Näkökulmat Yritykset ja talous

Vain paholainen pukeutuu Pradaan

Jukka Pääkkönen kritisoi huippubrändejä, joiden tuotteet teetetään kurjissa oloissa.
(Kuva: William Cho / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu aiemmin ammattiliitto Pron verkkosivuilla, Ammatissa PRO -lehden numerossa 2/2015, kirjoittajan omalla Työstä ja taistelusta -blogisivulla sekä SASKin verkkosivuilla.

Suostuisitko omalla naamallasi tai nimelläsi markkinoimaan järjettömän kallista vaatekappaletta tai käsilaukkua, jonka tekijä saa nälkäpalkkaa eikä pysty elättämään sillä perhettään?

Eipä hätää, ei tarvitsekaan. Tilallesi riittää tulijoita: Wayne Rooney, Kelly Brook, Kylie Minogue, Sofia Coppola, Bono, Diego Maradona, Angelina Jolie, Keith Richards, Karl Lagerfeldt, Mihail Gorbatshov, Sean Connery, ja mitä näitä onkaan.

Nämä kaikilta kanavilta tutut hahmot ovat kukin vuorollaan poseeranneet laukkuja ja muuta luksustavaraa valmistuttavan Louis Vuittonin tuotteita ja arvoja esittelevässä "Core values" -kampanjassa. Se puhuu ylevästi kulttuuriarvoista, perinteistä, rakennusten suojelusta, isä-tytär-suhteesta. Yhtiön tuotteita valmistavista ihmisistä, heidän lapsistaan tai elämästään kampanja ei sano sanaakaan.

Alle vuoden vanhan tutkimusraportin mukaan Prada, Hugo Boss ja Louis Vuitton kuuluvat niihin brändeihin, jotka näyttävät vähiten välittävän tuotteidensa tekijöiden työoloista, palkkatasosta ja elämänlaadusta. Laukku maksaa kyllä silmän päästä, kuten espanjankielisessä maailmassa sanotaan, mutta eettisyyslinjaus on onttoa löpinää, eikä käytännöstä kerrota.

Elämiseen riittävä palkka ei kuulu näiden yhtiöiden arvoihin. Työoloja selvittävien tutkijoiden kysymykset yhtiöillä on tapana kuitata ylimielisesti vaikenemalla. Vastauksia alkaa herua vasta sitten, kun joku tarpeeksi laajalevikkinen julkaisu nostaa asiasta tarpeeksi ison haloon.

"Työoloja selvittävien tutkijoiden kysymykset yhtiöillä on tapana kuitata ylimielisesti vaikenemalla."

Paljonko Pradan, Louis Vuittonin tai Hugo Bossin tuotteiden tekijä saa palkkaa? Pystyykö hän elättämään sillä perheensä ja laittamaan lapsensa kouluun? Kun brittilehti tivasi asiaa, Hugo Boss vastasi, että palkat "sovitaan paikallisesti" ja ettei yhtiö voi niihin vaikuttaa.

Väärä vastaus.

Elämiseen riittävä palkka luokitellaan kansainvälisissä sopimuksissa ihmisoikeudeksi. Nälkäpalkka on siis ihmisoikeusloukkaus. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa sanotaan selvästi, että kansainvälisesti toimiva yritys on velvollinen selvittämään tuotantoketjunsa mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset ja ryhtymään toimiin niiden korjaamiseksi.

Luksusmerkkien pääkonttoreissa ohjeita ei ilmeisesti ole sisäistetty. Ainakaan Prada ja kumppanit eivät näe tarvetta olla näissä asioissa "eksklusiivisia", siis erottua eettisyydessä edukseen.

Mihin sarjaan tämä linjaus pistää luksuslaukkujen kanssa poseeraavat merkkihenkilöt? Rahatukkuun haksahtaneiksi hölmöiksi vai peräti moraalittomiksi paholaisiksi?

Mikäpä minä olen tuomitsemaan. Enhän kirkkoihin kuulumattomana voi kysyä Paaviltakaan. Hänen tammikuista Filippiinien-matkaansa markkinoitiin pitkin Manilan katuja julisteilla, joita sponsoroi alipalkattua pätkätyövoimaa hyödyntävä hampurilaisketju McDonald's.

Kirjoittaja on SASKin viestintäpäällikkö.

NäkökulmaYritysvastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt SASK ry

Lue myös

Vaatetusalan on otettava ammattiliitot mukaan yritysvastuuseen

Yksikään suomalainen yritys ei ole jäsenenä yhdessäkään järjestöjohtoisessa yritysvastuualoitteessa, muistuttaa Outi Moilala.

Näkökulma: Vilppi rehottaa rahoitusalalla

On ällistyttävää, miten vähän huomiota maailma kiinnittää finanssipiirien rötöstelyyn, vaikka tapauksia paljastuu viikoittain ja ne kiihdyttävät eriarvoisuuden kasvua, kirjoittaa Roberto Savio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.