Näkökulmat

Maydan maailma

Guatemalan väestöstä puolet muodostavilla maya-intiaaneilla oikeus koulutukseen, työhön tai palveluihin jää usein haaveeksi, kirjoittaa Riikka Seppälä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-lehden numerossa 1/2014. Tilaa lehti täältä.

"Olen nuori, nainen ja intiaani. Siinä elämäni suurimmat haasteet", sanoo Mayda Aracely Cahuec Isem, 22.

Guatemalalaisen Maydan silmistä huokuvat rauhallisuus ja itseluottamus. Hän puhuu tyynesti ja kohteliaasti. Katsekontakti säilyy. Nuoresta iästään huolimatta Maydassa on paljon elämänviisautta.

"Avaimet onneen ovat työ, terveys ja rakkaus. Kun kaikilla on mahdollisuus tavoitella näitä, maailma on muuttunut paremmaksi."

Mayda kuuluu Pokomchi-heimoon, joka on osa Guatemalan suurinta alkuperäiskansaryhmää, maya-intiaaneja.

Guatemalassa alkuperäiskansoja on kohdeltu huonosti vuosisatoja.

Salaa kouluun

Mayda Cahuec Isem on kokenut kantapään kautta, kuinka hankalaa maya-tytön elämä voi olla. Lukioikäisenä Mayda opiskeli salaa, koska isä ei nähnyt tyttären kouluttamista tarpeellisena.

"Yläkoulun jälkeen sanoin isälleni, että haluan jatkaa opintoja, koska olen koulussa hyvä. Hän oli sitä mieltä, että panokseni kotitöihin oli tärkeämpää."

Maydan äiti näki tyttären palon päästä kouluun ja auttoi Maydaa käymään lukiota toisessa kaupungissa. Isä sai lopulta vihiä järjestelystä ja ilmoitti, ettei tyttärellä ole paluuta kotiin.

"Hän ilmoitti minulle, etten ole enää hänen tyttärensä, ja että kotini ovet eivät enää avaudu minulle. Se oli todella rankkaa aikaa," Mayda kertoo kyynelehtien.

Mayda päätti kuitenkin jatkaa koulussa. Lukion loppusuoralla hän sai äidiltään uutisia: kaksivuotias serkkutyttö oli pudonnut vesisäiliöön ja kuollut.

"Tragedia toi perheen yhteen, ja isäni hyväksyi minut hiljalleen takaisin. Sain käydä lukion loppuun. Minulla oli yhä valtava tiedonjano, joten halusin jatkaa kouluttautumista."

Syrjintä sulkee ovia

Sisällissota Guatemalaa hallinneen sotilasjuntan ja sissien välillä kesti 36 vuotta. Sota päättyi vuonna 1996, mutta jäljet näkyvät yhä alkuperäisväestön elämässä.

Kuolemanpartiot kaappasivat, kiduttivat ja teloittivat hallituksen vastaisista mielipiteistä epäiltyjä, mutta myös alkuperäisväestöön kuuluvia maatyöläisiä. Verisessä sodassa 200 000 ihmistä sai surmansa. Yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin on edelleen vaikea luottaa. Oikeuksia ei uskalleta vaatia.

Alkuperäisväestön ja maan poliittisen ja taloudellisen johdon välejä kiristävät maaoikeuskiistat. Maya-intiaanien yhteisömaiden myynti suuryrityksille on kiihtynyt viime vuosien aikana. Alkuperäiskansoja huolettaa erityisesti luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ympäristötuhot.

Haavoittuvimmassa asemassa ovat maaseudun maattomat asukkaat, naiset ja nuoret. Koulut ja työpaikat sijaitsevat usein kaukana kotiseudulta, eikä perheillä useinkaan ole varaa lähettää nuoria opiskelemaan. Tyttöjen turvallisuuden puolesta pelätään, jos he joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja yksin. Tytöt joutuvat naimisiin edelleen jopa alle 15-vuotiaina. Avioitumisia perustellaan usein turvallisuussyillä.

Syrjintä elää sitkeässä – myös perheiden sisällä. Koulutuksen puute, ihmisten haluttomuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia.

"Sinä et kuulu tänne"

Mayda Cahuec Isem taisteli päästäkseen yliopistoon lukemaan sosiaalitieteitä.

"Meni kauan, ennen kuin sain isäni vakuuttumaan, että opiskelusta todella on hyötyä minulle. Monet sukulaiseni myös epäilivät, että haluan karata jonkun pojan kanssa kaupunkiin ja että tulen raskaaksi. Kun sukuni vihdoin uskoi minuun, voiton tunne oli mahtava."

Ensimmäinen päivä yliopistolla oli kuitenkin karu.

Lehtori alkoi pilkata Maydaa muiden opiskelijoiden edessä. Mayda oli ainoana pukeutunut perinteiseen maya-asuun. Opettaja tivasi tytöltä, mitä ihmettä tämä teki koululla – miten hän oli edes päässyt sinne.

"Hän sanoi minulle kaikkien edessä, etten kuulu sinne. En voinut ymmärtää hänen pahantahtoisuuttaan. Miksi minä, mitä olin hänelle tehnyt? Purskahdin itkuun ja melkein päätin, etten palaa enää yliopistolle." Luennon loputtua lehtori tuli kuitenkin juttelemaan Maydalle. Viesti oli aivan toinen, kuin Mayda oli ymmärtänyt.

"Lehtori sanoi, että teki sen vahvistaakseen minua. Hän on itse maya-nainen ja sanoi tietävänsä, mitä haasteita joudun vielä elämässä kohtaamaan – varsinkin, jos haluan opiskella tai vaikuttaa yhteiskunnassa."

Naisen ja nuoren ääni kuuluviin

"Yhteiskunta muuttuu vain koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa", Mayda sanoo.

Hän on suorittanut demokratia- ja oikeuskoulutuksen, jota rahoitetaan yhteisvastuukeräyksen tuotolla jälleen tänä vuonna. Sen kautta hän kiinnostui vapaaehtoistyöstä nuorten parissa. Mayda osallistuu nykyään myös kunnallispolitiikkaan, ja haluaa saada naisten ja nuorten ääntä kuuluviin.

Hän toivoo saavansa hyvän työn, jotta voisi varmistaa myös sisartensa koulutuksen. Hän haaveilee väitöskirjan tekemisestä.

"Tiedän, että kohtaan vielä suuria haasteita. Monet ovet sulkeutuvat edelleen vain sen takia, että olen intiaani."

Haasteista huolimatta Maydalla on vahva usko tulevaisuuteen.

"Avaimet onneen ovat työ, terveys ja rakkaus. Kun kaikilla on mahdollisuus tavoitella näitä, maailma on muuttunut paremmaksi."

Kunniaa esi-isien perinnölle

Mayda Cahuec Isem ei ole valmis vaihtamaan perinneasuaan Leviksiin. Värikkäisiin, upeasti kirjailtuihin yläosiin ja painaviin pitkiin hameisiin pukeutuminen merkitsee paljon.

"Näin näytän muille, etten häpeä alkuperääni. Näissä kirjailuissa, kuvioissa ja väreissä heijastuu niin paljon kansalleni tärkeää symboliikkaa, vuosisatojen oppeja ja uskomuksia."

Mayda heittää kysymyksen ilmaan:

"Eikö halveksimisen sijaan pitäisi kunnioittaa kulttuuria, joka vaalii luontoa ja sen antimia?"

Yhteisvastuukeräys 2014 turvaa ihmisoikeuksia Guatemalassa

Vuoden 2014 yhteisvastuuvaroin Guatemalassa tuetaan alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Demokratia- ja oikeuskoulutuksissa käydään läpi perustietoutta ihmisoikeuksista, rauhanomaisen demokraattisen yhteiskunnan arvoista sekä perehdytetään osallistujia niihin mekanismeihin, joilla oikeuksia voi vaatia.

Yhteisöjen jäseniä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan muun muassa omaan kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin yhteiskunnassa. Erityisesti nuoria ja naisia kannustetaan järjestäytymään ja osallistumaan päätöksentekoon yhteisöissään.

Näkökulma ihmisoikeudetalkuperäiskansatkehitysyhteistyökoulutus Guatemala Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.