YK:n vuosituhatkampanjaa johtava Eveline Herfkens kehottaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa aktivoitumaan massaliikkeeksi ja vaatimaan hallitukselta kehitysapuun vuosituhattavoitteiden mukaista 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Taloudellisen kasvun ehto ei ole hyväksyttävä tekosyy lupauksen rikkomiselle”, hän muistutti puheessaan seminaarissa Helsingissä.

Energiaa uhkuva Eveline Herfkens kannusti, mutta myös kritisoi ja provosoi suomalaista yleisöään ”Can MDGs save the world?” –seminaarissa Helsingissä keskiviikkona. ”Köyhät maat ovat jo saaneet aikaan suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat”, Herfkens sanoi ja antoi ymmärtää, että kyse on ennen kaikkea poliittisesta tahdosta, jota rikkailta edelleen puuttuu.

Suomessa hän keskittyi hallituksen kehitysmäärärahojen matelevaan lisäysvauhtiin. Suomi on tällä hetkellä EU:n keskitason alapuolella kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen. Lisäksi määrärahojen korotus on Suomessa sidottu taloudelliseen kasvuun. Hallituksen mukaan 0,7 prosentin tavoite saavutetaan määräaikaan mennessä, jos taloudellinen kasvu sen sallii.

Hefkensin mielestä ehto on tekosyy. ”Toimin itse Alankomaiden kehitysyhteistyöministerinä aikoina, jolloin hallituksen oli tehtävä vaikeita säästöpäätöksiä, mutta niitä ei silti tehty kehitysyhteistyömäärärahojen kustannuksella. Minä pidin siitä huolen”, Herfkens toteaa.

Saavutettavissa olevat tavoitteet

Vuosituhattavoitteita Herfkens kehuu konkreettisiksi ja saavutettavissa oleviksi. ”Lisäksi maiden väliset vertailut lisäävät kehityskeskustelua maiden sisällä, kun huomataan, että naapurimaassa tehdään paljon enemmän.” Kampanjan johtaja käytti itse menetelmää tehokkaasti hyväkseen seminaarissa. Hän muistutti kuulijoita siitä, ettei Suomi pärjää vertailussa pohjoismaisille naapureilleen ja on itse asiassa aina ollut näistä jäljessä kehitysavun suhteen. Tällä hetkellä Suomi on jo putoamassa EU:n enemmistöstäkin.

”Tiedän, että suomalaiset ovat kansana anteliaita. Olen nähnyt mielipidemittauksia, joiden mukaan suomalaiset pitävät hallitustaan anteliaana ja uskovat kehitysyhteistyön olevan esimerkillistä. Näin ei ole. Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että hallitus pitää lupauksensa.”

Herfkensin näkemys tavoitteiden saavuttamisen suhteen on optimistinen: ”Tiedämme, mitä tehdä, meillä on saavutettavissa olevat tavoitteet ja meillä on välineet, sillä maailma ei ole koskaan ollut rikkaampi. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kykenee hävittämään äärimmäisen köyhyyden maailmasta, joten meidän tulisi käyttää tilaisuus hyväksemme.”

Poliittinen tahto hukassa

Myös seminaarissa puhuneet suomalaiset myönsivät yksimielisesti hallituksen politiikan riittämättömyyden kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen. Kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen haastoi vuosituhattavoitteiden riittävyyden köyhyyden poistamisessa. Koposen mukaan tavoitteet ovat toki tarpeellisia, mutta eivät yksinään riittäviä. ”Köyhyys on oire jostain syvemmällä olevasta ongelmasta. Sitä tulee hoitaa kuten kuumettakin sairauden oireena – unohtamatta itse sairauden hoitoa.”

Kepan toiminnanjohtaja Ville Luukkanen uskoi poliittisen tahdon olevan Suomessa hukassa. ”Käytävillä, vallan takahuoneissa, poliitikot pudistelevat päätään vuosituhattavoitteiden toteutumiselle.” Hallituksen sitoutumishalun puute näkyy Luukkasen mukaan myös siinä, ettei vuoden 2007 jälkeen ole mitään tietoa kehitysyhteistyöpolitiikan kehityksestä.

Luukkanen tarjosi ratkaisuksi riskinottoa. ”Me kaikki voimme vain kokeilla onneamme”, Luukkanen sanoi ja kehotti kaikkia osallistujia miettimään ennen nukkumaanmenoa, millaisen riskin he voisivat ottaa vaikuttaakseen Suomen osuuteen maailman yhteisvastuussa.

Keskustelun päätöspuheessa kehityspoliittisen toimikunnan johtaja Gunvor Kronman totesi, että kehitysyhteistyötä koskevissa seminaareissa on paikalla runsaasti ulkoministeriön virkamiehiä, mutta vain vähän kansalaisjärjestöjen edustajia eikä yhtään muiden ministeriöiden edustajia. Kronmanin mukaan suuntaus on huolestuttava.

Syyskuussa 2000 pidetyssä YK:n vuosituhathuippukokouksessa (the Millennium Summit) maailman johtajat lupasivat asettaa kahdeksan tavoitetta vuoteen 2015 mennessä, joiden toteuduttua äärimmäisen köyhyyden on tarkoitus hävitä koko planeetalta. Vuosituhatkampanja perustettiin lokakuussa 2002 rohkaisemaan maailman kansalaisia valvomaan johtajiensa lupauksien toteutumista. Eveline Herfkens nimettiin tällöin Vuosituhatkampanjan johtavaksi koordinaattoriksi.

A Better World for All - Can MDGs save the world? –seminaarin järjestivät Suomen YK-liitto, UNDP:n Pohjoismaiden toimisto, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitos sekä Kehityspoliittinen toimikunta.

Lisätietoja vuosituhattavoitteista vastikään avatulla MDG-sivustolla:
www.millenniumcampaign.org