Näkökulmat Aseistariisunta

Armeija ei ole miesten koulu

Armeijan käymistä pidetään Suomessa usein osana aikuistumista ja mieheksi kasvamista. Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä, mutta se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa, kirjoittaa Juuso Koponen. Asevelvollisuus on melko tuore keksintö eikä siihen ole aina suhtauduttu myönteisesti.
Tiilimuuria
Suomen asevelvollisuushistoria on lyhyt, kirjoittaa Juuso Koponen. Kuva Suomenlinnasta. (Kuva: Jonathan / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Antimilitaristi-lehden numerossa 4/2018.

Feministifilosofi Simone de Beauvoirin mukaan naiseksi ei synnytä vaan naiseksi tullaan. Tätä ajatusta tulkitaan usein niin, että sosiaalinen sukupuoli rajoittaa naisten elämää ja mahdollisuuksia. Toisaalta myös miehiin kohdistuu samantyyppistä rajoittamista ja ohjailua. Selkein esimerkki suomalaisessa yhteiskunnassa on tietysti miehiä koskeva asevelvollisuus.

Armeijan käymistä pidetään Suomessa perinteisesti jopa osana aikuistumista. Kuluneen sanonnan mukaan armeijassa tehdään pojista miehiä. Asevelvollisuuden suorittamisen ajatellaan olevan tärkeä osa mieheksi kasvamista. Toisinaan asevelvollisuutta verrataan jopa alkuperäiskansojen aikuistumisriitteihin.

Puhe aikuistumisriiteistä jättää kuitenkin huomiotta sen, että nykynäkökulmasta alkuperäiskansojen aikuistumisriitit eivät olleet erityisen hyödyllisiä, vaan pikemminkin kivuliaita ja täysin tarpeettomia.

Harva väittäisi vakavalla naamalla, että mieheksi kasvaminen edellyttäisi esimerkiksi usean vuorokauden paastoamista ja valvomista erämaassa mystisen näkykokemuksen perässä tai peniksen leikkelyä yhteisön perinnäistapojen mukaisesti. Sen sijaan vähintään puolen vuoden makoilu varuskunnassa saatetaan edelleen mieltää olennaiseksi ja välttämättömäksi asiaksi miehistymisen kannalta.

Asenteet ovat viime vuosikymmeninä onneksi vapautuneet, mutta joillakin paikkakunnilla ja joissakin suvuissa paineet armeijan käymiseen voivat edelleen olla suuria. Tällaisessa tilanteessa yksilön mahdollisuudet valita toisin saattavat olla käytännössä varsin rajallisia.

Mikäli pasifismiin kallellaan olevassa nuoressa miehessä on vähänkin epävarmuutta, sukulaiset ja muu lähipiiri saattavat houkutella tätä ainakin kokeilemaan armeijaa. Eihän siinä menetä mitään, ja voihan siellä olla ihan mukavaakin.

Tässä piilee kuitenkin ansa. Koska armeija koetaan miesten kouluna, asepalveluksen keskeyttäminen tulkitaan helposti tietynlaisena fyysisenä ja moraalisena epäonnistumisena. Silloin palveluksen keskeyttäminen on pikemminkin häpeän aihe kuin merkki punnitun maailmankatsomuksen kirkastumisesta.

Kestävät aatteelliset perustelut kalpenevat sen rinnalla, että miesten koulu on jäänyt raukkamaisella tavalla kesken. Edes Tolstoin tai Gandhin ajatuksiin vetoaminen ei silloin pelasta nuorta ja vähän epävarmaa pasifistia konservatiivisen lähipiirin ylenkatseelta.

Mutta juuri tämän vuoksi ajatus armeijasta miesten kouluna on yksilönvapauksien ja erityisesti omantunnonvapauden näkökulmasta vaarallinen. Kyse on ideologisesta tempusta, jonka avulla yksilön oma harkintavalta sivuutetaan ja hänet sidotaan toteuttamaan ulkopuolista tahtoa.

Hatara historiallinen perinne

Ajatus armeijasta miesten kouluna on moraalisesti väärä ja turmiollinen, mutta lisäksi se myös lepää hyvin hataran historiallisen perinteen varassa. Asevelvollisuudessa kiteytyvä militarismin perintö näyttää ikiaikaiselta, jolloin voi helposti unohtua se, miten tuoreesta asiasta loppujen lopuksi on kyse.

Moderni asevelvollisuusarmeija otettiin Euroopassa asteittain käyttöön vasta Ranskan vallankumouksen jälkeen. Suomessa nykymuotoinen yleinen asevelvollisuus on ollut olemassa vasta sadan vuoden ajan. Puolustusvoimat perustettiin Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen vuonna 1918. Aiemmin Venäjän ja Ruotsin vallan aikana oli käytössä erilaisia valikoivan asevelvollisuuden muotoja ja väenottoja, mutta ne eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyisen asevelvollisuuden kanssa.

Ihmiset myös suhtautuivat niihin eri tavoin eikä esimerkiksi väenottoja mielletty pelkästään myönteisesti. Esi-isillemme armeija ei ollut mikään miesten koulu, vaan esivallan pirullinen keino hankaloittaa ihmisten arkea ja elämää. Puuttui nationalistinen ideologia, joka olisi oikeuttanut ihmisten pakottamisen sotilaiksi.

Entisaikoina olikin tavallista yrittää palkata sotaväkeen sijainen, jos siihen vain oli mahdollisuuksia. Ruotsin suurvaltakaudella joissakin talonpoikaistaloissa kasvatettiin orpopoikia sillä puheella, että aikuistuttuaan nämä kirjautuisivat armeijan rulliin, jotta talon oma väki saisi jatkaa elämäänsä rauhassa.

Asepalveluksen suorittamiseen liittyvien myyttien riisuminen ja asenteiden yleinen liberalisoituminen on tärkeä askel tiellä kohti rauhanomaisempaa maailmaa.

Ruotujakolaitoksen kehityttyä oli tavallista, että ruotuun kuuluvat talolliset palkkasivat sotamieheksi jonkun täysin ulkopuolisen. Esimerkit vihjaavat siihen suuntaan, että korkea maanpuolustustahto saattaa olla pikemminkin moderniin yhteiskuntaan liittyvä kuriositeetti kuin yleisinhimillinen vakio.

Yleisen asevelvollisuuden ja maanpuolustusideologian taustalla oleva nationalismi on myös varsin uusi asia. Nationalistinen ideologia vahvistui vasta 1800-luvulla. Aikaisemmin ihmiset samaistuivat enemmän kotiseutuunsa ja uskontoonsa kuin kansallisvaltioon.

Vielä filosofi Adam Smithin aikoina 1700-luvulla armeijaan värväytymistä ei läheskään aina pidetty isänmaallisena tekona ja jokaisen miehen velvollisuutena, vaan monesti pikemminkin vähän hölmönä valintana. Smith itse toteaa Kansojen varallisuudessa, että järkevät vanhemmat yrittävät mahdollisuuksien mukaan estää jälkikasvunsa haaveet sotilasurasta.

Smith itse ei nähnyt armeijaan värväytymistä järkevänä, vaan piti sitä erittäin huonona sijoituksena. Sotien repimällä 1700-luvulla sotilasuran valinneille oli maineen, kunnian ja ylenemisen sijasta tiedossa todennäköisemmin vaivojen täyteinen elämä ja ennenaikainen hauta.

Irti myyteistä

Nykyään yleisestä asevelvollisuudesta on lähes kaikissa Euroopan maissa jo luovuttu. Olisi hyvä, jos myös Suomessa suhtautuminen armeijaan ja asevelvollisuuteen muuttuisi pragmaattisemmaksi ja nykyistä vähemmän nationalistisen ideologian ohjaamaksi. Jo puhtaasti sotilaallisesta näkökulmasta Suomelle riittäisi varmasti nykyistä pienempikin reservi.

Asevarustelusta, armeijoista tai sodista tuskin päästään eroon yhdessä yössä. Asepalveluksen suorittamiseen liittyvien myyttien riisuminen ja asenteiden yleinen liberalisoituminen on kuitenkin tärkeä askel tiellä kohti rauhanomaisempaa maailmaa.

Ajatus armeijasta miesten kouluna on vaarallinen juuri siksi, että se uusintaa sellaista mieskuvaa, jossa taistelijakoulutus ja sotilaallinen kyvykkyys nähdään keskeisenä osana normaalia miehenä olemista. Tällöin tuetaan samalla sellaista maskuliinisuuden mallia, jossa väkivalta nähdään ainakin jollain tapaa oikeutettua.

Maailma voi kuitenkin pienin askelin muuttua paremmaksi. Samalla jokainen voi vaikuttaa kehityksen suuntaan omilla valinnoillaan. Aseistakieltäytyminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Aseistariisunta kulttuuriaseet & armeija Suomi AntimilitaristiAseistakieltäytyjäliitto

Lue myös

Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.