Teppo Eskelinen

Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Yksityisen sektorin kehitys vaatii valtioiden ohjausta

Jos sotien jälkeinen Suomi olisi nojannut nykyisiin kehityspolitiikan oppeihin, olisimme yhä kehitysmaa, kirjoittavat Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen.

Kehityksen tulevaisuus on tulonsiirroissa

Suomessa kehityspolitiikan huomio on keskittynyt yksityiseen sektoriin, mutta todellinen ihmeväline on köyhyyden vähentäminen tulonsiirroilla, kirjoittaa Teppo Eskelinen.

Säröjä näennäisessä konsensuksessa

Näennäisen epäpoliittinen kehityskäsitys on murrettu, sillä hallitus hoiti leikkaukset niin amatöörimäisesti, ettei poliittisuuden piilottaminen onnistu tavalliseen tapaan, kirjoittaa Teppo Eskelinen.

Norjan kehitysmaavelkojen tarkastuksella on maailmanpoliittista merkitystä

Norja selvittää ensimmäinen maana kehitysmaavelkojensa oikeutusta, mikä lisää muiden maiden painetta tehdä samoin, kirjoittaa Teppo Eskelinen.

Finanssikriisi – mahdollisuus muutokseen

Finanssikriisin torjunnassa taloudellis-poliittinen eliitti tuntuu panostavan lähinnä julkisen rahan käyttöön pankkien ja yritysten tueksi, kirjoittaa Teppo Eskelinen tuoreessa Hiekanjyvät -lehdessä. Kansalaisliikkeiltä Eskelinen peräänkuuluttaa konkreettisempia ehdotuksia uudesta rahoitusarkkitehtuurista.

Ympäristö puhdistuu, kun se on toimeentulon ehto

Tansaniassa ympäristön saastumiseen herätään harvoin ilmiön itsensä vuoksi, mutta monet elinkeinot ovat riippuvaisia luonnonympäristön tilasta. Paikallisten ympäristöjärjestöjen suurin haaste onkin saada ihmiset ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. Ongelmista ei voi syyttää yksin köyhyyttä, vaikka monet ympäristöhankkeet tehdäänkin köyhien parissa, järjestöt muistuttavat.

Jätkäsaaren tiiviimpi asuttaminen ekologisempaa

Helsingin Jätkäsaaren rakennuttaminen on herättänyt kiivasta keskustelua mm. siitä, onko suunnitellusta asuinalueesta tulossa liian tiivis. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän vetäjän Jarre Parkatin mielestä asia on päinvastoin: Jätkäsaareen sopisi mainiosti enemmänkin porukkaa. "Minusta kaupunkikeskustelussa täytyisi ensin tehdä suuret linjat selväksi: se, että ekologinen kestävyys on otettava tosissaan. Biodiversiteetti asettaa ehdot muulle keskustelulle."

Irak saa helpotusta velkoihinsa, Etiopia ei

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Tuoreet aktivistidokumentit avoimen poliittisia

Viimeaikaiselle globalisaatiokriittiselle liikehdinnälle on ollut ominaista vahva suhde julkisuuteen. Liikkeet pyrkivät paitsi vaikuttamaan maailman tapahtumien käsittelyyn valtamediassa, myös luomaan omaa rinnakkaistiedotustaan. Esimerkiksi totuus mielenosoituksista - "mitä todella tapahtui Göteborgissa?" on dokumenteissa vähintään yhtä suuri puheenaihe kuin EU:n politiikka, käy ilmi Tampereen elokuvajuhlilla.

Köyhyys, postmoderni ja mummo roskiksilla

Oletamme, että valtioiden tai yksilöiden tulojen mittaus paljastaa heikko-osaisuuden luotettavasti. Köyhät tarvitsevat kuitenkin myös palveluita, sosiaalisia turvaverkkoja ja omanarvontuntoa. Suomessa kylä- tai suku-tyyppisen turvaverkon katoamista on perusteltu sillä, että tilalle on tullut ihmisistä huolehtiva valtio. Nyt oletamme katoamisen voivan tapahtua kehitysmaissa ilman, että mitään tulee tilalle, kirjoittaa filosofi Teppo Eskelinen.

Vesi - katoava luonnonvara

Puhdas makea vesi on muuttumassa maailmassa ylellisyydeksi. Sitä voi kuitenkin olla hieman vaikeaa huomata maassa, jonka vesivaroista käytössä on kaksi prosenttia. Luonnonvarakysymykset ovat kuitenkin hyvin harvoin sellaisia, että ne sivuuttaisivat täysin minkään paikallisen näkökulman, eikä suomalaisen veden hyvä laatu ole itsestäänselvyys, vaan tietoisen ympäristönsuojelutyön tulos.

Puhetta verkosta

Tietoyhteiskunnan ilmiöt ovat viime aikoina nostattaneet suuria toiveita demokratian kehittämisestä. Kommunikaation helpottuessa helpottuu myös kansanliikkeiden ja viranomaisten yhteydenpito, ja julkinen keskustelu saa aivan uusia muotoja, pääteltiin Julkinen keskustelu informaatioyhteiskunnassa -seminaarissa tammikuussa 2004.

Helsinki-prosessilla on kunnianhimoiset tavoitteet

Demokraattisempaa globalisaatiota edistävän Helsinki-prosessin alkamisesta tuli joulukuun alussa kuluneeksi tasan vuosi. Teemaryhmät ovat tähän mennessä kokoontuneet kerran ja pohtineet mm. rauhanprosesseja, globaalia taloutta ja turvallisuuskysymyksiä. Kritiikkiä prosessille on tullut kansalaisjärjestöiltä, jotka toivoisivat enemmän poliittista sitoutumista julkilausumien tueksi.

World Vision viettää juhlapäiväänsä tasa-arvon teemalla

Suomen World Vision järjestää keskiviikkona 20-vuotisjuhlansa kunniaksi tasa-arvokysymyksiä kehitysyhteistyössä pohtivan seminaarin. Nimekkäiden puhujien joukossa on mm. kenialaisten tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen hankkeen koordinaattori Rodah Rotino. Haastattelussa hän kertoo, kuinka hankkeesta on tullut yksi kristillisen avustusjärjestön suurista menestystarinoista.

Euroopan sosiaalifoorumissa puhuttavat perustuslaki ja militarisaatio

Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt kokoontuvat marraskuussa jo toisen kerran maanosan yhteiseen sosiaalifoorumiin, tällä kertaa Pariisiin. Paikalle on lähdössä runsaasti myös suomalaisia järjestöaktiiveja. Attacin Juhani Lohikoski arvioi, että foorumin keskeisiä teemoja tulevat olemaan ainakin Euroopan perustuslaki ja militarisaatio.

Kun loppu on lähellä

"Te suomalaiset ette tajuakaan, kuinka onnellisia olette, kun valtionne ei halua tappaa ketään teistä", toteaa eräs Yhdysvaltojen merkittävimmistä kuolemanrangaistuksen vastustajista, Rick Halperin, puhuessaan Suomen Amnestyn toimistolla. Tilanne Yhdysvalloissa on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Nykyisin Halperin on varma siitä, että kuolemanrangaistuksesta tullaan luopumaan.
Tilaa aihepiirin Teppo Eskelinen RSS-syöte