Näkökulmat Irakin konflikti

Yhdysvaltain Irakin-sotatoimet olivat kuin mongolien miehitys

Irakin väkivaltaisuuksien lisääntyminen on seurausta miehityksestä, joka tuhosi Irakin yhteiskunnan infrastruktuurin ja lietsoi maan uskonnollisten ryhmien välistä konfliktia, kirjoittaa Johannes Hautaviita.

Artikkeli on julkaistu alun perin Demari.fissä sekä lausti.comissa.

YK raportoi, että vuosi 2013 Irakissa oli verisin sitten vuoden 2008. YK:n mukaan 8 868 irakilaista, lähes kaikki siviilejä, kuoli vuonna 2013. Kansalaisjärjestöt raportoivat vielä korkeampia kuolinlukuja. Asiantuntijat arvioivat Irakin tilanteen huononevan entisestään vuonna 2014.

Väkivaltaisuuksien lisääntyminen on seurausta Yhdysvaltain ja Iso-Britannian hyökkäyssodasta ja miehityksestä, joka tuhosi Irakin yhteiskunnan infrastruktuurin ja lietsoi maan uskonnollisten ryhmien välistä konfliktia.

"Ennen sanktioita ja sotaa Irakin terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä lukeutuivat Lähi-idän laadukkaimpiin ja arvostetuimpiin."

Vuonna 2006 Brittiläinen lääketieteellinen aikakausilehti The Lancet raportoi irakilaisten kuolonuhrien määrän olevan yli 600 000. Vuotta myöhemmin tehdyn Opinion Research Business -mielipidemittaustoimiston tutkimuksen mukaan sota on aiheuttanut noin miljoonan irakilaisen kuoleman. Samana vuonna YK raportoi irakilaisten pakolaisten määrän lisääntyneen yli kolmella miljoonalla sodan alkamisen jälkeen.

Irakin hallitus tiedotti sodan tehneen yli kolmesta miljoonasta irakilaisesta lapsesta orpoja. Orpojen lukumäärä on yhteensä 4,5 miljoonaa eli noin 15 prosenttia Irakin västöstä. Hallituksen mukaan noin 600 000 irakilaista lasta asuu kaduilla.

Yhdysvaltain asevoimat käytti köyhdytettyä uraania ja valkoista fosforia Irakissa. Irakin Fallujassa syövän, leukemian ja lapsikuolleisuuden kasvun on raportoitu olevan suurempi kuin Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskuista selviytyneillä.

Ennen sanktioita ja niitä seurannutta sotaa Irakin terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä lukeutuivat Lähi-idän laadukkaimpiin ja arvostetuimpiin. Tätä nykyä molemmat ovat täysin rappeutuneet. Vuonna 2005 YK tiedotti, että 84 prosenttia Irakin korkeakouluista on "poltettu, ryöstetty tai tuhottu" sodan alkamisen jälkeen.

Vuonna 2008 yhdysvaltalainen Irakiin erikoistunut tutkiva toimittaja Nir Rosen kuvaili sodan seurauksia näin: "Irak on tuhottu eikä maa toivu koskaan. Yhdysvaltain sotatoimet ovat olleet tuhoisampia kuin mongolien miehitys, joka tuhosi Bagdadin 1200-luvulla."

Ennen vuoden 2003 hyökkäystä Irakin yhteiskunta oli Yhdysvaltain ja Iso-Britannian sanktioiden kohteena. Sanktiot hankaloittivat Irakin Persianlahden sodan jälkeistä jälleenrakentamista ja taloudellista kehitystä. Dennis Haliday, YK:n silloinen humanitaarinen koordinaattori Irakissa, arvosteli sanktioita jyrkästi ja kutsui niitä "joukkotuhontaan pyrkiviksi". Haliday erosikin virastaan protestina sanktiopolitiikkaa vastaan. Halidayn seuraaja Hans von Sponeck ja Jutta Burghardt, YK:n maailman ruokaohjelman johtaja Irakissa, erosivat niin ikään kaksi vuotta myöhemmin samoista syistä kuin Haliday.

The Lancet raportoi sanktioiden aiheuttaneen 567 000 irakilaislapsen kuoleman. Vuonna 1996, presidentti Clintonin hallituksen silloiselta ulkoministeriltä Madeleine Albrightilta kysyttiin, mikä hänen kantansa on siihen, että sanktiot ovat tappaneet yli puoli miljoonaa irakilaista lasta. Kysymyksen esittänyt toimittaja korosti, että sanktiot aiheuttivat enemmän lapsikuolonuhreja kuin Hiroshiman atomipommi. Albright vastasi: "Meidän mielestämme hinta on sen arvoinen."

Viime aikaisten väkivaltaisuuksien taustalla on ennen muuta Yhdysvaltain tukeman Irakin shia-johtoisen Nuri al-Malikin hallituksen sortotoimet maan sunniväestöä vastaan. Vuoden 2013 tammikuussa Haliday arvioi, että yhteenotot Fallujassa, Ramadissa ja muissa Irakin kaupungeissa ovat "suoraa seurausta Yhdysvaltain hyökkäyksestä ja miehityksestä". Halidayn mukaan Yhdysvaltain miehityspolitiikan tarkoituksena oli luoda "sunnien ja shiiojen välinen jako, jota ei ennen Yhdysvaltain hyökkäystä varsinaisesti ollut."

Institute for Policy Studies -ajatushautomon tutkija Phyllis Bennis yhtyy Halidayn tulkintaan. Bennisin mukaan "Yhdysvallat rakensi Irakiin uskonnollisten ryhmittymien jakoon perustuvan poliittisen järjestelmän, jollaista Irakissa ei aiemmin ollut".

Financial Timesin kansainvälisen politiikan toimituksen esimies David Gardner kommentoi sodan seurauksia laajemmin: "Sen lisäksi, että miehitys johti uskonnollisten ryhmien väliseen verilöylyyn Irakissa, se sytytti kytevän konfliktin sunnien ja shiiojen välille koko Lähi-idässä".

Toisen maailmansodan jälkeiset Nürnbergin oikeudenkäynnit, joissa liittoutuneet syyttivät Natsi-Saksaa ja tuomitsivat sen johdon sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, vakiinnuttivat yhden kansainvälisen oikeuden kantavista periaatteista: hyökkäyssodan aloittaminen ei ole ainoastaan kansainvälinen rikos. Se on räikein kansainvälinen rikos, poiketen muista sotarikoksista siten, että se pitää sisällään kaiken kertyvän pahuuden, joka sodasta seuraa.

NäkökulmaIrakin konflikti ihmisoikeudetpolitiikkakonflikti IrakYhdysvallat

Lue myös

Irakin Mosulin raunioita, taustalla moskeija

Mosul on yhä raunioina vuosi valtauksen jälkeen – ”Suurin osa tuesta tulee ihmisiltä itseltään”

Irakin hallituksen joukot valtasivat Mosulin kaupungin Isisiltä viime vuoden heinäkuussa. Järjestöjen mukaan alueelle ei ole saatu riittävästi apua. Sadat tuhannet elävät yhä pakolaisina ja palanneet joutuvat elämään raunioiden keskellä.
Kaksi lasta auton taakaluukussa

Paluu kotiseudulle arveluttaa monia Irakin pakolaisia

Isisin kukistumisesta huolimatta moni irakilainen pakolainen on yhä leirillä. Maahan jääneet räjähteet, tuhoutuneet kodit ja kostouhka ovat syynä siihen, ettei moni halua palata.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.