Uutiset Ruokaturva

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.
Aavikkokulkusirkat voivat liikkua jopa 150 kilometriä päivässä. Kuva Kenian Isiolon maakunnasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Etiopian itäosissa sijaitsevan Somalin osavaltion viljelijät ovat lähes toivottomia. Aavikkokulkusirkkojen hyökkäys on johtanut siihen, ettei viljaa kannata istuttaa.

”Ihmiset eivät uskalla viljellä maataan, koska he tietävät, että aavikkokulkusirkat ovat tulossa. Olen tavannut viljelijöitä, joiden tiloille sirkat hyökkäsivät pari kuukautta sitten. He kertoivat, etteivät aio laittaa resursseja ja energiaa maahan, jonka hyönteiset kuitenkin tuhoavat”, kuvailee Abdirizak Ahmed, Pelastaa Lapset -järjestön kenttätoimiston päällikkö puhelimitse Etiopian Godesta.

Somali on eniten aavikkokulkusirkkojen hyökkäyksestä kärsinyt Etiopian osavaltio. Pelastakaa Lapset on osallistunut niiden aiheuttamien tuhojen arviointiin.

”Aavikkokulkusirkat ovat tehneet alueesta melkeinpä kotinsa. Kapasiteetti taistella sitä vastaan on hyvin rajallinen etenkin koronaviruksen takia, sillä kaikki huomio on taudin taltuttamisessa”, Ahmed kertoo.

Aavikkokulkusirkkojen parvet levisivät Itä-Afrikkaan, etenkin Keniaan, Etiopiaan ja Somaliaan, viime vuonna. Tilanne on vielä hallinnassa, sillä vuodenvaihteen sato ehdittiin suurimmaksi osaksi korjata ja aavikkokulkusirkat syövät muutenkin mieluummin vasta kasvamassa olevaa viljaa.

Nyt jännitetään kuitenkin uutta aaltoa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti huhtikuun alkupuolella, että maaliskuun sateiden seurauksena aavikkokulkusirkat lisääntyvät taas.

Istutukset ovat käynnissä, ja mikäli sirkat pääsevät juuri istutetun viljan kimppuun, kesällä korjattavaksi tarkoitettu sato menetetään.

”Tällä hetkellä viljelijät ovat istuttamassa maissia. Jos aavikkokulkusirkkoja on alueella, kun kasvit ovat 5–6 senttiä korkeita, ne syövät ne. Silloin viljelijät joutuvat selviämään joulukuuhun asti ilman satoa”, kuvailee FAO:n Itä-Afrikan tiimipäällikkö Cyril Ferrand puhelimitse Kenian pääkaupungista Nairobista.

Seuraukset olisivat vakavat, sillä esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Ugandassa ja Tansaniassa elää jo valmiiksi 20 miljoonaa akuutista ruokapulasta kärsivää. Määrä voisi kasvaa miljoonilla.

llmassa lentävä parvi aavikkokulkusirkkoja.
Aavikkokulkusirkat voivat edetä sekä lentäen että hyppien. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Historiallinen vitsaus

Aavikkokulkusirkka on yksi maailman pahimmista tuhohyönteisistä. Sirkat pystyvät muuntautumaan satojen neliökilometrien laajuisiksi parviksi, jotka liikkuvat jopa 150 kilometriä päivässä. Mennessään ne syövät esimerkiksi puiden lehtiä, laidunmaiden kasvillisuutta sekä viljakasvien lehtiä ja taimia. Päivässä ne voivat tuhota saman verran ravintoa kuin 35 000 ihmistä.

”Ne ovat dynaamisia otuksia, eloonjäämisen mestareita. Siksi niiden torjunta on hankalaa. On vaikeaa valjastaa niille luonnollisia vihollisia tai kehittää niille tehokkaita ympäristöystävällisiä torjuntakeinoja”, kertoo filosofian tohtori, Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Tino Johansson, joka on työskennellyt myös kansainvälisessä hyönteistutkimuslaitoksessa ICIPEssä Nairobissa.

Aavikkokulkusirkkoja esiintyy tavallisesti hajallaan pieninä populaatioina puolikuivilla ja kuivilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Ne munivat kosteaan hiekkaan, mutta kuivuuden takia munat usein jäävät kehittymättä sirkoiksi. Sirkat pystyvät kuitenkin viivästyttämään sukukypsyyttään kuivina kausina, kunnes sateiden saapuessa ne voivat lisääntyä nopeammin ja jopa lyhentää eri kehitysvaiheidensa kestoa. Sitten ne muodostavat parvia ja lähtevät liikkeelle joko lentäen tai hyppien.

”Kuivana aikana pienet parvet liikkuvat pääasiassa yöllä, mutta kosteana aikana ne liikkuvat valtavissa parvissa päivällä ja ruokailevat yöllä. Se tekee torjunnasta hyvin hankalaa, sillä paikalliset viljelijät joutuvat käyttämään valoisan ajan maataloustöihin, ja yöllä taas pitäisi olla häätämässä sirkkoja”, Johansson kertoo.

FAOn mukaan Keniassa sirkkavitsaus on nyt pahin 70 vuoteen, Somaliassa ja Etiopiassa 25 vuoteen.

Syyksi on arvioitu niin sanottua Intian valtameren dipoli-ilmiötä, jonka aiheuttama meriveden lämpeneminen lisää sademääriä.

Todennäköisesti aavikkokulkusirkat lähtivät liikkeelle jo vuonna 2018 Arabian niemimaalta, jossa oli syklonien seurauksena rankkasateita. Sirkat levisivät Jemeniin, Saudi-Arabiaan ja Iraniin sekä myös Somaliaan, Etiopiaan ja sieltä eteenpäin. Vuoden 2019 joulukuussa ne saapuivat Keniaan. Aavikkokulkusirkkoja on tänä vuonna havaittu myös esimerkiksi Pakistanissa, Iranissa, Irakissa, Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.

Huomio on nyt koronaviruksessa

Aavikkokulkusirkkojen aiheuttamista tuhoista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sillä FAO on vasta aloittamassa laajemmat tutkimukset. Pienetkin tuhot olisivat joka tapauksessa vakavia, sillä Itä-Afrikan ruokaturva oli jo valmiiksi epävarma: kuivuuskausien ja tulvien takia kuusi seitsemästä sadosta on viime vuosina epäonnistunut.

Esimerkiksi Etiopiassa FAO on arvioinut, että miljoona ihmistä tarvitsee hätäapua aavikkokulkusirkkojen takia. Ne ovat tuhonneet yli 356 000 tonnia durraa, maissia ja vehnää. Myös jopa 1,3 miljoonaa hehtaaria laidunmaata on vahingoittunut.

Pelastakaa Lasten Abdirizak Ahmed kertoo, että Somalin osavaltiossa vaikutukset ulottuvat yli 80 000 perheeseen.

Maaliskuun sateet ovat luoneet aavikkokulkusirkoille uudelleen hyvät lisääntymisolosuhteet. Munien kuoriutumisesta ja uusista parvista on jo raportoitu, ja tällä kertaa määrä voi olla monisatakertainen aiempaan verrattuna. Jos ne onnistuvat tuhoamaan juuri kasvamassa olevan sadon, viljelijöiden vaihtoehdot ovat vähissä.

”Jos sato tuhoutuu, ihmiset joutuvat myymään omaisuuttaan, kuten karjaa ja työvälineitä. Toinen mahdollisuus on muuttaa maaseudulta kaupunkiin etsimään satunnaistyötä esimerkiksi rakennuksilta. Ongelmana on, että koronaviruksen takia liikkuminen on rajoitettua ja työmahdollisuudet taloustaantuman vuoksi vähäiset. Seurauksena voi olla kilpailua luonnonvaroista sekä jännitteitä yhteisöjen välillä”, FAO:n Ferrand arvioi.

Pelastakaa Lasten kaltaiset järjestöt, FAO sekä alueen hallitukset jakavat humanitaarista apua. Abdirizak Ahmedin mukaan suurin ongelma kuitenkin on, ettei rahoitusta ole riittävästi. Kansainvälisen yhteisön huomio on nyt koronaviruskriisissä.

”Viimeksi ihmiset alkoivat torjua sirkkoja sytyttämällä paloja pelloillaan. Silloin tuli levisi metsiinkin, ja myös laidunmaata paloi. Ihmiset yrittävät parhaansa, mutta se ei ole pitkäjänteistä. Tarvitaan hallitusten ja kansainvälisen yhteisön toimia”, hän sanoo.

Pienkone, jonka vieressä mies hengityssuojain kasvoillaan.
Aavikkokulkusirkkoja torjutaan muun muassa myrkyttämällä niitä ilmasta. Kuva Keniasta. (Kuva: ©FAO/Sven Torfinn)

Ilmastonmuutos voi tuoda lisää sirkkoja

Aavikkokulkusirkkoja torjutaan pääosin ilmasta ja maasta suihkutettavien torjunta-aineiden avulla. Operaatiota johtavat valtiot itse apunaan FAO sekä Itä-Afrikan aavikkokulkusirkkojen torjuntajärjestö. FAO on myös kouluttanut henkilökuntaa kontrollointioperaatioon. Tavallisesti torjunta-aineet ovat kemiallisia, vaikkakin myös ympäristöystävällisempiä aineita kehitetään.

Satoja tuhansia hehtaareita on jo myrkytetty. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä, koska esimerkiksi globaali lentoliikenne on vähentynyt 70 prosenttia, Ferrand kertoo.

Myrkytykset eivät myöskään ratkaise koko ongelmaa, sillä kaikkia alueita ei ole mahdollista myrkyttää. Ratkaisu ei muutenkaan ole kestävä. Vaikka ongelma saataisiin ratkaistua torjunta-aineilla, niillä voi olla kerrannaisvaikutuksia ympäristöön, erityisesti pieneliöstöön, Tino Johansson sanoo.

”Ne voivat esimerkiksi tappaa pölyttäjähyönteisiä tai muita hyödyllisiä lajeja. Yleisimmin käytössä olevat kemialliset torjunta-aineet ovat lisäksi erittäin myrkyllisiä ihmisille, jotka niitä puutteellisin suojavarustein ruiskuttavat. Valitettavasti aavikkokulkusirkkojen vitsauksen kourissa olevilla alueilla tavallisesti torjutaan ensin akuutti ongelma ja murehditaan muista asioista vasta sitten”, hän toteaa.

Tavallisesti sirkkavitsaus päättyykin hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun sademäärät tasaantuvat normaaleiksi tai sen alle ja sirkkapopulaatiot pienenevät.

Ilmastonmuutos voi kuitenkin tehdä vitsauksesta yhä yleisemmän, jos sateet sirkkojen elinalueilla lisääntyvät. Johansson myös muistuttaa, että aavikkokulkusirkat ovat hyviä sopeutumaan vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

”On suuri riski, että otolliset olosuhteet tulevat jatkumaan ja aavikkokulkusirkoista tulee entistä säännöllisempi ja useammin tapahtuva ilmiö Arabian niemimaalla ja Afrikan sarvessa.”

Ruokaturva katastrofiapumaatalousruokaympäristöluonnonkatastrofit EtiopiaKenia Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi