Näkökulmat

Väestön ikääntyminen liikuttaa siirtolaisvirtoja itään ja länteen

Länsimaat kilpailevat osaajista sekä siitä, mikä maa mahdollistaa jouhevimmin työskentelyn uudessa kotimaassa, kirjoittaa Kaisa Huikuri.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu sisäministeriön Monitori-verkkolehdessä. Lue lisää täältä.

Muuttoliike Aasian maista on mittavaa ja kasvaa tulevaisuudessa entisestään, toteaa tutkija Dovelyn Agunias. Aasiasta lähdetään ennen kaikkea Arabian niemimaan valtioihin.

Vuonna 2010 virallisten lukujen mukaan noin 4,2 miljoonaa henkilöä suuntasi Lähi-Itään väliaikaiseen työhön. Tulevaisuudessa muuttoliikkeen kärjessä ovat terveys- ja sosiaalialan osaajat. Heille riittää kysyntää myös ikääntyvissä Aasian maissa.

Migration policy institutessa työskentelevä Dovelyn Agunias on haastatellut lukuisia muuttajia, kansainvälisiä rekrytointiyrityksiä ja selvittänyt työnvälityksen käytäntöjä eri maissa. Hän kertoo, että suurimpia työntekijöiden ns. lähettäjämaita ovat Meksiko, Intia ja Venäjä.

Aguniaksen mukaan tärkeän tuen työn perässä muuttaville antavat orientoivat kurssit, joissa annetaan tietoa kohdemaasta ja työntekijän oikeuksista ja tarvittavasta osaamisesta. Kursseja järjestävät esimerkiksi kansainväliseen työnvälitykseen erikoistuneet yritykset.

Maiden välillä kilpailu osaajista

Todellisuus muuttoliikkeen takana on monimutkainen. Moni voi ihmetellä vanhempia, jotka jättävät lapsensa ja puolisonsa kotimaahan työskennelläkseen ulkomailla.

Kysymyksiä herättää myös se, että terveydenalan ammattilaisia muuttaa pois niistäkin Aasian maista, missä sairaaloissa on pulaa hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä.

Agunias itse ja hänen vanhempansa ovat esimerkkejä kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Tutkija kertoo olleensa vain 9-vuotias, kun hänen äitinsä lähti Islantiin kalatehtaalle töihin.

Vaikka äidin muutto oli merkittävä asia, Aguniaksen mukaan uuden työpaikan ansiosta perheellä oli leipää pöydässä, lapsilla uusia vaatteita ja hän itse pääsi hyviin kouluihin.

Aguniaksen tarinasta käy ilmi, että vaikka työnvälitys onkin iso bisnes kansainvälisille rekrytointiyrityksille, myös lähtijät tekevät valintoja henkilökohtaisten elämäntilanteidensa, toimeentulosuunnitelmiensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

Samasta syystä myös esimerkiksi Filippiineillä saattaa olla pulaa sairaanhoitajista, vaikka maassa elääkin terveydenalan koulutuksen omaavia henkilöitä.

Paremman elintason saavuttamiseksi osa heistä valitsee mieluummin paremmin palkatun call center –työn kuin työskentelee sairaaloissa. Osa suuntaa hoitotyöhön Lähi-Itään, säästää rahaa ja siirtyy sen jälkeen koko perheen kera Yhdysvaltoihin tai Iso-Britanniaan.

Aguniaksen mukaan länsimaissa on tällä hetkellä kilpa eritasoisista osaajista ja siitä, mikä maa myöntää kansalaisuuden, oleskeluluvan tai viisumin nopeimmin ja vaivattomimmin. Mutta osaajien kysyntä ja käynnissä olevan väestön ikääntyminen eivät ole vain länsimaisia ilmiöitä, vaan merkittäviä haasteita on myös Aasiassa.

Japanissa väestön ikääntyminen on kaikkein nopeinta maailmassa. Lisäksi monet muut paikat, kuten Singapore ja Malesia, kilpailevat länsimaiden lailla myös insinööreistä ja monista muista osaajista.

Lähettäjämaat pyrkivät huolehtimaan työntekijöistä

Kansainvälisessä työperäisessä muutossa on myös haasteita, vaikka työntekijöille pidettävät orientoivat kurssit ovatkin tärkeitä. Rekrytoivat yritykset saattavat pyytää hallituksilta suuria summia työntekijöistä, ja lisäksi ne voivat laskuttaa myös itse työntekijältä vaikkapa vuoden palkan, mikäli henkilö haluaisi palata takaisin kotimaahansa kesken sopimuskauden.

Lisäksi orientoivat kurssit eivät aina tarjoa viimeisintä tietoa kohdemaasta tai valmenna tarvittavaan osaamistasoon.

Osa Aasian maista pyrkii yhteistyössä luomaan keinoja, joilla suojella ulkomaille töihin lähteviä maanmiehiään. 11 maata, esimerkiksi Kiina, Intia, Pakistan, Filippiinit ja Vietnam, ovat sitoutuneet ns. Colombo-prosessiin, jonka mukaisesti ne vakuuttavat lähtevät työntekijät ja informoivat näitä työntekijän oikeuksista kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Aguniaksen mukaan haavoittuvimmassa asemassa avoimilla työmarkkinoilla ovat erityisesti alhaisen osaamistason työntekijät sekä ne miljoonat muut, joita ei näy virallisissa tilastoissa ollenkaan.

Kaisa Huikuri on Monitorin päätoimittaja.

Näkökulma siirtolaisuustyö IntiaFilippiinitLähi-Itä Monitori-lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.