Näkökulmat Maatalous ja kehitysmaat

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Pengerrettyä maata.
Ruandaa esitellään vihreän vallankumouksen mallimaana, mutta maissin ja riisin tuotannon kasvusta huolimatta myös nälkäisten määrä maassa on kasvanut. (Kuva: Aimable Twahirwa / IPS)

(IPS) -- Kun Bill ja Melinda Gatesin säätiön rahoittama Afrikan vihreän vallankumouksen allianssi (Agra) lanseerattiin vuonna 2006, sen luvattiin kaksinkertaistavan 30 miljoonan pienviljelijän tuotannon ja tulot sekä puolittavan ruokaturvan puutteet yhdessätoista kohdemaassa vuoteen 2020 mennessä.

Nämä tulokset olisi saatu suuria satoja tuottavilla kaupallisilla siemenillä, lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä.

Kansalaisjärjestöjen heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Maissia ja riisiä kyllä kasvatetaan paljon enemmän kuin ennen, mutta nälkäisten tai aliravittujen määrä kohdemaissa on kasvanut 30 prosenttia.

Agra on 14 vuodessa käyttänyt vihreän vallankumouksen edistämiseen lähes miljardi euroa. Koska Agran suosittelemat kaupalliset siemenet ja lannoitteet ovat useimmille maanviljelijöille liian kalliita, afrikkalaiset valtiot ovat joutuneet tukemaan niiden kauppaa noin miljardilla eurolla joka vuosi.

Agran suosittelemien siementen suosiminen on lisäksi vähentänyt bataatin ja hirssin kaltaisten ravitsevien ja ilmastonmuutoksia paremmin kestävien viljelykasvien viljelyä. Se taas on yksipuolistanut pienviljelijäperheiden ruokavaliota ja heikentänyt ravintoarvoja.

Mallimaa Ruandassa nälkäisten määrä kasvoi

Ruandaa on esitelty esimerkkinä menestyneestä Agran kohdemaasta. Maineesta on hyötynyt ainakin Ruandan entinen maatalousministeri Agnes Kalibata, joka vuonna 2014 nimitettiin Agran johtoryhmään. Viime vuonna Kalibata asetettiin johtamaan YK:n vuoden 2021 maailman ruokakokouksen valmisteluja.

Hankkeen aikana Ruandan maissintuotanto on nelinkertaistunut ja riisintuotanto lähes kaksinkertaistunut. Maissin viljelyala on kasvanut 146 prosenttia, riisin 147 prosenttia. Ennen Agraa maassa viljeltiin enemmän hirssiä, bataattia, durraa, maniokkia ja muita paikallisia kasveja, jotka toivat ruokavalioon monipuolisuutta ja hyödyttivät maaperää. Joillain alueilla kerrotaan viranomaisten suorastaan kieltäneen muiden kuin Agra-siementen kylvämisen.

Maissin ja riisin tarmokkaasta viljelystä huolimatta kroonisesta nälästä kärsivien ruandalaisten määrä kasvoi YK:n ruokaturva- ja ravitsemusraportin (pdf) mukaan vuodesta 2006 vuoteen 2019 yli 40 prosentilla eli 4,4 miljoonaan ihmiseen.

Samalla köyhiä tuli puoli miljoonaa lisää.

Viljelijöiden vastarinnan vuoksi viljelykasvien rajoituksia lievennettiin vuoden 2017 presidentinvaalien alla, mutta esimerkiksi maissinviljelyä suositaan edelleen voimakkaasti muun muassa tukiaisilla.

Vaikea valinta

Kalibata on sanonut, ettei köyhillä mailla ole varaa monipuoliseen ruokavalioon. Se on rikkaiden maiden ylellisyyttä. Ensin täytyy tyydyttää väestön ravinnontarve, vasta sitten voidaan miettiä ravinnon laatua. Agran tapaan vihreää vallankumousta tehtäessä onkin keskitytty ruuan kaloriarvoihin, energiasisältöön. Se on nakertanut perinteisiä viljelytapoja, joiden hyötyjä ei helposti lasketa rahassa.

Perinteisessä kotitarveviljelyssä oli omat rajoitteensa, mutta ennen vihreää vallankumousta pienviljelijöiden perheissä köyhyydestä huolimatta syötiin monipuolisemmin ja ravitsevammin. Vihreä vallankumous on vain tehnyt nälästä huonommin näkyvää, samalla kun se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä.

Afrikka onkin vaikean valinnan edessä. Paluuta entisen kaltaiseen kotitarveviljelyyn ei ole, mutta järkevältä ei tunnu myöskään sokeasti luottaa liikevoittoja hamuavien suuryritysten ajamaan teknologiseen kehitykseen. Mantereella on jo nähty, miten vähän korporaatioille merkitsevät ekologinen kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, viljelijöiden hyvinvointi, ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja terveys.

Kirjoittaja on entinen taloustieteen professori ja YK:n talouskehityksen apulaispääsihteeri.

OIKAISU 24.8.2020: Alkuperäisessä tekstissä kerrottiin, että YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportin mukaan Agra on epäonnistunut omillakin mittapuillaan. Todellisuudessa tieto on kansalaisjärjestöjen raportista. Tieto Ruandan nälkäisten määrän kasvusta puolestaan on peräisin YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön raportista.

Maatalous ja kehitysmaat kehitysmaatalousruoka Afrikka Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Anna Hakola (ei varmistettu) 22.8.2020 - 06:20

Kaikessa yksipuolista viljelyä suuressa määrin harjoittavien tukeminen juuri johtaakin siihen, että tulonjako eriarvoistaa ja köyhdyttää entisestään heikompi osista kansanosaa. Yksipuolistaminen saa aikaan myös maaperän köyhtymistä ja kasvitauditkin yleensä lisääntyvät joten aletaan käyttämään terveydelle vaarallisia torjunta-aineita.

Mutta tuossa salaa suositellulla luomuviljelyllä ei ole missään maassa nälkää karkoitettu.

On käsittämätöntä, että kiistämättömiin saavutuksiin yltänyttä Vihreätä vallankumousta yritetään yhä tuolla tavalla mustamaalata. On täyttä valhetta, että AGRA:n intressissä olisi tukea erityisesti maissinviljelyä. Maissin voittokulku Afrikassa on alkanut ennen Agraa, ja johtuu muista syistä. Ehkä sellaisesta syystä, että se on tuottava kasvi. Ja ihan turha yrittää selittää, että jokin ravitsevampi kasvi olisi parempi, jos ruokaa on yksinkertaisesti liian vähän.

Lähettänyt Anzu (ei varmistettu) 7.9.2020 - 19:57

Ja mihin itse perustat sanomisesi?perinteiset kasvit kestävät alueen olot paremmin, ovat ravitsevampia ja vievät vähemmän tilaa, koska ravitsevat enemmän ja laadukkaammin,ne luultavimmin eivät tarvitse supermyrkkyjä jotka heikentävät viime kädessä myös ihmisen terveyttä, ja mikäli kuitenkin riittää myyntiin /vientiin tuottaa luomuna paljon enemmän kuin halpa tuontitavara, eikä tuhoa kotimaata vaan arvostaa maan ominaislaatua ja kulttuuria, sekä vahvistaa ihmisten identiteettia. Koskaan ei ole myöhäistä alkaa toimia oikeiden asioiden puolesta.

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.