Näkökulmat Ilmastopolitiikka

Kiinassa hiilen poltto kääntyi laskuun – ihan oikeasti?

Kiina on edelleen maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja, mutta maan hiilenkäytön vähentäminen osoittaa, että vastuun pakoilun aika on ohi ja päästöt on pantava kuriin myös kotona, kirjoittaa Juha Aromaa.
(Kuva: Michael Davis-Burchat / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Greenpeacen blogissa.

Uutinen Kiinan hiilen kulutuksen kääntymisestä laskuun on otettu vastaan ristiriitaisesti. Ne, jotka yrittävät torpata toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, näyttävät menettävän Kiina-korttinsa. Ne, joille ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on joka tapauksessa tärkeää, ovat varovaisen onnellisia mutta vielä epäuskoisia. Eikö kaikki likainen teollisuus pakenekaan Kiinaan? Eikö Kiinan hiilennälkä kasvakaan vääjäämättä ja loputtomasti? Eikö Kiina teekään taistelua ilmaston puolesta tyhjäksi? Tässä kolme syytä uskoa, ettei kyseessä ole vain tilapäinen kupru.

Ilmansaasteet pistävät toimimaan

Hiilen polttaminen on saastuttanut Kiinan niin pahoin, että 1,2 miljoonaa kiinalaista kuolee vuosittain saasteisiin. Kirkasta taivasta ei suurkaupungeissa näy köyhille eikä rikkaille. Se on pistänyt vauhtia muutokselle, joka alkoi vuonna 2013. Taloudellisesti menestyneimmät alueet on määrätty leikkaamaan hiilen käyttöä vuoteen 2017 mennessä. On odotettavissa, että 13. viisivuotissuunnitelmassa asetetaan vuodelle 2020 katto hiilen poltolle.

Toimille on kansan tuki, koska kaikki kaipaavat sinistä taivasta, eikä Pekingissä paista aurinko savusumun takaa poliittisen vallan kahvassa olijoillekaan. Pääministeri Li Keqiang julisti viime vuonna kansankongressissa, että Kiina taistelee ilmansaasteista vastaan samalla päättäväisyydellä kuin köyhyyttä vastaan.

Puhtaan energian tuotanto kasvaa edelleen

Vuonna 2014 muilla lähteillä kuin hiilellä tuotetun sähkön määrä kasvoi noin 250 terawattituntia (noin kolminkertaisesti Suomen vuosikulutuksen verran). Tuuli ja aurinko olivat toiseksi suurin uuden uusiutuvan sähkön lähde vesivoiman jälkeen. Vesivoimaa ei tule enää lisää niin paljon kuin tähän saakka, mutta tuulen ja auringon kasvuvauhti jatkuu. 2020-luvulla uusiutuva energia voi tuottaa jo yli puolet Kiinan kokonaisenergiantarpeesta.

Talouden rakennemuutos

Kiinan hiilen kulutus kääntyi viime vuonna laskuun, mutta talous kasvaa edelleen – peräti 7 prosentin vuosivauhtia, joka on huimasti enemmän kuin Suomessa vuosiin. Hiilen käytön vähentymistä ei voi selittää talouskasvun rauhoittumisella. Sen sijaan taustalla on Kiinan talouden rakennemuutos. Raskaassa teollisuudessa – kuten teräksen tuotannossa – on ylikapasiteettia, ja Kiinan on nostettava teollisuuden jalostusastetta, jos se aikoo pitää asemansa maailman talousmahtina. Kiinan rakennemuutoksen vaikutusta ovat arvioineet muun muassa tunnettu brittiekonomisti Sir Nicholas Stern ja Fergus Green. (Fergus Greenin voi tavata SuomiAreenassa heinäkuun 15. päivänä kello 17 Greenpeacen järjestämässä tilaisuudessa, Cafe Anton, Antinkatu 11, Pori.)

Kiinan tilastointia on tulkittava varovaisesti. Greenpeacen asiantuntijat Kiinassa keräävät ja yhdistävät tietoja useista lähteistä, kuten sähkömarkkinatilastoista, hiilen tuotantotilastoista, kotimaan rahtikuljetusten tilastoista ja hiiliyhtiöiden tilinpäätöstiedoista. Merkit ovat selvät: hiilen kulutuksen kasvutrendi on taittunut.

Sinisilmäinen ei kannata olla. Kiina on edelleen maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Nyt vain ei ole pohjaa enää väittää, että päästövähennykset muualla siirtyvät Kiinaan. Vastuun pakoilun aika on ohi – meidän on pistettävä päästömme kotona kuriin, tehtävä energiaremontti ja siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvan energian aikaan. Joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa meidän tekemisemme punnitaan.

Kirjoittaja on Greenpeacen Helsingin toimiston viestintäpäällikkö.

NäkökulmaIlmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Kiina Greenpeace

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.