Näkökulmat

Näkökulma: Koulutus kriisissä

Esimerkiksi Tansaniassa opettajankoulutus kestää vain vuoden. Määrän sijasta koulutuskriisin ratkaisemisessa onkin erityisen tärkeää panostaa laatuun, kirjoittaa Elisa Vepsäläinen.
(Kuva: Jari Kivelä / Kirkon Ulkomaanapu)

Artikkeli on julkaistu Tekoja-lehden numerossa 2/2014. Tilaa lehti täältä.

Monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että koulutus on kriisissä. Maailman 650 miljoonasta peruskouluikäisestä lapsesta 120 miljoonaa ei käy edes neljää vuotta koulua. 130 miljoonaa lasta käy koulua, mutta jää vaille perustaitoja. Syitä koulutuksen katastrofiin ovat opettajapula ja opetuksen heikko laatu.

Ensin hyvät uutiset: Yhä useampi lapsi aloittaa nykyään koulun kehitysmaissa. Peruskoulutuksen ulkopuolelle jäävien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57 miljoonaan. Huono uutinen on se, että koulutuksen määrällinen lisääntyminen ei ole tuonut mukanaan oppimistulosten merkittävää paranemista. Niinpä takana olevien kouluvuosien määrä ei vielä kerro mitään siitä, mitä lapsi on koulussa oppinut ja miten hyvin.

Kun yhä suurempi osa lapsista aloittaa koulun, luokkakoot ovat monissa maissa kasvaneet valtavasti. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa peruskoulun aloitti vuonna 2000 vielä vasta 21 prosenttia lapsista mutta vuonna 2009 luku oli jo 72 prosenttia. Yhdessä alakoulussa opiskelee keskimäärin 429 lasta, joita opettaa kahdeksan opettajaa vain kolmessa luokkahuoneessa.

Suuri luokkakoko aiheuttaa paljon erilaisia ongelmia, joihin ei taitavallakaan opetuksella pystytä puuttumaan. Sadan oppilaan luokkahuoneessa kaikkien on vaikea kuulla opetusta tai nähdä taululle. Suuressa luokassa on myös entistä suurempi riski, että opetus tapahtuu muulla kuin lapsen omalla äidinkielellä, esimerkiksi ranskaksi tai englanniksi.

Jotta kaikkien lasten oikeus koulutukseen toteutuisi, tarvittaisiin jopa 1,6 miljoonaa uutta perusasteen opettajaa, joista miljoona yksin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Kun toisenkin asteen opettajat lasketaan mukaan, maailmasta puuttuu yhteensä 5,2 miljoonaa opettajaa.

Määrä ei korvaa laatua

Kasvavaan oppilasmäärään on vastattu palkkaamalla nopealla tahdilla lisää opettajia. Tästä syystä miljoonat kouluissa toimivat opettajat ovat epäpäteviä. Joissakin kouluissa opettajia ei ole, koska heitä ei ole varaa palkata.

Jos perustaidot jäävät ensimmäisillä luokilla hankkimatta, lapsen on vaikea suoriutua myöhemmistä opinnoista ja oppia työelämässä tarvittavia taitoja.

"Monissa maissa opettajan koulutukseksi saattaa riittää, että opettaja itse on suorittanut alakoulun ja kuukauden mittaisen opetuskurssin. "

Uusimpien tutkimusten valossa nuorten lukutaidottomuus on maailmassa suurempaa kuin aiemmin on uskottu. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 40 prosenttia nuorista on lukutaidottomia.

Oppimistulosten heikkoutta ei kuitenkaan missään nimessä voi vierittää vain opettajien syyksi.

Opettajan koulutuksessa valtavia puutteita

Opettajien määrällinen lisääminen ei edes teoriassa riitä koulutuksenkatastrofin ratkaisuun.

Erityisen tärkeää olisi puuttua opettajankoulutuksen tasoon. Monissa maissa opettajan koulutukseksi saattaa riittää, että opettaja itse on suorittanut alakoulun ja kuukauden mittaisen opetuskurssin. Esimerkiksi Tansaniassa opettajapula johti siihen, että opettajankoulutusta lyhennettiin kahdesta vuodesta yhteen.

Opettajan työ on vaativaa, mutta palkka on usein äärimmäisen huono, eikä sitäkään aina makseta ajallaan. Kun palkka ei riitä elämiseen, opettaja saattaa antaa rikkaiden vanhempien lapsille ylimääräisiä oppitunteja, vaatia rahaa paremmista koetuloksista tai lähteä paremmin palkatun työn perään.

Huonon palkkatason vuoksi pätevimmät opettajat toimivat usein yksityis- ja yläkouluissa, vaikka heidän ammattitaitoaan tarvittaisiin kaikkein eniten juuri suurissa luokissa ja monien eritaustaisten lasten parissa.

Koulutettu opettaja on paras sijoitus lapsen tulevaisuuteen

On muistettava, että koulunkäynnin myönteiset vaikutukset eivät ole automaattinen seuraus kouluvuosista, vaan koulussa opituista tiedoista ja taidoista. Pelkkä päättötodistus on hyödytön, jos oppilas ei osaa soveltaa oppimaansa tai hyödyntää uutta teknologiaa. Siksi jokaisella lapsella tulisi olla oikeus koulutettuun opettajaan. Opettaja on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä lapsen oppimisen ja koulumenestyksen takana.

Hyvä opettaja pystyy paitsi opettamaan hyvin, myös pitämään kuria ilman väkivaltaa, ottamaan erilaiset lapset huomioon, lisäämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tukemaan tyttöjen osallistumista luokassa. Myös koulutetut opettajat tarvitsevat mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen, puhumattakaan niistä opettajista, jotka toimivat opetustehtävissä kokonaan ilman pohjakoulutusta.

Hyvin koulutettu opettaja pystyy ottamaan erilaiset taustat huomioon ja madaltamaan sellaisia raja-aitoja, jotka pitävät yhä tyttöjä tai vähemmistöjä oppimisen ulkopuolella. Opettajan koulutuksessa ja opettajien rekrytoinneissa tulisi myös ottaa huomioon naisopettajien merkitys. Naisopettajat houkuttelevat tyttöjä kouluun, toimivat hyödyllisinä roolimalleina koko yhteisöilleen ja tutkitusti lisäävät tyttölasten turvallisuutta koulupäivien aikana.

Kirkon Ulkomaanavun kampanjan tavoite on antaa Opettajat Ilman Rajoja -verkoston, opettajankoulutushankkeiden ja katastrofitilanteisiin integroidun opettajankoulutuksen avulla 10 000:lle kehitysmaan opettajalle parempi ammattitaito.

Näkökulma koulutus Tekoja-lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.