Uutiset Ruokaturva

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.
Aavikkokulkusirkat voivat liikkua jopa 150 kilometriä päivässä. Kuva Kenian Isiolon maakunnasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Etiopian itäosissa sijaitsevan Somalin osavaltion viljelijät ovat lähes toivottomia. Aavikkokulkusirkkojen hyökkäys on johtanut siihen, ettei viljaa kannata istuttaa.

”Ihmiset eivät uskalla viljellä maataan, koska he tietävät, että aavikkokulkusirkat ovat tulossa. Olen tavannut viljelijöitä, joiden tiloille sirkat hyökkäsivät pari kuukautta sitten. He kertoivat, etteivät aio laittaa resursseja ja energiaa maahan, jonka hyönteiset kuitenkin tuhoavat”, kuvailee Abdirizak Ahmed, Pelastaa Lapset -järjestön kenttätoimiston päällikkö puhelimitse Etiopian Godesta.

Somali on eniten aavikkokulkusirkkojen hyökkäyksestä kärsinyt Etiopian osavaltio. Pelastakaa Lapset on osallistunut niiden aiheuttamien tuhojen arviointiin.

”Aavikkokulkusirkat ovat tehneet alueesta melkeinpä kotinsa. Kapasiteetti taistella sitä vastaan on hyvin rajallinen etenkin koronaviruksen takia, sillä kaikki huomio on taudin taltuttamisessa”, Ahmed kertoo.

Aavikkokulkusirkkojen parvet levisivät Itä-Afrikkaan, etenkin Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan, viime vuonna. Tilanne on vielä hallinnassa, sillä vuodenvaihteen sato ehdittiin suurimmaksi osaksi korjata ja aavikkokulkusirkat syövät muutenkin mieluummin vasta kasvamassa olevaa viljaa.

Nyt jännitetään kuitenkin uutta aaltoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti huhtikuun alkupuolella, että maaliskuun sateiden seurauksena aavikkokulkusirkat lisääntyvät taas.

Istutukset ovat käynnissä, ja mikäli sirkat pääsevät juuri istutetun viljan kimppuun, kesällä korjattavaksi tarkoitettu sato menetetään.

”Tällä hetkellä viljelijät ovat istuttamassa maissia. Jos aavikkokulkusirkkoja on alueella, kun kasvit ovat 5–6 senttiä korkeita, ne syövät ne. Silloin viljelijät joutuvat selviämään joulukuuhun asti ilman satoa”, kuvailee FAO:n Itä-Afrikan tiimipäällikkö Cyril Ferrand puhelimitse Kenian pääkaupungista Nairobista.

Seuraukset olisivat vakavat, sillä esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Tansaniassa elää jo valmiiksi 20 miljoonaa akuutista ruokapulasta kärsivää. Määrä voisi kasvaa miljoonilla.

llmassa lentävä parvi aavikkokulkusirkkoja.
Aavikkokulkusirkat voivat edetä sekä lentäen että hyppien. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Historiallinen vitsaus

Aavikkokulkusirkka on yksi maailman pahimmista tuhohyönteisistä. Sirkat pystyvät muuntautumaan satojen neliökilometrien laajuisiksi parviksi, jotka liikkuvat jopa 150 kilometriä päivässä. Mennessään ne syövät esimerkiksi puiden lehtiä, laidunmaiden kasvillisuutta sekä viljakasvien lehtiä ja taimia. Päivässä ne voivat tuhota saman verran ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

”Ne ovat dynaamisia otuksia, eloonjäämisen mestareita. Siksi niiden torjunta on hankalaa. On vaikeaa valjastaa niille luonnollisia vihollisia tai kehittää niille tehokkaita ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja”, kertoo filosofian tohtori, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Tino Johansson, joka on työskennellyt myös kansainvälisessä hyönteistutkimuslaitoksessa ICIPEssä Nairobissa.

Aavikkokulkusirkkoja esiintyy tavallisesti hajallaan pieninä populaatioina puolikuivilla ja kuivilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ne munivat kosteaan hiekkaan, mutta kuivuuden takia munat usein jäävät kehittymättä sirkoiksi. Sirkat pystyvät kuitenkin viivästyttämään sukukypsyyttään kuivina kausina, kunnes sateiden saapuessa ne voivat lisääntyä nopeammin ja jopa lyhentää eri kehitysvaiheidensa kestoa. Sitten ne muodostavat parvia ja lähtevät liikkeelle joko lentäen tai hyppien.

”Kuivana aikana pienet parvet liikkuvat pääasiassa yöllä, mutta kosteana aikana ne liikkuvat valtavissa parvissa päivällä ja ruokailevat yöllä. Se tekee torjunnasta hyvin hankalaa, sillä paikalliset viljelijät joutuvat käyttämään valoisan ajan maataloustöihin, ja yöllä taas pitäisi olla häätämässä sirkkoja”, Johansson kertoo.

FAOn mukaan Keniassa sirkkavitsaus on nyt pahin 70 vuoteen, Somaliassa ja Etiopiassa 25 vuoteen.

Syyksi on arvioitu niin sanottua Intian valtameren dipoli-ilmiötä, jonka aiheuttama meriveden lämpeneminen lisää sademääriä.

Todennäköisesti aavikkokulkusirkat lähtivät liikkeelle jo vuonna 2018 Arabian niemimaalta, jossa oli syklonien seurauksena rankkasateita. Sirkat levisivät Jemeniin, Saudi-Arabiaan ja Iraniin sekä myös Somaliaan, Etiopiaan ja sieltä eteenpäin. Vuoden 2019 joulukuussa ne saapuivat Keniaan. Aavikkokulkusirkkoja on tänä vuonna havaittu myös esimerkiksi Pakistanissa, Iranissa, Irakissa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.

Huomio on nyt koronaviruksessa

Aavikkokulkusirkkojen aiheuttamista tuhoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä FAO on vasta aloittamassa laajemmat tutkimukset. Pienetkin tuhot olisivat joka tapauksessa vakavia, sillä Itä-Afrikan ruokaturva oli jo valmiiksi epävarma: kuivuuskausien ja tulvien takia kuusi seitsemästä sadosta on viime vuosina epäonnistunut.

Esimerkiksi Etiopiassa FAO on arvioinut, että miljoona ihmistä tarvitsee hätäapua aavikkokulkusirkkojen takia. Ne ovat tuhonneet yli 356 000 tonnia durraa, maissia ja vehnää. Myös jopa 1,3 miljoonaa hehtaaria laidunmaata on vahingoittunut.

Pelastakaa Lasten Abdirizak Ahmed kertoo, että Somalin osavaltiossa vaikutukset ulottuvat yli 80 000 perheeseen.

Maaliskuun sateet ovat luoneet aavikkokulkusirkoille uudelleen hyvät lisääntymisolosuhteet. Munien kuoriutumisesta ja uusista parvista on jo raportoitu, ja tällä kertaa määrä voi olla monisatakertainen aiempaan verrattuna. Jos ne onnistuvat tuhoamaan juuri kasvamassa olevan sadon, viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.

”Jos sato tuhoutuu, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan, kuten karjaa ja työvälineitä. Toinen mahdollisuus on muuttaa maaseudulta kaupunkiin etsimään satunnaistyötä esimerkiksi rakennuksilta. Ongelmana on, että koronaviruksen takia liikkuminen on rajoitettua ja työmahdollisuudet taloustaantuman vuoksi vähäiset. Seurauksena voi olla kilpailua luonnonvaroista sekä jännitteitä yhteisöjen välillä”, FAO:n Ferrand arvioi.

Pelastakaa Lasten kaltaiset järjestöt, FAO sekä alueen hallitukset jakavat humanitaarista apua. Abdirizak Ahmedin mukaan suurin ongelma kuitenkin on, ettei rahoitusta ole riittävästi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt koronaviruskriisissä.

”Viimeksi ihmiset alkoivat torjua sirkkoja sytyttämällä paloja pelloillaan. Silloin tuli levisi metsiinkin, ja myös laidunmaata paloi. Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta se ei ole pitkäjänteistä. Tarvitaan hallitusten ja kansainvälisen yhteisön toimia”, hän sanoo.

Pienkone, jonka vieressä mies hengityssuojain kasvoillaan.
Aavikkokulkusirkkoja torjutaan muun muassa myrkyttämällä niitä ilmasta. Kuva Keniasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Ilmastonmuutos voi tuoda lisää sirkkoja

Aavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Tavallisesti sirkkavitsaus päättyykin hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun sademäärät tasaantuvat normaaleiksi tai sen alle ja sirkkapopulaatiot pienenevät.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä vitsauksesta yhä yleisemmän, jos sateet sirkkojen elinalueilla lisääntyvät. Johansson myös muistuttaa, että aavikkokulkusirkat ovat hyviä sopeutumaan vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

”On suuri riski, että otolliset olosuhteet tulevat jatkumaan ja aavikkokulkusirkoista tulee entistä säännöllisempi ja useammin tapahtuva ilmiö Arabian niemimaalla ja Afrikan sarvessa.”

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaympäristöluonnonkatastrofit EtiopiaKenia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä

Kymmenet miljoonat ihmiset eteläisen Afrikan maissa kärsivät epävarmasta ruokaturvasta. Etelä-Sambiassa taustalla on kuivuus. Pienviljelijä Planeta Hatuleken maissisato oli kolmanneksen siitä, mitä perhe olisi tarvinnut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa