pitäisi olla häätämässä sirkkoja”, Johansson kertoo.

FAOn mukaan Keniassa sirkkavitsaus on nyt pahin 70 vuoteen, Somaliassa ja Etiopiassa 25 vuoteen.

Syyksi on arvioitu niin sanottua Intian valtameren dipoli-ilmiötä, jonka aiheuttama meriveden lämpeneminen lisää sademääriä.

Todennäköisesti aavikkokulkusirkat lähtivät liikkeelle jo vuonna 2018 Arabian niemimaalta, jossa oli syklonien seurauksena rankkasateita. Sirkat levisivät Jemeniin, Saudi-Arabiaan ja Iraniin sekä myös Somaliaan, Etiopiaan ja sieltä eteenpäin. Vuoden 2019 joulukuussa ne saapuivat Keniaan. Aavikkokulkusirkkoja on tänä vuonna havaittu myös esimerkiksi Pakistanissa, Iranissa, Irakissa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.

Huomio on nyt koronaviruksessa

Aavikkokulkusirkkojen aiheuttamista tuhoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä FAO on vasta aloittamassa laajemmat tutkimukset. Pienetkin tuhot olisivat joka tapauksessa vakavia, sillä Itä-Afrikan ruokaturva oli jo valmiiksi epävarma: kuivuuskausien ja tulvien takia kuusi seitsemästä sadosta on viime vuosina epäonnistunut.

Esimerkiksi Etiopiassa FAO on arvioinut, että miljoona ihmistä tarvitsee hätäapua aavikkokulkusirkkojen takia. Ne ovat tuhonneet yli 356 000 tonnia durraa, maissia ja vehnää. Myös jopa 1,3 miljoonaa hehtaaria laidunmaata on vahingoittunut.

Pelastakaa Lasten Abdirizak Ahmed kertoo, että Somalin osavaltiossa vaikutukset ulottuvat yli 80 000 perheeseen.

Maaliskuun sateet ovat luoneet aavikkokulkusirkoille uudelleen hyvät lisääntymisolosuhteet. Munien kuoriutumisesta ja uusista parvista on jo raportoitu, ja tällä kertaa määrä voi olla monisatakertainen aiempaan verrattuna. Jos ne onnistuvat tuhoamaan juuri kasvamassa olevan sadon, viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.

”Jos sato tuhoutuu, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan, kuten karjaa ja työvälineitä. Toinen mahdollisuus on muuttaa maaseudulta kaupunkiin etsimään satunnaistyötä esimerkiksi rakennuksilta. Ongelmana on, että koronaviruksen takia liikkuminen on rajoitettua ja työmahdollisuudet taloustaantuman vuoksi vähäiset. Seurauksena voi olla kilpailua luonnonvaroista sekä jännitteitä yhteisöjen välillä”, FAO:n Ferrand arvioi.

Pelastakaa Lasten kaltaiset järjestöt, FAO sekä alueen hallitukset jakavat humanitaarista apua. Abdirizak Ahmedin mukaan suurin ongelma kuitenkin on, ettei rahoitusta ole riittävästi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt koronaviruskriisissä.

”Viimeksi ihmiset alkoivat torjua sirkkoja sytyttämällä paloja pelloillaan. Silloin tuli levisi metsiinkin, ja myös laidunmaata paloi. Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta se ei ole pitkäjänteistä. Tarvitaan hallitusten ja kansainvälisen yhteisön toimia”, hän sanoo.

Pienkone, jonka vieressä mies hengityssuojain kasvoillaan.
Aavikkokulkusirkkoja torjutaan muun muassa myrkyttämällä niitä ilmasta. Kuva Keniasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Ilmastonmuutos voi tuoda lisää sirkkoja

Aavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Tavallisesti sirkkavitsaus päättyykin hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun sademäärät tasaantuvat normaaleiksi tai sen alle ja sirkkapopulaatiot pienenevät.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä vitsauksesta yhä yleisemmän, jos sateet sirkkojen elinalueilla lisääntyvät. Johansson myös muistuttaa, että aavikkokulkusirkat ovat hyviä sopeutumaan vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

”On suuri riski, että otolliset olosuhteet tulevat jatkumaan ja aavikkokulkusirkoista tulee entistä säännöllisempi ja useammin tapahtuva ilmiö Arabian niemimaalla ja Afrikan sarvessa.”

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaympäristöluonnonkatastrofit EtiopiaKenia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Vihanneksia pinoissa.

Monilla afrikkalaisilla ei ole varaa terveelliseen ruokavalioon, ja se näkyy myös koronatilastoissa

Moni afrikkalainen syö pitkälle prosessoitua ruokaa, joka on usein epäterveellistä. Pitkän tähtäimen ratkaisu olisi saada ruuan tuottajat, prosessoijat, jakelijat ja markkinoijat tekemään ravitsevasta ruuasta edullista, kirjoittavat Lawrence Haddad ja Josefa Leonel Correla Sacko.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”