Uutiset

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Burkina Fason lippu
Puoli miljoonaa ihmistä on paennut tänä vuonna Burkina Fasossa. (Kuva: Marwa Awad / WFP)

Lähes päivittäiset ääriliikkeiden hyökkäykset ovat ajaneet pakosalle melkein 900 000 ihmistä ja aiheuttaneet hätätilatason aliravitsemuksen Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä, varoittaa YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP).

Pahimmin on kärsinyt Burkina Faso, josta noin kolmannesta voi pitää nyt konfliktialueena. Lähes puoli miljoonaa ihmistä on paennut alle vuodessa, ja määrän odotetaan nousevan.

Taustalla on al-Qaidaan tai Isisiin sidoksissa olevien ryhmien väkivalta, joka on viime vuosina levinnyt Pohjois-Malista muualle Sahelin alueelle. Ne käyttävät hyväkseen myös paikallisia etnisiä konflikteja.

Sahel on Atlantilta Punaisellemerelle ulottuva puolikuiva alue Saharan autiomaan eteläosissa, joka kärsii jo valmiiksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Viimeisin väkivallanteko tapahtui maanantaina, kun yli 20 malilaista sotilasta kuoli ääriryhmän hyökkäyksessä.

Myös Burkina Fasossa väkivalta on lisääntynyt rajusti – vuoden 2019 ensimmäisen puolen vuoden aikana tapahtuneiden hyökkäysten määrä ylitti koko vuoden 2018 määrän. Siviilikuolemia on raportoitu tänä vuonna nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Konflikti on aiheuttanut vaikean ruokakriisin Sahelin alueella. WFP sanoi tiistaina, että jos mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa. Se sanoo tarvitsevansa noin 150 miljoonaa dollaria eli 135 miljoonaa euroa avustusohjelmiin Keski-Sahelissa.

Esimerkiksi Burkina Fason pakolaisten joukossa 7,8 prosenttia ihmisistä kärsii vakavasta akuutista aliravitsemuksesta ja 19,7 prosenttia yleisestä akuutista aliravitsemuksesta. Kumpikin luku ylittää kirkkaasti hätätilakynnyksen.  

”Väestöryhmät, jotka eivät erityisesti huomaa rajaa, näkevät vain turvallisimman reitin pois ja käyttävät sitä. Pakolaiseksi lähteminen tarkoittaa, että he jättävät käytännössä kaiken taakseen. Useimmat ovat viljelijöitä tai karjankasvattajia, joten he ovat todella riippuvaisia muista”, sanoo WFP:n maajohtaja David Bulman YK:n uutiskeskuksen sivuilla.

Yhteensä Keski-Sahelissa on 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Maan sisäisiä pakolaisia on yhteensä 860 000.

maatalouspakolaisetruokakonflikti Burkina FasoMaliNiger

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.