Heta Muurinen

Suomen musta menneisyys

Rasismia on Suomessa ollut aina. Sen ovat saaneet tuta sekä perinteiset vähemmistöt kuten saamelaiset, romanit ja venäläiset että uudemmat maahanmuuttajaryhmät.

2.1.2012

Attacilta suomalainen julkaisu velkakriisistä

Kehitysmaiden velkakriisistä on tullut normaali ilmiö ja köyhimmätkin kehitysmaat maksavat enemmän velanhoitokuluja kuin saavat kehitysapua. YK:n vuosituhattavoitteet luovat suotuisaa ilmapiiriä velkaongelman ratkaisulle. Esimerkiksi paljon esillä ollut G-8-maiden velka-aloite koskee vain 18 maata ja kolmen kehitysluottolaitoksen velkoja.

12.9.2005

Helsinki-prosessin tilinpäätös lähestyy

Globalisaation ongelmia ratkovan, Suomen ja Tansanian isännöimän Helsinki-prosessin yli kaksivuotinen taival huipentuu toiseen Helsinki-konferenssiin syyskuussa 2005. Prosessia seuranneet kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot ovat ymmällään siitä, mitä Helsinki-prosessi konkreettisesti tulee saamaan aikaan ja miten paljon järjestöjen kannattaa tuhlata siihen panoksiaan ylipäätään.

4.4.2005

Sri Lankassa jälleenrakennetaan rauhaa

Kaikki pienet järjestöt eivät suinkaan ole vain suurempien tiellä katastrofien jälkimainingeissa. Osalla niistä on oma, tärkeä merkityksensä avustustyössä. SCI Sri Lanka järjestää jälleenkorjaustyöleirin, jossa on mukana sisällissodasta lähes parikymmentä vuotta kärsineen saaren kaikkien kolmen suurimman etnisen ryhmän vapaaehtoisia.

17.2.2005

Vapaaehtoisesta aktivistiksi

Median näkökulmasta kehitysyhteistyöjärjestöt vaikuttavat kesyiltä maailmanparantajilta, jotka huolehtivat kiltisti köyhistä lapsista ja puidenistutuksesta Afrikassa. Ehkä järjestöjen olisi toiminnan ja retoriikan tasolla aika ottaa suurempia riskejä, jotta oma uskottavuus ja hallituksen kehitysyhteistyörahat saataisiin nousuun, pohtii vuosituhatseminaaria seurannut vapaa toimittaja Heta Muurinen.

25.10.2004

Vuosituhatkampanjan johtaja kannustaa suomalaisia aktivoitumaan

YK:n vuosituhatkampanjaa johtava Eveline Herfkens kehottaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa aktivoitumaan massaliikkeeksi ja vaatimaan hallitukselta kehitysapuun vuosituhattavoitteiden mukaista 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. ”Taloudellisen kasvun ehto ei ole hyväksyttävä tekosyy lupauksen rikkomiselle”, hän muistutti puheessaan seminaarissa Helsingissä.

21.10.2004

Suuren yleisön huomio pakolaisuuden pysyviin ratkaisuihin

Sunnuntaina Helsingin Rautatietorilla Punaisen Ristin kenttäsairaalatelttaan eksyneiltä ohikulkijoilta otettiin ensin ylös henkilötiedot ja kyseltiin, oliko lapsia hukassa. Sitten he saivat ranteisiinsa UNHCR:n numeron, väliaikaisen henkilökortin, keksin ja vettä. Kansainvälisen pakolaispäivän merkeissä tempaistiin Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

21.6.2004

EU-ehdokkaat väittelivät maahanmuutosta

Amnestyn, Pakolaisneuvonnan ja Suomen Pakolaisavun yhteisessä EU-vaalipaneelissa väitelleet ehdokkaat kannattivat liberaalia ja humaania pakolais- ja maahanmuuttajapolitiikkaa ja kritisoivat monia EU:n nykykäytäntöjä. Juuri kukaan panelisteista ei kuitenkaan voi ylpeillä puolueensa aiemmalla politiikalla, huomautti Vasemmistoliiton Outi Ojala. Kokoomuksen Alexander Stubb puolestaan kiinnitti huomiota Suomen rasistiseen asenneilmapiiriin.

27.5.2004

Romanien asema EU:n uusissa jäsenmaissa vaikea

Toukokuun alusta alkaen Euroopan Unioniin on liittynyt maita, joissa alueen suurimman vähemmistön, romaniväestön, asema on varsin vaikea. Suomessa asiat ovat eurooppalaisittain hyvin, vaikka syrjintää edelleen esiintyykin, pohtivat romanien edustajat eri puolilta Eurooppaa kulttuurikeskus Caisan vähemmistöfoorumissa perjantaina. Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui tilaisuudessa.

10.5.2004