Näkökulmat

Helsinki-prosessilla on kunnianhimoiset tavoitteet

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

Suomi haluaa olla etunenässä, kun etsitään keinoja globalisaation hallintaan. Suomen ja Tansanian ulkoministeriöiden vetämä Helsinki-prosessi pyrkii löytämään ratkaisuja monenlaisiin kysymyksiin; yksi prosessin tavoitteista on toimia dialogifoorumina Maailman talousfoorumin ja Maailman sosiaalifoorumin välillä. Kunnianhimoisia tavoitteita siis riittää, mutta useimmille prosessi on jäänyt hämärän peittoon.

Helsinki-prosessin lanseeraamisesta päätettiin samankaltaisia teemoja käsitelleessä Helsinki-konferenssissa noin vuosi sitten. Prosessin toteutustapaa pohdittiin ensimmäisen kerran keväällä Tansanian ulkoministerin Suomen-vierailun yhteydessä. Nykymuotoisena se jatkuu vuoteen 2005, jolloin järjestetään seuraava Helsinki-konferenssi. Tällöin prosessin työryhmien on tarkoitus raportoida työstään.

Prosessia on organisoimassa lukuisia toimijoita. Suomen ulkoministeriö rahoittaa hanketta ja koordinoi sitä yhdessä Tansanian ulkoministeriön kanssa, sihteeristön roolin on saanut presidentti Ahtisaaren vetämä kriisinhallintaan erikoistunut CMI-niminen toimisto. Itse prosessi jakautuu erilaisiin tapahtumiin ja neljän ydinryhmän tapaamisiin. Näitä ovat prosessin johtoryhmä Helsinki group ja kolme teemaryhmää, joiden jäsenet nimettiin lokakuussa.

Teemat esillä

Tähän mennessä teemaryhmät ovat kokoontuneet kerran. Professori Raimo Väyrynen, yksi Helsinki-prosessin avainhenkilöistä, esitti taannoisessa analyysissaan teemaryhmien ensimmäisten kokoontumisten tuloksia. Väyrynen pyrki esittämään näkemyksensä siitä, mikä ryhmien agenda tulee olemaan - tai mikä sen tulisi olla.

Ensimmäisen ryhmän, joka keskittyy globaaliin ongelmien ratkaisuun, täytyy Väyrysen mukaan ottaa työnsä lähtökohdaksi se, että jos ongelmienratkaisun saralla ei tehdä mitään, maailma muuttuu turvattomammaksi ja epätasa-arvoisemmaksi paikaksi. Konkreettisten mallien löytäminen on siis tärkeää. Tarkoituksena on esimerkiksi tutkia menneitä rauhanprosesseja ja miettiä onnistumisia ja epäonnistumisia niissä. Väyrynen katsoo myös, että talouden poliittisen hallinnan ja ympäristövastuun jakamisen alueilla täytyisi syntyä tuloksia.

Toinen ryhmä pyrkii löytämään uusia lähestymistapoja globaaliin talouteen, joka on ollut ehkä eniten globalisaation hallinnan kysymyksistä esillä ollut aihe, eikä ole myöskään kansalaisyhteiskunnan toimijoille vieras. Puhe on siis sääntöjen sitovuudesta ja erivapauksista, ylikansallisten taloudellisten instituutioiden luonteesta ja kaupan rakenteista. Ryhmä toivoo myös löytävänsä ratkaisuja maataloustuotteiden kaupan kaltaisiin kiistakysymyksiin sekä valuuttakurssijärjestelmän ongelmiin.

Kolmannen ryhmän tavoitteena on miettiä ihmisten turvallisuutta.Väyrynen korostaa, että ennen muuta tärkeää on luotettavien ja toimivien instituutioiden luominen, ja toivoo ryhmän löytävän myös uusia, pätevämpiä määritelmiä turvallisuudelle. Tavoitteena on myös määrittellä, mitkä ihmisryhmät ovat maailmassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa - tästä tiedosta uskotaan olevan erityistä hyötyä kansainvälisessä turvattomuuden torjunnassa.

Varsinaisen johtoryhmän, Helsinki groupin, agendasta on toistaiseksi vähemmän tietoa, koska sen ensimmäinen kokoontuminen tulee olemaan vasta ensi vuonna. Johtoryhmän kuitenkin tulisi antaa prosessille sen poliittinen merkitys, kun teemaryhmien on tarkoitus lähinnä tukea johtoryhmän työtä.

"Suljettu kerho"

Kritiikkiäkin Helsinki-prosessi on saanut osakseen kansalaisjärjestöiltä, jotka ovat esittäneet omia näkemyksiään “varjoprosessin” verkkosivuilla www.helsinkiprocess.net. Varjoprosessissa aloitteellisia ovat olleet erityisesti Maan Ystävät ja Attac. Helsinki-konferenssin alla järjestöjen prosessiehdotuksen muotoilivat erityisesti YK-liitto ja NIGD (Network Institute for Global Democratization).

Järjestöjen harmiksi Ulkoministeriö jätti itselleen mahdollisuuden olla sitoutumatta prosessin lopputulokseen etukäteen. Prosessilta puuttuukin järjestöjen mielestä päämäärä, tavoite ja poliittinen painoarvo. Teemaryhmiin ja myös johtoryhmään on nimetty myös järjestöjen edustajia, mutta tapa, jolla ryhmien jäsenet valitaan, on jäänyt epäselväksi. Outona pidettiin myös sitä, että teemaryhmiin valittiin jäsenet ennen kuin ryhmien käsittelemistä aiheista oli edes tietoa.

NIGDin toiminnanjohtaja Katarina Sehm Patomäen mukaan prosessista onkin muotoutunut "suljettu keskustelukerho", jossa ei ole määritelty selkeitä demokraattisia päätöksentekomekanismeja. Uhkakuvana on lopputulos, jossa prosessi ei pysty tuottamaan ei pysty tuottamaan julkilausumia tai muita tekstejä jotka johtaisivat poliittisiin aloitteisiin.

Kansalaisjärjestöt olisivatkin halukkaampia saamaan prosessiin poliittista situotumista, esimerkiksi niin että tavoitteena olisi kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen eikä siitä keskusteleminen, kuten prosessissa nykyisellään. Sehm Patomäki myös muistuttaa, että kansalaisjärjestöt eivät pelkästään kritisoi: järjestöt esittivät Helsinki-konferenssin yhteydessä erittäin selkeitä suunnitelmia siitä, mitä prosessi voisi pitää sisällään. Prosessi kuitenkin muovautui toisenlaiseksi.

Järjestöt perustivat vaihtoehtoiset Helsinki-prosessi -verkkosivut saadakseen aloitteensa varmasti kuuluviin, koska kokivat ettei Ulkoministeriö riittävästi kallistanut niille korvaansa. Järjestöillä ei tällä hetkellä olekaan mitään virallista roolia prosessissa, ainoastaan “vahtikoiran” rooli. Kaikki eivät siis koe, että prosessin laaja-alaisuus tapahtuu toivotulla tavalla.

Järjestöt ovat siten vetäytyneet kauemmas itse prosessista, mutta eivät varsinaisesta globalisaation hallinta ja globaalidemokratia -keskustelusta, joka varmasti jatkuu monilla foorumeilla. Helsinki-prosessi on niistä vain yksi, mutta saattaa valtiollisena prosessina nousta vielä hyvinkin merkittäväksi.


Helsinki-prosessin viralliset sivut: www.helsinkiprocess.fi

Näkökulma demokratiaglobalisaatio Suomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.