Näkökulmat

Maailma toisesta näkökulmasta

Maailmaa on totuttu tavanomaisesti tarkastelemaan rikkaan pohjoisen ja kansallisvaltioiden näkökulmasta. Jos näkökulmaa muutetaan ja laajennetaan kattamaan esimerkiksi monikansalliset yritykset, kuva muuttuu ratkaisevasti. Maailmanpolitiikan Atlas katsoo maailmaa toisin.

Maailmaa on totuttu tavanomaisesti tarkastelemaan rikkaan pohjoisen ja kansallisvaltioiden näkökulmasta. Jos näkökulmaa muutetaan ja laajennetaan kattamaan esimerkiksi monikansalliset yritykset, kuva muuttuu ratkaisevasti. Maailmanpolitiikan Atlas katsoo maailmaa toisin.

Maailmanpolitiikan Atlas on ilahduttavan monipuolinen, mutta samalla tiivis katsaus meneillään olevaan maailmantilan muutokseen. Se arvioi kylmän sodan päättymisen jälkeisiä muuttuneita valtasuhteita, ilmastonmuutosta, konflikteja ja Afrikan murrosta. Lisäksi Atlas arvioi maailmaa eri näkökulmasta, mikä on samalla myös läpileikkaava teema koko teoksessa.

Atlaksen toimituskuntaan kuuluneen toimittaja Kaarina Järventauksen mukaan näkökulman vaihtaminen tai maailman katsominen toisesta suunnasta kuin tavanomaisesti tehdään on ollut Atlaksen toimittamisen keskeinen lähtökohta. Samoin Järventaus korosti, että Atlaksessa näkyy kartanpiirtäjän subjektiivinen näkökulma, mistä johtuen luvun ”Maailma eri näkökulmista” kaikki kartat ovat käsin piirrettyjä ja luonnosmaisia.

Erinomainen esimerkki toisenlaisen näkökulman etsimisen toimivuudesta on Atlaksen Palestiinalaisalueita kuvaava kartta, joka on otsikoitu ”Itä-Palestiinan saaristo”. Se on yhtä sirpaleinen kuin Saaristomeren tai Ahvenanmaan merikartat. Samalla kartta on selkeä osoitus siitä, kuinka pienistä ja toisistaan eristetyistä alueista Palestiinan itäinen osa koostuu ja millaisia käytännön ongelmia pirstaleisuudesta seuraa.

Demokratia vahvistuu Afrikassa

Atlaksen julkistamistilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Liisa Laakso korosti Afrikassa tapahtuneita ja odotettavissa olevia muutoksia. Myönteinen muutos on ollut demokratian vahvistuminen. ”Monipuoluevaalien toistaminen vahvistaa demokratiaa”, Laakso totesi.

Atlaksen mukaan Afrikassa oli viime vuonna 21 demokraattista mopipuoluejärjestelmään perustuvaa valtiota, yhdeksän kehittyvää demokratiaa ja 22 diktatuuria tai yksipuoluejärjestelmään perustuvaa valtiota. Vuonna 1990 demokratioita oli vain kolme ja kehittyviä demokratioita yksi. Kaikki muut valtiot olivat tuolloin diktatuureja tai yhden puolueen hallitsemia.

Laakso painotti myös uusien nousevien talouksien merkitystä Afrikan kehitykselle. Näistä olennaisimpia ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Kiinan toimintaa Afrikassa on Laakson mukaan oikeutetusti kritisoitu esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien polkemisesta tai siitä, että Kiina on julkisesti ilmoittanut, ettei se ehdollista talodellista apuaan Afrikan maille.

Toisaalta Kiina on Laakson mukaan kiinnostunut yhteiskunnallisen vakauden lisäämisestä ja se on osallistunut OECD:n kehitysapukomitean (DAC) työskentelyyn. ”Kiinan rooli on mahdollista kääntää myös positiiviseksi. Kiinan vuoksi myös länsimaiden pitäisi olla kiinnostuneita Afrikasta”, Laakso esitti.

Laakso kumosi myös yleisen uskomuksen aidsin vaikutuksesta Afrikan väestönkasvuun. Afrikan väestönkasvun pysähtyminen on ollut vain väliaikainen ilmiö ja nykyisin Saharan eteläpuolisen Afrikan väestö kasvaa vauhdikkaasti. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Afrikassa olisi viidesosa (20%)  maailman väestöstä, kun nykyisin Afrikan osuus on runsaat kymmenen prosenttia.

Suomalainen lukijakunta otettu huomioon

Monipuolisuudestaan ja havainnollisuudestaan huolimatta Maailmanpolitiikan Atlas edellyttää kuitenkin lukijaltaan vähintäänkin kohtuullista tietopohjaa, jotta teoksen potentiaalin voisi maksimaalisesti hyödyntää. Maailmanpolitiikkaa seuraaville Atlas sen sijaan toimii oivallisena käsikirjana.

Maailmanpolitiikan Atlas on alun perin julkaissut ranskalaisen Le Monde diplomatique -lehti viime vuonna. Suomenkielistä laitosta on toimitettu ja päivitetty, jotta se paremmin soveltuisi suomalaiselle lukijakunnalle.

Kaikkia maailman muutoksia ei kuitenkaan toimitustyössä ole kyetty ottamaan huomioon. Esimerkiksi Sri Lankan tilanne on muuttunut ratkaisevasti, huomautti suomalaisen  Le Monde diplomatique -lehden toimittaja Mika Rönkkö julkistamistilaisuudessa. Suomenkielisen laitoksen ovat kustantaneet Into Kustannus ja Like.

Näkökulma kehityspolitiikkasota ja rauhatalousympäristö

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.