Näkökulmat Yritysvastuu

Vastuullisuuden sietämätön vaikeus

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.
Viinilaseja
Vastuullisesti tuotettua viiniä toistaiseksi myynnissä melko vähän. Yritysvastuulaki saattaa muuttaa tilanteen. (Kuva: Neville Nel / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin SASKin blogissa.

Kävin Alkossa. Halusin ostaa eettisen viinin ja päädyin harhailemaan hyllyjen lomaan myyjän kanssa haukotuttavan pitkäksi ajaksi. Ajelehdimme yhä uudelleen  ”Vihreä valinta” -kylttien ääreen. Toistelin, että en etsi vain ympäristösertifioitua viiniä, vaan sellaista, jonka tuotannossa myös ihmiset voivat hyvin. Tai eivät ainakaan hirveän huonosti.

Ystävällinen, nuori miesmyyjä selvitteli asiaa kollegansa kanssa, ja kertoi sitten, että kannattaa etsiä vihreiden kylttien sijaan sinisiä kylttejä. Sininen raita tarkoittaa, että tuotteella on myös tuotannon työolot huomioiva vastuullisuussertifikaatti. Niitä löytyi helsinkiläisliikkeen valikoimista sillä hetkellä yhteensä viisi.

”Viisi?”, kysyin tyrmistyneenä. ”Siis tässä liikkeessä on vain viisi juomaa, joiden osalta on varmistettu, että niiden tuotannossa ei poljeta ihmisoikeuksia?”

Myyjäkin oli ymmällään. Hän selasi tietoja laitteeltaan ja totesi, että Alkon valikoimissa näyttäisi olevan kaikkiaan 59 tuotetta, joilla on työntekijöiden olot huomioiva vastuullisuussertifikaatti.

Kaikkiaan Alkon valikoimaan kuuluu yli 8 000 tuotetta.

SASK parantaa Etelä-Afrikan viinitilojen työntekijöiden oloja yhteisellä hankkeella Reilun kaupan kanssa.

Todettakoon tässä vaiheessa, että Alko on  tehnyt työtä vastuullisemman tuotantoketjun puolesta monin tavoin. Yhtiössä työskentelee vastuullisuuspäällikkö, ja lisäksi se on jo useamman vuoden ollut Amfori BSCI -nimisen vastuullisuusjärjestelmän jäsen. Siten Alko on sitoutunut seuraamaan ja parantamaan työntekijöiden olosuhteita tuotantoketjussaan.

Kun kaiken yllä lepää laki – eikä vapaaehtoisuus ja velvollisuudentunne – taakka on kaikille yhteinen.

Alkon ja monen muun suomalaisyrityksen kohdalla kyse on valinnasta: ne uskovat, että vastuullisuus kannattaa. Jotkut yritykset uskovat siihen jopa niin paljon, että he ovat lähteneet yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa kampanjoimaan Suomeen lakia, joka säätelee heidän omaa toimintaansa.

Syksyllä käynnistyneessä #ykkösketjuun-kampanjassa on mukana yli 100 järjestöä ja yritystä. Se on kerännyt riveihinsä reilusti yli 2500 yrityslakia vaativan vetoomuksen allekirjoittanutta suomalaista sekä 140 eduskuntavaaliehdokasta, jotka ovat sitoutuneet kannattamaan yritysvastuulakialoitetta.

Miksi tällainen sääntelyyn tähtäävä laki sitten kiinnostaa yrityksiä? Koska se tekisi kaikesta edes hivenen yksinkertaisempaa ja reilumpaa. Se asettaisi yritykset tasa-arvoiseen asemaan.

”En mä edes tiedä, mikä on joku Amfori”, puuskahti Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila syksyllä Helsingissä järjestetyssä yritysvastuulakia käsittelevässä seminaarissa.

Kotimaista tekstiiliyritystä nelisen vuotta luotsannut mies teki selväksi, että vastuullisuusviidakkoon syvälle samoilu ei ole hänen hommansa. Erilaiset sertifikaatit sekoittavat pään, ja lopputulos on aina epävarma. Finlayson on yksi #ykkösketjuun-kampanjassa näkyvästi mukana olevista yrityksistä, koska se haluaa yhteiset säännöt, jotka velvoittavat kaikkia ja parantavat kilpailukykyä.

Myöskään Alkon käyttämä Amfori BSCI ei yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatchin mukaan vielä takaa vastuullisuutta koko tuotantoketjussa. Alihankkijoiden osalta tarvitaan erillinen selvitys siitä, miten vastuullisuutta on valvottu ja millaiset tulokset on saatu. Täytyy muun muassa tehdä niin sanottuja auditointeja eli tarkastuksia tuotantolaitoksiin. Niin Alko tekeekin, mutta tulokset se pitää omana tietonaan.

Jos Suomeen seuraavalla hallituskaudella säädetään yritysvastuulaki, yritysten tulee huomioida ihmisoikeudet kaikkien tuotteiden osalta ja läpi koko tuotantoketjun. Esimerkiksi Alkon kohdalla se tarkoittaa, että 59 vastuullisuussertifioitua viiniä ei enää riitä. Toisaalta, kun kaiken yllä lepää laki – eikä vapaaehtoisuus ja velvollisuudentunne – taakka on kaikille yhteinen.

Ostosreissuni Alkossa päättyi kuitenkin onnellisesti, ja poistuin kassissani yksi niistä viidestä. Viinillä oli Reilun kaupan sertifikaatti, se maksoi noin kympin ja maistui pehmeältä.

Kirjoittaja on SASKin viestinnän suunnittelija.

Yritysvastuu kuluttaminenyhtiöt Suomi SASK ry

Lue myös

Monivärisiä lankarullia

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.
Spice Girlsin jäsenet lavalla

The Guardian: Spice Girlsin hyväntekeväisyyspaitoja valmistettiin polkupalkalla Bangladeshissa

Popyhtye Spice Girlsin paitamyynnillä piti rahoittaa naisten voimaannuttamista. T-paitoja Bangladeshissa valmistaneet naiset joutuivat kuitenkin tekemään ylipitkiä päiviä huonolla palkalla, selvisi brittilehden tutkimuksissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.