Näkökulmat

Eurooppa astui vaaralliseen ansaan

On aika lakata hokemasta "Minä olen Charlie Hebdo", koska se pelaa islamistien pussiin ja rinnastaa meidät heihin, kirjoittaa Roberto Savio.
(Kuva: Usman Ahmed / cc 2.0)

(IPS) -- Eurooppa on astunut muutaman islamistiterroristin virittämään ansaan. Sivistyksen kehtona tunnettu maanosamme on ajautumassa pyhään uskonsotaan.

On aika lakata hokemasta "Minä olen Charlie Hebdo", koska se pelaa islamistien pussiin ja rinnastaa meidät heihin. Lännen ja islamin yhteenotolla olisi kauheat seuraukset.

Pitää palata faktoihin. Islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Sitä harjoittaa 1,6 miljardia ihmistä, jotka ovat enemmistönä 49 maassa ja muodostavat 23 prosenttia ihmiskunnasta. Valtaosa islaminuskoisista asuu Aasian-Tyynenmeren alueella, arabimuslimeja on vain 317 miljoonaa.

Pew-tutkimuslaitoksen mukaan Etelä-Aasian muslimeista 76 prosenttia kannattaa uskonsa hylkäävän teloittamista, kun Lähi-idässä samaa mieltä on 56 prosenttia.

Keinotekoiset valtiot

Arabien ja lännen ristiriidat kumpuavat Lähi-idän historiasta. Arabivaltioiden rajat piirrettiin vuonna 1916 Britannian ja Ranskan sopimuksella. Egyptillä oli historiallinen identiteetti, mutta useimmilta muilta, kuten Irakilta, Saudi-Arabialta tai Jordanialta, se puuttui.

Entiset siirtomaaisännät nostivat uusien valtioiden johtoon kuninkaita ja šeikkejä. Eurooppa demokratisoitui vauhdilla, mutta arabimaat jäädytettiin feodaaliaikaan.

Eurooppalaiset eivät investoineet arabimaiden teollistamiseen tai kehitykseen. Öljyntuotanto oli ulkomaisten yhtiöiden käsissä, ja arabit alkoivat hyötyä siitä vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Vihaa ja turhautumista

Koska valtiot eivät huolehtineet kansalaisten koulutuksesta tai terveydestä, se jäi islamilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kontolle. Näin oli luotu pohja islamilaisten puolueiden laajalle kannatukselle, kun vaaleja lopulta alettiin järjestää.

Kun islamistipuolueet voittivat vaalit Egyptissä ja Algeriassa, länsi hyväksyi niiden mitätöinnin sotilaskaappauksella.

Historia selittää sitä, miksi viha ja turhautuminen vallitsevat Lähi-idässä ja lisäävät Islamilaisen valtion eli Isis-järjestön vetovoimaa köyhien keskuudessa. Länsivastaisuutta vahvistaa Israelin miehitys palestiinalaisalueilla ja varsinkin Yhdysvaltain tuki sille.

Länsimaiden toiminta Irakissa, Syyriassa ja Libyassa ja lennokki-iskut monissa muissa maissa vahvistavat muslimien käsitystä, että tarkoituksena on nujertaa islam.

Länsimaiden kansalaisia

Viime vuosien terrori-iskuja ovat länsimaissa tehneet useimmiten kyseisen maan kansalaiset. Moni on vanhastaan virkavallan tuttu ja ryhtynyt äkkiä islamistiksi työttömyyden ja levottoman elämän jälkeen.

"Kun elämä ei luvannut valoisaa tulevaisuutta, he alkoivat etsiä sitä marttyyrikuolemasta."

Kun elämä ei luvannut valoisaa tulevaisuutta, he alkoivat etsiä sitä marttyyrikuolemasta.

Lännessä tähän on reagoitu islaminvastaisella kampanjalla. Puhutaan Ranskan presidentin François Hollanden tavoin "tappavasta ideologiasta".

Maahanmuuttoa vastustavat liikkeet ja puolueet ovat saaneet uutta puhtia. YK:n selvityksen mukaan Eurooppa kuitenkin tarvitsee ainakin 20 miljoonaa maahanmuuttajaa lisää vuoteen 2050 mennessä turvatakseen hyvinvointipalvelut ja kilpailukykynsä.

Kulttuurien yhteistyö

Pariisin hyökkäys oli kauhea rikos, ja ilmaisunvapaus on demokratian olennainen osa. Pitää kuitenkin myöntää, että harva meistä oli koskaan nähnyt Charlie Hebdoa tai tunsi sen provokatiivisuuden asteen.

Lehti puolusti Ranskan ja sen kulttuurin ylivoimaisuutta. Sen lukijakunta oli pieni ja linja vieras niille, jotka kannattavat eri kulttuurien ja uskontojen keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä.

Nyt me kaikki sanomme olevamme Charlie Hebdo, mutta ei ole pikkujuttu lietsoa eripuraa maailman kahden suurimman uskonnon välille. Terrorismia on vastustettava, oli se islamilaista tai ei.

Olemme putoamassa ansaan tekemällä juuri sen, mitä islamistit haluavat. Kun ryhdymme pyhään sotaan islamia vastaan, maltillisetkaan muslimit eivät voi olla tarttumatta aseisiin.

Roberto Savio on IPS–uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja. 

Näkökulma uskontomediasananvapauskonfliktiterrorismi Lähi-Itä Suomen IPS

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.