Näkökulmat

Irak saa helpotusta velkoihinsa, Etiopia ei

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Yhdysvallat on näkyvästi käyttänyt arvovaltaansa nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia, samalla kun Etiopialle jo luvattuja helpotuksia pantataan yhä. Jubilee research –järjestön mukaan tämä osoittaa HIPC-velkahelpotusohjelman poliittisuuden: kyse ei olekaan pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta.

Kehitysmaiden velkatilannetta seuraavat järjestöt ovat viime aikoina olleet hyvin pettyneitä velkahelpotuksen etenemisen hitauteen. Erityisesti valokeilaan on noussut Etiopian tilanne. Maa on kärsinyt niin monista ongelmista, että useimmat peräänkuuluttavat erikoiskriteerejä sen kohteluun.

Kuitenkin näyttää siltä, että suuret läntiset maat eivät ole lunastamassa edes Etiopialle jo tehtyjä lupauksia. Jubilee research -järjestön piirissä on ryhdytty uskomaan, että Yhdysvallat, Saksa ja Japani estävät tahallaan Etiopialle luvatut velkahelpotukset. Tämä tapahtuu panttaamalla Etiopian tilannetta käsittelevää raporttia.

Kahvin hinta lisää Etiopian velkaa

Vaikka velkahelpotusten hidastaminen ei ole julkilausuttua politiikkaa, on erityisesti Yhdysvalloista kuulunut lupausten kiertelyyn viittaavia julkisiakin kommentteja. Maan keskuspankki sanoo olevansa huolissaan siitä, että velkahelpotus antaisi Etiopialle vain mahdollisuuden ottaa lisää velkaa. Uhkakuvaksi mainitaan kierre, jossa Etiopian kaltaiselle maalle jouduttaisiin jatkuvasti antamaan lisää velkahelpotuksia, samalla kun se lainaisi toisella kädellä lisää.

Etiopia on kuitenkin jo toteuttanut Maailmanpankin velkahelpotusohjelma HIPC:n piirissä sille asetetut kovat taloudelliset ehdot. Ehdot ovat olleet varsin tiukkoja ja ne palvelevat monien kriitikoiden mukaan pikemmin velanmaksukykyä kuin inhimillistä kehitystä.

Ohjelman edellyttämä maataloussektorin täydellinen liberalisointi johti siihen, että maasta tuli hyvin riippuvainen suurimman vientituotteensa kahvin maailmanmarkkinahinnoista. Hintojen raju lasku johti katastrofaaliseen tilanteeseen, jossa Maailmanpankki joutui lopulta vastoin omaa linjaansa myöntämään Etiopian hallitukselle luvan tukea maanviljelyä.

Vaikeudet kuitenkin jatkuvat, ja viime vuosien pahat kuivuusaallot ovat lisänneet Etiopian tuskaa. Lähtötilannekaan ei ole ollut kaksinen: 1980-luvun lopun jälkeen maa on ehtinyt kärsiä sisällissodista, vallankaappauksesta ja itäblokin romahtamista seuranneesta talouskaaoksesta.

Etiopia tarvitsee Jubilee researchin mukaan 700 miljoonaa dollaria lisähelpotusta velkoihinsa. Ilman tätä helpotusta maa joutuisi käyttämään velanmaksuun 35 miljoonaa dollaria ylimääräistä vuosittain, ja maan velan suhde viennin arvoon olisi peräti 220 prosenttia. Maailmanpankki ja IMF määrittelevät “kestämättömäksi” velan määräksi tason, jossa ulkomaisen velan määrä on yli 150 prosenttia viennin arvosta.

Irak tuo politiikan päivänvaloon

Velkaongelmaa seuraavat järjestöt ovat nostaneet Irakin tilanteen esille vertailukohdaksi Etiopialle. Irakin ulkomaanvelan tasosta ei ilmeisesti kenelläkään ole tarkkaa tietoa, mutta 120-200 miljardin dollarin välimaastossa liikkuvien arvioiden perusteella sen velkaantuneisuusaste on lähes Etiopian luokkaa.

Kuitenkin tulevaisuus näyttää kovasti toisenlaiselta öljynviejä Irakille kuin kahvinviejä Etiopialle: Irakin öljytulojen arvioidaan muutamassa vuodessa nousevan tasolle, joka vastaa Etiopian viennin arvoa 35-kertaisesti. Irakin lähivuosien talouskasvuksi on arvioitu 15-18 prosenttia.

Yhdysvallat on käyttänyt arvovaltaansa hyvin näkyvästi nopeuttaakseen Irakin velkahelpotuksia. Jubilee researchin mukaan tämä osoittaa HIPC-ohjelman poliittisuuden: velkahelpotusohjelmassa ei olekaan kyse pelkistä taloudellisista lainalaisuuksista vaan ennen kaikkea ulkopolitiikasta ja vallasta. Yhdysvalloille Irakin taloudellinen menestys on poliittinen kysymys, siksi Irak pääsee helpommalla kuin helpotusta huomattavasti kipeämmin kaipaava Etiopia.

Toisen vertailukohdan tarjoaa velkojamaa Saksa. Saksaahan autettiin toisen maailmansodan jälkeen velkahelpotusohjelmalla jaloilleen tilanteessa jossa se oli keskituloinen maa, kaukana HIPC-ohjelmaan pääsyn ehdoista. HIPC-maat käyttävät 20-25 prosenttia vientituloistaan velanhoitoon, silloisen Länsi-Saksan vastaava rasite oli kolme prosenttia.

Saksan toiminta Etiopian tapauksessa näyttääkin erityisen kaksinaamaiselta. Se itse sai yllä mainittua poikkeuskohtelua, eikä suostu lähimainkaan samanlaiseen tänä päivänä vaurastuttuaan. Toiseksi nykymallinen “tehostettu” HIPC-ohjelma luotiin nimenomaan Saksan johdolla, eikä maata silloin tuntunut haittaavan myönteinen julkisuus. Tehostettu HIPC-ohjelma lupaa juuri Etiopian kaltaisille maille lisähelpotuksia.

Laajempaa kritiikkiä

HIPC-prosessia on ennenkin kritisoitu siitä, ettei velkaa vähennetä tarpeeksi. IMF esimerkiksi käyttää arvioitujen velkahelpotustarpeiden laskuperustana useiden mielestä turhankin optimistisia kasvuennusteita. Maailmanpankki taas on joutunut myöntämään, että kaikkien prosessin läpäisseiden valtioiden velka ei ole edelleenkään kestävällä tasolla.

Alun perin HIPC-maiksi, jotka pääsisivät raskaimmasta velkataakastaan eroon, määriteltiin 42 maata. Prosessin on tällä hetkellä läpäissyt vain 10 maata, 17 oli saanut päätöksen eli ohjelma oli niissä käynnissä, 15 maata oli ohjelman ulkopuolella. Yhteensä luvatusta yli 100 miljardista velkaa on tällä hetkellä annettu anteeksi noin 50 miljardia.

Jubilee research löytää kritisoitavaa paitsi velkahelpotusohjelman toteutuksesta, myös sen sisällöstä. On epäselvää, miten hyvin 150 prosentin velkatason suhde vientituloihin -mittari sopii kaikkien maiden olosuhteisiin. Maailmanpankin omankin raportin mukaan mittari on “melko kapea... se ei sisällä taloudellisen kestävyyden kannalta tärkeitä kotimaiseen velkaan liittyviä kysymyksiä, eikä se mittaa julkisten resurssien kykyä toteuttaa ensisijaisia kehitystavoitteita velkahelpotuksen jälkeen.”

HIPC-ohjelman poliittisia ehtoja on myös syytetty siitä, että ne jatkavat pahamaineisten rakennesopeutusohjelmien perinnettä uudessa kaavussa. Vaikka niihin on kytkettykin köyhyyden vähentämisen kaltaisia ehtoja, talouspoliittisesti ne edustavat vientivetoisen talouspolitiikan strategiaa. “Mitkään velkojamaat eivät poista sisämarkkinoitansa tukevia suojia samalla tavoin kuin mitä ohjelma edellyttää velallisilta,” todetaan Jubilee researchin raportissa.

Toisaalta harva haluaa sitäkään, että velat peruttaisiin ehdoitta. Etelän Jubilee -järjestöt ovat korostaneet sitä, että velanmaksusta vapautuvat rahat tulisi suunnata köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vähentämisstrategioiden tyyppisiä ehtoja siis kannattavat lähes kaikki, tapa jolla ne on asetettu on vähemmän suosittu. Etelän Jubilee-liikkeet ovatkin pitäneet esillä erilaisia yhteistoimintamalleja, joilla velkahelpotusrahojen käyttöä mietittäisiin kansalaisyhteiskunnan ja valtion yhteisen neuvotteluprosessin kautta.

Näkökulma velka IrakEtiopia

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.