Näkökulmat Koronavirus

Epävarmuuden kasvaessa maailmalla tarvitaan diplomatiaa ja monenkeskistä yhteistyötä

Koronakriisissä olemme saaneet esimakua siitä, millaista elämä on sellaisen kriisin keskellä, jossa kukaan ei ole suojassa. Epävarmuuden kasvaessa tarvitaan diplomatiaa, jotta multilateralismi vahvistuisi, kirjoittavat YK-liiton puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Aukio, jonka keskellä veistos ja ympärillä pilvenpiirtäjiä.
YK:n päämajan edusta New Yorkissa maaliskuussa. (Kuva: Mark Garten / UN Photo)

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen YK-liiton verkkosivuilla sekä Turun Sanomissa.

Tänään perjantaina 23.4. vietetään YK: kansainvälistä multilateralismin ja diplomatian päivää. Kriisin keskellä tarve monenkeskiselle yhteistyölle ja kansainvälisille suhteille on suurempi kuin pitkään aikaan. Samaan aikaan vaarana on valtioiden käpertyminen sisäänpäin.

Eri puolilla maailmaa on eletty viimeiset viikot poikkeusoloissa, lähes ”sota-ajan” ilmapiirissä. Liikkumista on rajoitettu, joukkotapaamiset kielletty, koulut suljettu, lentoliikenne pysäytetty ja niin edelleen. Monet rajoitukset ovat olleet perusteltuja viruksen leviämisen hidastamiseksi, mutta paikoin rajoitukset uhkaavat myös demokratiaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Maailmalla on esimerkkejä koronan varjolla tehdyistä perusteettomista ihmisoikeuksien ja sananvapauden rajoituksista.

Koronakriisin tuomat hyvät uutiset rajoittuvat toistaiseksi siihen, että kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaatu parantunut. Nämäkin positiiviset muutokset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei elämäntapamme ja toimintamallimme muutu pysyvästi kestävämpään suuntaan. Toistaiseksi vallitseva tulkinta taudin alkulähteestä on Kiinan villieläintoreilla myydyt lepakot, joista viruksen epäillään siirtyneen ihmiseen. Todennäköisyys uusien virustautien kehittymiseen kasvaa, kun villieläinten ja ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät entisestään.

WHO:n arvioiden mukaan peräti 75 prosenttia uusista ihmisiin tarttuvista taudeista on peräisin selkärankaisista eläimistä.

Koronakriisistä olemme saaneet esimakua siitä, millaista elämä on sellaisen kriisin keskellä, jossa kukaan ei ole suojassa. Virus sen enempää kuin ilmastonmuutoskaan eivät piittaa valtioiden välisistä rajoista, vaan kriisit vaikuttavat jokaisen elämään, kaikkialla maailmassa.

Koulutuksen, terveydenhuollon ja sanitaation saaminen kaikkien ihmisten ulottuville vuoteen 2030 mennessä on osa YK:ssa yksimielisesti hyväksyttyä kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa. Nyt näyttää siltä, ettei näitä elintärkeitä tavoitteita tulla saavuttamaan tavoitellussa aikataulussa. Kriisin myötä uhkaamme ottaa takapakkia jo aikaisemmin saavutetuissa tavoitteissakin.

YK:n yliopiston hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan äärimmäinen köyhyys voi lisääntyä kahdeksalla prosentilla pandemian seurauksena. Se tarkoittaa puolen miljardin ihmisen putoamista äärimmäiseen köyhyyteen. Erityisen vakavasti kriisi kohdistuu esimerkiksi pakolaisleireillä ja muutoin heikossa asemassa eläviin ihmisiin, joilla ei ole pääsyä riittävään terveydenhuoltoon eikä sosiaaliturvaa selkänojana.

Kaikesta tuskasta huolimatta kriiseistä voi aina myös oppia. Vuoden 2004 tsunamin jälkeen huomattiin, ettei kansainvälinen yhteisö ollut riittävästi valmistautunut sen kaltaisiin luonnonilmiöihin. Ennustettavuus oli heikkoa ja tiedonkulku vielä heikompaa. Avun liikkeelle saaminen tökki pahasti. Kriisin jälkeen panostettiin tsunamivaroitusjärjestelmiin, jotka olivat aiemmin jääneet muiden, kiireellisempien uudistusten jalkoihin. UNESCOn koordinoima maanjäristysten ja tsunamien varoitusjärjestelmä Intian valtamerellä saatiin käyttökuntoon 2006. Lisäksi perustettiin YK:n alaisuuteen Central Emergency Response Fund CERF, jotta apua saataisiin jatkossa nopeammin liikkeelle. Suomi on tukenut CERFin toimintaa tänä vuonna lähes yhdeksällä miljoonalla euroa ja kuuluu suurimpien lahjoittajien joukkoon.

Uusien globaalien kriisien ja pandemioiden torjunnassa YK ja sen alaiset toimijat ovat parhaita mahdollisuuksiamme.

Kun pääsemme tämän kriisin yli, niin kuin pääsemme, meillä on mahdollisuus valita.

"Kun pääsemme tämän kriisin yli, niin kuin pääsemme, meillä on mahdollisuus valita", totesi YK:n pääsihteeri António Guterres. ”Voimme jatkaa kuten ennen tai sitten voimme tehdä kaikkemme, ettemme olisi jatkossa yhtä haavoittuvia vastaaville kriiseille.” Onnistuminen edellyttää kuitenkin laajaa sitoutumista yhteistyöhön. Epävarmuuden lisääntyessä maailmalla tarvitaan diplomatiaa, jotta multilateralismi vahvistuisi.

Yhdessä voimme kehittää varautumista, edistää tutkimusta ja innovaatioita, parantaa tiedonvälitystä ja jakaa hyviä toimintamalleja. Yhdessä voimme myös huolehtia siitä, ettei ketään jätetä yksin kriisin keskellä. Nyt ei ole oikea aika käpertyä sisäänpäin. Erimielisyydet ja poliittisten irtopisteiden keruu on laitettava sivuun ja etsittävä aidosti kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja kaikilla rintamilla.

Saara-Sofia Sirén on YK-liiton puheenjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja. Helena Laukko on YK-liiton toiminnanjohtaja.

Koronavirus politiikkaetiikka & arvokeskustelugeopolitiikkaglobalisaatioYKterveys Suomen YK-liitto

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.