Näkökulmat Tasa-arvo

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet, kirjoittaa Ulla Sarasalmi.
(Kuva: Riikka Haro)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehden numerossa 2/2016 sekä Ulkomaanavun verkkosivuilla.

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet. Naisyrittäjyys on maailmanlaajuisesti kasvussa, ja myös naisten palkkatyö on lisääntynyt. Ilmiön taustalla ovat globalisaatio, teollisuuden siirtyminen kehittyviin talouksiin ja kaupungistuminen.

Kotipelto on naisen yleisin työmaa

Maatalous on yhä kehitysmaiden naisten yleisin työmaa. Päätehtävänä on tuottaa perheen tarvitsema ruoka. Ylijäämän naiset myyvät lähimarkkinoilla ja hankkivat näin varoja ostoelintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja lasten tarpeisiin. Siinä sivussa nainen hoitaa kodin muut työt.

Kun maaseudun nainen aloittaa yritystoiminnan, se liittyy usein maatalouteen tai lähiyhteisössä tarvittaviin palveluihin. Pienimuotoinen pellon antimien jatkojalostus, kuten leipomo, jauhomylly tai torimyynnin kehittyminen kauppaliikkeeksi, ovat tyypillisiä ensiyrityksiä. Samoin kädentaidoista kuten tekstiileistä voi syntyä pientä liiketoimintaa.

Tyypillistä on, että yritys syntyy kodin piiriin, ei vaadi suuria investointeja ja perustuu perinteisiin taitoihin, joille kuitenkin on kysyntää lähipiirissä. Perheelle tuo taloudellista turvaa se, että tuloa saadaan useammasta eri lähteestä.

Perinteiset naisalat – erilaiset hoito- ja hoivatyöt ja teollisuuden yksinkertaiset tuotanto- ja kokoonpanotehtävät – eivät anna hyvää osaamispohjaa yrittäjyydelle. Palkkaus ja työehdot ovat usein heikot, ja itse työllä on alhainen arvostus. Aliarvostukseen vaikuttaa myös matala koulutustaso, mistä syystä naiset eivät tunne oikeuksiaan eivätkä pysty pitämään puoliaan työelämässä tai yrittäjinä.

Palestiinalaiskylän naisyhdistys pyörittää kanttiinia neljässä koulussa ja työllistää neljä naista. Muutama muu saa lisäansiota valmistamalla kotikeittiöissään erilaisia välipaloja ja leivonnaisia kanttiineissa myytäväksi. Seudulla käynnistyneestä timjaminviljelyhankkeesta odotetaan lisätuloja; yrttikuivuri on jo hankittu. Vahvasti miesvaltaisissa yhteisöissä naisten yhteisyritykset ja erilaiset kollektiivit ovat turvallinen tapa haastaa vallitsevia perinteitä.

Yrityksiä perustetaan – haasteista huolimatta

Tutkimusten mukaan kehitysmaissa naiset perustavat tätä nykyä enemmän uusia yrityksiä kuin miehet. Suurin osa naisten yrityksistä on rekisteröimättömiä mikro- ja pienyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän lisäksi ehkä pari ihmistä ja heidätkin usein perhepiiristä. Useimmiten naisten yritykset on perustettu selviytymisen takia ilman kasvutavoitteita. Perheen talouden tasapainottamisessa ne ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä. Naisyrittäjät tutkitusti välttävät riskejä: on turvallisempaa toimia perinteisillä aloilla, pysyä pienenä ja ansaita varmaa tuloa.

Osalla naisyrittäjistä on silti halua kasvattaa yritystä. Yksi suurista hidasteista on rahoituksen puute. Pienlainat riittävät pienimuotoisen yrityksen käynnistämiseen, mutta eivät kata investointeja. Pankkilainoja on vaikea saada ilman vakuuksia. Naiset turvautuvatkin miehiä useammin säästöihinsä tai lainaavat tarvittavat rahat lähipiiristä.

"Vahvasti miesvaltaisissa yhteisöissä naisten yhteisyritykset ja erilaiset kollektiivit ovat turvallinen tapa haastaa vallitsevia perinteitä."

Perhe- ja perintölainsäädäntö säätelee naisten omistusoikeutta, mikä on yrittäjyydessä kriittinen tekijä. Ei ole selviö, että nainen pääsee osalliseksi omaisuudesta, jota hän on itse ollut kartuttamassa. Naisten nimissä on yhä alle prosentti maailman kiinteästä omaisuudesta kuten maasta, kiinteistöistä, tuotantolaitoksista – ja kodeista.

On tärkeää huolehtia siitä, että myös miehet, lähiyhteisöt ja koko yhteiskunta lainsäätäjiä myöten antavat tukensa naisyrittäjyydelle. Tämä vaatii aikaa ja tietoista asennemuokkausta, johon erilaiset kansalliset ja kansainväliset järjestöt kuten Kirkon Ulkomaanapu osallistuvat naisyrittäjien rinnalla.

Voimavarat käyttöön

Naisten paraneva koulutustaso, osallistuminen työelämään ja yrittäjyys mahdollistavat sen, että yhteiskunnan koko potentiaali on käytössä kehityksen hyväksi. Naisyrittäjät tutkitusti investoivat yhteisöön: nainen sijoittaa yrityksestä saamansa tulot perheen hyvinvointiin, koulutukseen, ravintoon ja terveyteen. Sillä on suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Taloudellisesti aktiiviset ja itsenäiset naiset avaavat uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville – niin tytöille kuin pojillekin – myös omien valintojensa ja esimerkkinsä kautta.

Kongolainen Grace kouluttautui ompelijaksi, mutta se ei antanut elantoa. Kun entinen opinahjo julisti liikeideakilpailun, jonka palkintona oli edullinen yrityslaina, Grace lähti mukaan. Nyt hänellä on parturiliike kotikaupunkinsa keskustassa. Siitä on tullut nuorten miesten keidas, jossa leikataan trendihiukset, ladataan puhelimet ja juodaan Coca Colaa musiikkivideoiden tahtiin. Vuosi startin jälkeen Gracen 800 euron laina on maksettu, hän työllistää neljä nuorukaista ja miettii jo parempaa liikepaikkaa. Oma sissimenneisyys vaikutti liikeidean valintaan. "Ainakin muutama poika pysyy poissa pahanteosta", hän toteaa.

Naisen panos perheen talouteen antaa hänelle enemmän päätösvaltaa perheen sisällä. Yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma osaaminen, arvostus ja kodin ulkopuoliset verkostot avaavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Tiedetään myös, että naisten lisääntyvällä koulutuksella ja taloudellisella aktiivisuudella on suora vaikutus perheen lapsilukuun.

Vaikka 2000-luvulla naisten asema on kohentunut, maailma ei ole valmis. Tasa-arvoon pitää jatkuvasti panostaa. Siitä hyötyy perhe, yhteisö ja koko yhteiskunta – niin naiset kuin miehetkin.

Kirjoittaja on toimeentuloasiantuntija Kirkon Ulkomaanavussa.

NäkökulmaTasa-arvo gendertyötalous Kirkon UlkomaanapuTekoja-lehti

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.