Uutiset Aseistariisunta

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.
Koronapandemia ei hillinnyt sotilasmenojen kasvua. (Kuva: geralt / Pixabay / CC0)

Koronapandemia supisti maailman maiden bruttokansantuotetta viime vuonna yli neljä prosenttia, mutta siitä huolimatta sotilasmenot kasvoivat. Globaalit sotilasmenot olivat viime vuonna noin 1 641 miljardia euroa, ja kasvua oli edellisvuodesta noin 2,6 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Kasvu hidastui hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta esimerkiksi kaikki viisi kärkimaata kasvattivat menojaan. Suurimmat sotilasmenot oli Yhdysvalloilla, Kiinalla, Intialla, Venäjällä ja Isolla-Britannialla.

Yhdysvallat, jonka osuus maailman sotilasmenoista on jo 39 prosenttia, kasvatti sotilasbudjettiaan 4,4 prosenttia. Kiinan sotilasmenot taas ovat kasvaneet nyt 26 vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua oli 1,9 prosenttia.

”Kasvu heijastaa kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta. Kaikki suurvallat ovat kasvattaneet sotilasmenojaan, ja se kuvastaa voimakkaasti etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailua”, sanoi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja, Siprin erikoistutkija Tarja Cronberg rauhanjärjestöjen tänään järjestämässä lehdistötilaisuudessa.

Samaa mieltä on tutkija Kari Paasonen ajatushautomo Safer Globesta.

”Sotilasmenot ovat ikään kuin maapallon tai sotilaallisten jännitteiden kuumemittari: se, että ne nousevat, kertoo jännitteiden lisääntymisestä. Se, että sotilasmenot jossakin maassa lisääntyvät, johtavat tyypillisesti siihen, että ne lisääntyvät myös naapurimaassa, ja tästä tulee itseään ruokkiva kierre.”

Cronbergin mukaan sotilasmenojen kasvua kiihdyttää myös se, että kansainväliset sopimukset eivät enää pysty estämään kilpavarustelua. Esimerkiksi Iso-Britannia on asettanut hiljattain tavoitteekseen ydinaseidensa lisäämisen, vaikka se on sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja ydinaseriisuntaan. Samalla Britannia on noussut viiden suurimman sotilasmahdin joukkoon aiemmin viiden kärjessä olleen Saudi-Arabian tilalle.

Myös muut Euroopan maat, kuten Saksa, lisäsivät viime vuonna tuntuvasti sotilasmenojaan.

”Aiempina vuosina Eurooppa on vähentänyt sotilasmenojaan, mutta nyt menojen kasvu on ollut suhteellisen suurta, neljä prosenttia. Tähän vaikuttaa varmasti Venäjä, mutta myös Naton keskustelu puolustusmenojen lisäämisestä”, Cronberg sanoi.

Nato on suositellut, että sen jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Viime vuonna tällaisten maiden määrä nousi yhdeksästä 12:een, joukossa muun muassa Ranska.

Maanosista eniten sotilasmenoja kasvatti viime vuonna Afrikka, yli viisi prosenttia. Lähi-idässä sotilasmenot ovat vähentyneet, mikä johtuu kuitenkin enemmän maiden heikentyneestä taloustilanteesta kuin kriisien vähenemisestä, Cronberg huomautti.

Suomesta voi tulla suurin nousija

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen (pdf) mukaan viime vuonna noin 3,3 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli lähes kymmenen prosenttia – joskin tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että Sipri laskee tilastot hieman eri tavoin kuin puolustusministeriö, mikä nostaa sekä summaa että kasvuprosenttia.

Ensi vuonna lukemat voivat joka tapauksessa näyttää täysin erilaisilta, sillä Suomen puolustusbudjetti on kasvamassa lähes viiteen miljardiin euroon tänä vuonna. Se nostaisi Suomen Siprin ensi vuoden tilastoissa suhteessa eniten sotilasmenojaan lisänneiden maiden joukkoon, sillä kasvua voisi olla jopa 52 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.

”Niissä maissa, joissa sotilasmenot ovat kasvaneet eniten suhteessa edellisvuoteen, kasvua on tavallisesti ollut yli 40 prosenttia. Jos Suomen puolustusbudjetti kasvaa odotetusti, ensi vuonna Suomi voi hivuttautua kärkipaikalle”, Paasonen sanoi.

Eniten sotilasmenoja kasvattivat viime vuonna Uganda, Myanmar ja Tšad. Tärkeä syy siihen, miksi Suomi voi nousta niiden tilalle, ovat tänä vuonna todennäköisesti toteutuvat hävittäjäkaupat. Niiden hinnaksi on laskettu noin kymmenen miljardia euroa, ja maksaminen aloitetaan tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä hävittäjien käyttökustannusarviot voivat arvioiden mukaan olla jopa 30 miljardia euroa.

”Suomen puolustusmenot myös nousisivat yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä olisi 1960-luvulta alkaen vasta toinen kerta, kun näin kävisi”, Paasonen muistutti.

Lisää keskustelua kaivataan

Suomalaiset rauhanjärjestöt vastustavat hävittäjähankintoja muun muassa niiden kustannusten, päätöksenteon läpinäkymättömyyden ja ilmastopäästöjen takia. Hävittäjiin käytettävää summaa on pidetty suurena, sillä Suomen valtion budjetti on noin 60 miljardia vuosittain.

Myös esimerkiksi joukko tutkijoita, taiteilijoita ja kansalaistoimijoita vetosi hävittäjäkauppoja vastaan viime joulukuussa.

Tutkija Paasosen mukaan Suomessa pitäisi käydä enemmän julkista keskustelua sotilasmenoista.

”On arvokysymys, onko tällainen panostus maanpuolustukseen riittävä, liian suuri vai liian pieni. Siinä, missä kaikista muistakin julkisista menoista, myös sotilasmenoista olisi kuitenkin perusteltua käydä enemmän keskustelua kuin viime vuosina on tehty”, hän huomauttaa.

Aseistariisunta politiikkageopolitiikkaaseet & armeijakonfliktirauhaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomiteaAseistakieltäytyjäliitto

Kommentit

Lähettänyt Rauha Suomeen (ei varmistettu) 26.4.2021 - 21:31

Nämä nykytutkijat ja "rauhan puolustajat" ovat sen verran nuoria, että he eivät tiedä mitä Suomessa tapahtui vuosina 1939 - 45. Tai sitten he eivät ymmärrä, että se mitä tapahtuu kaiken aikaa maailmalla, voi tapahtua myös Suomessa.

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Ihmisiä mielenosoituskyltit käsissä.

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin

Ugandan tiukan homovastainen lainsäädäntö sai paljon huomiota vuonna 2014. Perustuslakituomioistuin kumosi lain, mutta nyt maassa on menossa läpi uusi lakimuutos.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.

Tuoreimmat

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”