Näkökulmat

Kommentti: Suomen puolustus ei kaipaa risteilyohjuksia

Puolustusministeriö on ostamassa käsittämättömän kalliita yhdysvaltalaisia ohjuksia, jotka on suunniteltu ensisijaisesti hyökkäysaseeksi, arvioi Teemu Matinpuro.
AGM-158 JASSM lennossa. (Kuva: US Department of the Air Force)

Puolustusvoimien toivelistalla olevat AGM-158 JASSM -risteilyohjukset ovat Suomen perinteiseen puolustukselliseen sotilasstrategiaan huonosti soveltuva asejärjestelmä. Muun muassa yksi maailman arvostetuimmista aseteknologiajulkaisuista, Jane’s Strategic Weapon Systems, luokittelee nämä risteilyohjukset nimenomaan hyökkäysasejärjestelmäksi. Niiden käyttökohteina pidetään vahvasti suojattujen kohteiden, kuten ilmatorjunta-asemien, tuhoamista.

Kyseessä on käsittämättömän kallis investointi, lehtitietojen mukaan (HS 1.3.2012) vain 50 risteilyohjuksen hankkiminen 64 Hornetin ilmavoimille. Hintaa koulutuksineen ohjuksille kertyy yli 3 miljoonaa euroa kappaleelta. Esimerkiksi Libyan sodan avauksessa USA ja Britannia laukaisivat 112 Tomahawk-risteilyohjusta yhden päivän aikana.

Perinteisen puolustuspolitiikan alasajo tapahtuu myös kansainvälisen kriisinhallinnan (lue: sodankäynnin, kuten Afganistanissa) kustannuksella. Puolustusvoimien, kuten muidenkin valtionhallinnon sektoreiden, sopeutuessa taloudellisiin realiteetteihin näyttää siltä, että valintoja ei ohjaa taloudellisuus eivätkä ne tehtävät, jotka kansan enemmistö perinteisesti katsoo kuuluvan puolustusvoimillemme. Puolustusministeriön perusteluissa viitataan vuosia sitten tehtyihin ylimalkaisiin kirjauksiin puolustusselontekojen yhteydessä 2004 ja 2009. Kansanedustajien ei pidä sitoa käsiään vuosien takaisiin, erittäin suppeaan taustatietoon perustuviin kirjauksiin.

Risteilyohjukset, joiden käyttökin tullee olemaan täysin riippuvainen myyjämaan eli USA:n tarjoamista palveluista (kuten GPS-paikannus), eivät ole osa puolustusstrategiaa. Ne kuuluvat hyökkäysarmeijan kalustoon ja viestivät aivan oudoista puolustusvoimien uudistuspolitiikan päämääristä. Nyt hankintalistalla olevien JASSM-ohjusten kehittäminen oltiin jo epäonnistuneiden testien ja kalliin hinnan takia laittamassa jäihin, minkä takia varmaankin halukkaita USA:n aseteollisuuden tukijoita etsitään entistä löysemmin ehdoin. Aiemminhan Suomellekaan ei ostolupaa myönnetty.

Julkisuudessa on puhuttu maamme ulkopoliittisesta luotettavuudesta kaupan esteenä. Oliko todellisuudessa kuitenkin kyse jostain muusta – kuten siitä, että Yhdysvallat halusi ottaa huomioon Venäjän mahdolliset reaktiot selvästi uudenlaiseen sotilasstrategiaan perustuvien aseiden myyntiin liittoutumattomalle Suomelle. USA:n lisäksi JASSM-ohjuksia ovat toistaiseksi ottamassa käyttöön vain Hollanti ja Australia, joiden sotilasstrategia pohjautuu aivan toisenlaisiin ratkaisuihin kuin Suomen. Vai onko nyt kyseessä enemmän kuin ohjuskauppa - ainakin sidomme puolustusratkaisumme entistä enemmän viime kädessä rajojemme ulkopuolelta ohjailtaviksi. Vai onko kyseessä valmistautuminen kansainvälisiin, Libyan sodan kaltaisiin operaatioihin, joihin ne hyvinkin soveltuvat.

Puolustusvoimien uudistus on kokonaisuudessaan otettava perusteelliseen parlamentaariseen käsittelyyn, kuten opposition kansanedustajat ovat vaatineet. Eduskunta ei saa alistua kumileimasimen asemaan.

Teemu Matinpuro on Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja. Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 23.3.2012

Näkökulma sota ja rauhakauppa SuomiYhdysvallat

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.