Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Etiopiaan saatiin kauan toivottu rauha, mutta se ei välttämättä ole pysyvä

Etiopian hallitus ja Tigrayn vapautusliike allekirjoittivat viime kuussa sopimusen väkivallan lopettamisesta. Sopimuksessa on kuitenkin paljon liikkuvia osia, ja se nostaa esiin kysymyksen siitä, tuoko se todella kestävän rauhan Etiopiaan, etenkin Tigrayn asukkaille.

Mies lähikuvassa, taustalla sininen banneri, teksti kolumni.

Etiopian hallitus ja siihen kuuluvan Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) allekirjoittivat marraskuussa useita päiviä kestäneiden neuvotteluiden jälkeen Pretoriassa Etelä-Afrikassa sopimuksen väkivaltaisuuksien lopettamisesta. Samalla päättyi sisällissota, joka kesti lähes kaksi vuotta. 

Myös sopimus siitä, miten tulitaukoa käytännössä toteutetaan, on jo allekirjoitettu. Sen mukaan Tigrayn joukot riisutaan aseista samaan aikaan, kun kaikki ulkomaiset joukot vedetään Tigraysta. 

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed vakuutti haluavansa tekevänsä kaiken, että rauha säilyy.

Vakuutteluista huolimatta sopimuksessa on paljon liikkuvia osia. Se nostaa esiin kysymykset siitä, pitääkö se todella ja tuoko se kestävän rauhan Etiopiaan, etenkin Tigrayn asukkaille. 

Sopimuksen allekirjoittamisen aikaan Etiopiassa oli tarkkailijoiden mukaan yhä 200 000 aseistettua henkilöä. Osa näistä on ulkomaisia taistelijoita Eritreasta, osa taas on Ahmedin liittolaisia, kuten amharataistelijoita.

Suostuuko TPLF aseistariisuntaan ennen kuin kaikki ulkomaiset joukot on vedetty Etiopiasta, kuten sopimus vaatii? Vai vaatiiko Eritrea, että TPLF laskee aseensa täysin ennen kuin se vetäytyy? Se on pulma Ahmedille, ja koska hän on jo luvannut tehdä kaikkensa rauhan toteutumisen eteen, hän tarvitsee paljon poliittista taitoa toteuttaakseen lupauksensa.

Etiopia on maa, joka on saanut osuutensa sotilaallisista konflikteista ja epävakaudesta viime vuosikymmeninä. Viimeisin väkivallan aalto on tyrmistyttänyt muuta maailmaa etenkin siksi, että Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019. Pian sen jälkeen Etiopia hyökkäsi TPLF:ää vastaan.

Tigray on yksi maakunnista, joka muodostaa Etiopian liittovaltion. TPLF johti pitkään kestänyttä aseellista taistelua, joka johti lopulta Mengistu Haile Mariamin sotilasdiktatuurin kaatumiseen vuonna 1991 ja nykyisen perustuslain syntyyn. Tigraylaisia on vain seitsemän prosenttia etiopialaisista, mutta he ovat olleet hallitsevassa asemassa hallituksessa kolmen vuosikymmenen ajan.

Viimeaikainen konflikti käynnistyi, kun Tigrayn johtajat uhmasivat Ahmedia ja järjestivät aluevaalit vuonna 2020, vaikka niitä oli kehotettu lykkäämään. Asiantuntijoiden mukaan kaukaisempi syy kuitenkin liittyy etnispohjaisen hallintojärjestelmän huipulla olevien, poliittisten eliittien välisiin vanhoihin kiistoihin. 

Abiy Ahmed alkoi purkaa TPLF:n vaikutusvaltaa Etiopian hallituksessa pian sen jälkeen, kun hän oli saanut vallan vuonna 2018. Samaan aikaan naapurimaa Eritreassa presidentti Isaias Afwerkillä on ollut pitkäaikaisia tavoitteita ei vain purkaa TPLF:ää vaan murskata Tigrayn alue täysin, sanoo World Peace Foundationin johtaja Alex De Waal BBC:n the Real Story -ohjelmassa.

Eritrea ja Etiopia allekirjoittivat rauhansopimuksen hieman ennen Tigrayn konfliktin alkua. Ahmed sai tästä hyvästä Nobelin rauhanpalkinnon. Kyseessä oli käytännössä Ahmedin ja Afwerkin välinen turvallisuussopimus. Tigrayn konfliktissa Eritrean joukot ovat taistelleet Etiopian armeijan rinnalla TPLF:ää vastaan. 

Joidenkin arvioiden mukaan kaksi vuotta kestänyt, katastrofaalinen sotilaskonflikti on tappanut satoja tuhansia ihmisiä ja ajanut miljoonia lisää pakolaiseksi luoden maailman pahimman humanitaarisen kriisin. Nyt sotivien osapuolten resurssit on käytetty tyhjiin. 

The Real Storyssa puhuneen entisen EU:n Afrikan sarven edustajan ja rauhanvälitystyötä tekevän CMI:n asiantuntijan Alex Rondosin mukaan humanitaarisen saarron poistamisen ja ruoka- ja lääkeapukuljetusten sallimisen Tigrayhyn pitäisi olla tärkein asia, jotta tigraylaisten luottamus tulitaukosopimukseen voitetaan. Sen jälkeen taloudellisia resursseja pitäisi hänen mukaansa ohjata oikeudenmukaiseen jälleenrakentamiseen.

Asiantuntijat ovat kuitenkin havainneet useita sudenkuoppia sopimuksessa. De Waalin mukaan kaksi keskeistä heikkoutta ovat, että toisin kuin aiemmissa neuvotteluissa, joita Afrikan unioni johti, Pretorian neuvotteluissa Yhdysvallat, EU ja muut kumppanit jätettiin lähes täysin ulkopuolelle. Myöskään monitorointimekanismi ei sisällä YK:ta, eikä siitä myöskään raportoida julkisesti.

De Waalin mukaan sopimus voi kuitenkin toimia vain, jos kansainväliset kumppanit antavat sille täyden tukensa ja tarjoavat teknistä asiantuntemusta, taloudellista apua ja poliittista suojaa.  Etiopian hallitus on taloudellisesti riippuvainen kumppaneistaan, eivätkä ne halua tukea sitä, jos ne eivät ole täysin mukana sopimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisäksi osa niistä Ahmedin liittolaisista, jotka eivät olleet mukana neuvotteluissa, ovat tyytymättömiä. Sopimus ei välttämättä palvelekaan esimerkiksi amharoita ja eritrealaisia.

Aseistetut ulkomaiset joukot ovat yhä Etiopiassa. Kun se yhdistetään hätäisesti tehtyyn ja sotkuiseen tulitaukosopimukseen, tilannetta voi verrata viritettyyn jouseen. Se voi johtaa uuteen taisteluiden kierteeseen, elleivät Etiopian hallitus, TPLF ja Eritrea onnistu saamaan aikaan hallittuja poliittisia neuvotteluita.

Suomennos: Teija Laakso

Lisää uusi kommentti