Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Inhimillinen kehitys on myös kulttuurista vapautta

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Tämänvuotinen UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti nostaa valokeilaan vähemmistöt ja kulttuurisen monimuotoisuuden, jotka kehityskeskusteluissa usein jäävät talouslukujen varjoon. Kulttuurista ja kansallista identiteettiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, ja vauraidenkin yhteiskuntien hallintoa tulee kehittää vastaamaan monikulttuurisuuden haasteisiin, raportti toteaa.

Maailmassa on kaikkiaan noin 5 000 etnistä ryhmää ja 6 000 kieltä noin 200 valtiossa. Ihmiset liikkuvat yhä tiheämmin paikasta toiseen, ja demokratiakehitys antaa monille vähemmistöryhmille ensimmäistä kertaa tilaisuuden vaatia oikeuksiaan. Monien pelkäämä “kulttuurien yhteentörmäys” ei kuitenkaan ole väistämätön, lupaa YK: kehitysjärjestön UNDP:n järjestyksessä 14. Inhimillisen kehityksen raportti, joka julkistettiin torstaina 160 maassa otsikolla “Cultural Liberty in Today’s Diverse World.”

Raportti kiinnittää ensimmäistä kertaa huomiota kulttuuriseen vapauteen ja vähemmistöjen kunnioittamiseen – asioihin, jotka helposti jäävät kehityskeskusteluissa terveyden, koulutuksen tai taloudellisen toimeentulon varjoon. Kyse ei kuitenkaan ole huomion tai resurssien siirtämisestä köyhyyden poistamisesta kulttuurin tueksi, vaan pikemminkin asenteista sekä poliittisesta ja taloudellisesta vallanjaosta. Nyky-yhteiskuntien haasteena on ottaa vähemmistöt tasapuolisemmin huomioon esimerkiksi kieli- ja koulutuspolitiikassa. Monimuotoisuuden onnistunut hallinnointi on raportin mukaan yksi maailmanrauhan ja inhimillisen kehityksen tärkeimmistä edellytyksistä.

Raportti kumoaa viisi yleisintä myyttiä muukalaispelon takana ja todistaa, ettei valtion tarvitse olla kulttuurisesti yhtenäinen voidakseen kehittyä ja säilyttää yhteiskuntarauhan. Sitkeässä elävät mm. uskomukset siitä, että kulttuurit luontaisesti ajautuisivat törmäyskurssille, tai että yksi kulttuurimuoto itsessään olisi toista edistyneempi. Vieraiden kulttuuristen käytäntöjen pelätään myös tuovan mukanaan taantumusta ja epätasa-arvoa. Raportti muistuttaa kuitenkin, ettei perinteillä ja kulttuurilla koskaan voi puolustaa ihmisoikeuksien rikkomuksia.

Inhimillistä kehitystä mittaavissa tilastoissa ei vuoden mittaan ole tapahtunut dramaattisia muutoksia, joskin kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä näyttää aavistuksen kaventuneen. Parhaan lukeman inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna saa Norja, perää pitää Sierra Leone. Heikoimman maan pisteet ovat vain noin kolmannes parhaasta lukemasta. Suomen sijoitus listalla on 13.

Vähemmistöjen aseman ja monikulttuurisuuden osalta Suomen tilannetta kommentoi raportin julkistamistilaisuudessa Väestöliiton johtaja Ismo Söderling, joka kiinnitti huomiota mm. uskonnollisten vähemmistöjen tunnustamiseen: “Kalenterimme uskonnollisista juhlapäivistä jokainen perustuu luterilaisuuteen – pitäisikö meidän ajatella myös muita uskontoja?” Ulkomaalaisperäisen väestön työttömyysaste on myös huomattavan korkea, kokonaiset 30 prosenttia, kun maan keskimääräinen työttömyysprosentti on noin 10. “Suomessa siirtolaisia ei edelleenkään osata pitää voimavarana”, Söderling totesi.

Mm. suomenkielinen tiivistelmä raportista sekä lehdistötiedotteet; tietoa Suomen sijoituksesta eri mittareilla

otsikolla "Inhimillisen kehityksen raportti: Norja ykkönen, Sierra Leone viimeinen"

otsikolla "Suomi tarvitsee monikulttuurisuuslinjauksen"

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia