Uutiset

Finanssikriisi – mahdollisuus muutokseen

Finanssikriisin torjunnassa taloudellis-poliittinen eliitti tuntuu panostavan lähinnä julkisen rahan käyttöön pankkien ja yritysten tueksi, kirjoittaa Teppo Eskelinen tuoreessa Hiekanjyvät -lehdessä. Kansalaisliikkeiltä Eskelinen peräänkuuluttaa konkreettisempia ehdotuksia uudesta rahoitusarkkitehtuurista.

Finanssikriisi on viime kuukausina ollut kaikkien huulilla. Kuitenkin se, mitä kriisistä seuraa tai pitäisi seurata, on huomattavasti epäselvempää. Taloudellis-poliittinen eliitti tuntuu panostavan lähinnä julkisen rahan käyttöön pankkien ja yritysten tueksi.

Kansalaisliikkeille kriisi on ennen kaikkea mahdollisuus. Uusliberaali rahoitusmarkkinamalli sääntelyn puutteineen on osoittautunut umpikujaksi. Liikkeiden täytyisi kuitenkin myös tarjota konkreettisempia ehdotuksia siitä, miltä uuden rahoitusarkkitehtuurin tulisi näyttää.

Näissä tunnelmissa eurooppalaisten liikkeiden edustajat kokoustivat Pariisissa tammikuun lopussa. Kokouksen yleinen idea oli kehittää yleiseurooppalaista mobilisaatiota finanssikriisin tiimoilta, erityisesti siten, että mukana on laaja verkosto. Paikalla olikin edustajia ay-liikkeestä ympäristöjärjestöihin. Euroopan Attac oli erityisen vahvasti mukana.

Mitä olisi tehtävä?

Kokouksessa huomattiin, että järjestöt eivät ole täysin yksimielisiä toiminnan painopisteistä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että maailmassa on meneillään useita päällekkäisiä kriisejä – finanssikriisin lisäksi muun muassa ruokakriisi ja ympäristökriisi. Tässä tilanteessa osa järjestöistä katsoo, että olisi keskityttävä finanssikriisiin ja luotava agendaa nimenomaan sen ympäriltä. Näin voitaisiin tehokkaimmin edistää Attacillekin rakkaita teemoja, kuten valuutanvaihtoveroa.

Toisten mukaan taas nykytilanteessa pitäisi puhua kaikista kriiseistä ja niiden yhteenkietoutumisesta. Oman porukkansa muodostaa ammattiliittoväki, jonka intressit ovat jokseenkin vahvasti ay-näkökulmaan rajattuja. Suurimmaksi ongelmaksi tuntuu nousevan, että koordinaatio järjestöjen välillä on varsin epäselvä.

Pariisin kokouksessa Ranskan Attacin Pierre Khalifa esitti, että olisi keskityttävä tutkimaan kriisin syviä ja perustavia syitä. Näitä hän nosti esille kolme: työn ja pääoman suhteen muutokset, tuotannon stagnaatio sekä talouden finanssoituminen. Nämä ovat hänen mukaansa johtaneet erityisesti palkkojen ostovoiman vähenemiseen, mitä on yritetty paikata tarjoamalla kansalaisille velkaa.

Khalifan mukaan tulevat kriisit voidaankin ennakoida vain vähentämällä velan osuutta kulutuksesta, mikä onnistuu ainoastaan kasvattamalla palkkojen osuutta bruttokansantuotteesta.

Ongelmat jatkuvat

Ympäristöjärjestöjen edustajat toivat voimakkaasti esiin, että kriisin ratkaisujen tulisi olla kestäviä. Tällä hetkellä Euroopassakin kirjoitetaan tyhjiä shekkejä autoteollisuudelle elvytyksen nimissä. Keskeinen vaatimus olisikin, että elvytysrahalle asetettaisiin huomattavasti nykyistä tiukempia ehtoja.

Saksan Attacin Peter Wahl täydensi ajatusta puhuessaan finanssipääomasta. Wahlin mukaan tällä hetkellä pyritään lähinnä systeemin ”käynnistämiseen uudelleen”. Hän totesi, että tämän sijaan tulisi hankkiutua eroon finanssipääomasta. Wahlin mielestä olisi myös osoitettava julkisesti, mitä kriisinhallinnan jälkeen seuraa. Tappioiden sosialisointi johtaa väistämättä julkisen velan kasvuun.

Itävallan Attacin Alexandra Strickner taas totesi, että WTO-neuvotteluita ja EPAsopimuksia olisi seurattava tarkasti, sillä finanssiala on merkittävästi kytköksissä neuvotteluihin palvelukaupasta. Erityisesti GATS-sopimuksen myötä on liberalisoitu pankkisektoria useissa kehitysmaissa ja helpotettu finanssialan investointeja ulkomailta. Kauppaneuvotteluiden agendaan finanssikriisi on vaikuttanut hämmentävän vähän. Voi olla, että vaikeuksissa olevat pankit etsivät nyt tietoisesti tulonlähteitä kehitysmaiden rahoitusmarkkinoilta.

Mistä muutos lähtee?

Khalifa eritteli myös tapoja, miten muutos voi saada alkunsa. Sen alkuunpanija voi olla eliitti (kuten esimerkiksi USA:ssa niin sanotun New Deal -politiikan aikaan). Toisaalta poliittis-taloudellinen muutos voi lähteä myös ruohonjuuritasolta, kun paine siihen kasvaa tarpeeksi laajaksi. Khalifan mielestä on täysin mahdollista, että nykyisessä tilanteessa muutos lähtee ”ylhäältäpäin”, kunhan hajanaista ja epävarmaa eliittiä vain tuupitaan oikeaan suuntaan.

Pariisin kokouksen henki oli, että maalis-huhtikuun vaihteessa Lontoossa järjestettävä G20-kokous on paras hetki tuoda vahvasti esiin järjestöjen vaatimuksia. Tuolloin hallitsevan eliitin on jossain muodossa esitettävä oma ideansa kriisin globaalista hallinnasta. Järjestöjen kärkivaatimukseksi ehdotettiin pankkien julkista kontrollia.

G20-kokouksen yhteyteen onkin suunnitteilla laajaa vastatoimintaa. Toiminnan pitäisi saada näkyvyyttä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Esimerkiksi Espanjassa suunnitellaankin pankkien valtauksia. Täällä meillä G20 on kuitenkin valitettavan vaikea kampanjointihetki,
koska Suomi on poliittisesti sivussa tuosta prosessista.

talousrahoitus

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat