Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Venäjän kansalaisjärjestöt Putinin armoilla

"Putinin nimittämässä uudessa duumassa ei ole enää yhtään poliitikkoa, johon voisimme ottaa yhteyttä ympäristöasioissa. Edellisessä sentään oli vielä muutamia, joiden kanssa saatoimme keskustella", kertoo Aledsandr Nikitin, entinen mielipidevanki ja toimittaja. Venäläiset ihmisoikeusaktivistit analysoivat Putinin aikaa ja maansa demokratian tilaa keskiviikkona Helsingissä.

Suomen valtuuskunnan loppuraportti 1.3.04

Ulkoministeriön ja sen kanssa yhteistyössä olleiden tahojen loppuraportti WSIS First Phase -huippukokouksesta Genevestä - yhteenveto siitä, millä tavoin eri tahot kokoukseen osallistuivat ja mitä pidettiin keskeisenä. Tämän linkin alta löydät osion "WSIS ja kansalaisjärjestöt".

Onko tietoyhteiskunnalla merkitystä köyhissä maissa?

Joskus kuulee kysyttävän, mitä hyötyä tietokoneista on maissa, joissa akuutein ongelma on äärimmäinen köyhyys eikä suuri osa kansasta osaa lukea. Digitaalinen kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvattaa kuitenkin kuilua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka köyhät maat jättäytyisivät ICT-kehityksen ulkopuolelle, ne eivät silti voisi välttyä sen vaikutuksilta.

Internet-yhteydet Afrikassa

Tietoyhteiskunnan teknologiset lähtökohdat teollisuusmaissa ja kehitysmaissa ovat varsin kaukana toisistaan. Vaikka internet on viime vuosina levinnyt kohtuullisen nopeasti Afrikassa, käyttö on keskittynyt lähinnä kaupunkeihin. Koko mantereen mittakaavassa radio on internetiä huomattavasti tärkeämpi viestintä- ja kommunikaatioväline.

Kenellä on oikeus hallinnoida internetiä?

Internet ei ole täysin vailla hallintoa, vaan sen keskiössä on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon yritys ICANN. Monet kehitysmaat haluaisivat siirtää internetin hallinnan YK:n alaisuuteen. Osa epädemokraattisesti hallituista maista kuitenkin näkisi mielellään tilanteen, jossa valtiolla olisi nykyistä suurempi mahdollisuus säädellä internetiä.

Ohjelmistopatentit kiistojen kohteena

Ohjelmistopatenttien hyödyllisyydestä on väitelty pitkään. Tietokoneohjelmat perustuvat pitkälti matemaattisille algoritmeille, ja niiden patentoitavuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Patentoimisen ei katsota edistävän innovatiivisuutta tai luovaa työtä, vaan pikemminkin vaikeuttavan sitä. Kehitysmaille patenttien hankkiminen tulisi kalliiksi.

Kamppailu EU:n patenttilaista loppusuoralla

Direktiiviehdotus tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on saanut yritykset ja järjestöt lobbaamaan europarlamentaarikkoja kiivaammin kuin mikään viimeaikainen lakiesitys. Aiheen teknisyys puolestaan on estänyt europarlamentaarikkoja näkemästä metsää puilta. Toiseen käsittelyyn syksyllä 2004 päätyvän patenttilain vaiheista kertoi GNU/Linux Summit -tapahtumassa Piia-Noora Kauppi.

ICT ja kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista kolmannen maailman maissa on pidetty yhtenä tärkeänä demokratiaa ja sananvapautta vahvistavana tavoitteena. Internet on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut järjestöjen toimintaympäristöä siten, että maailmanlaajuinen verkottuminen on tullut helpommaksi ja toiminnalle on syntynyt jopa kokonaan uusia muotoja.

Internet-projekteja köyhissä maissa

Tietoyhteiskuntaan liittyviä kehitysyhteistyö- hankkeita vaivaavat monet samoista taudeista, jotka perinteisemmissä hankkeissa havaittiin niiden alkuaikoina: länsimaista tuodaan kohdemaihin pelit ja vehkeet, asennetaan ne ja odotetaan, että niistä itsestään tulisi osa paikallista kulttuuria. Rohkaisevia esimerkkejä uuden teknologian mahdollisuuksista on saatu mm. naisten aseman kohentamisessa ja tiedonkulun parantamisessa syrjäseuduille.

Artikkeli: Vapaaehtoiset tarjoavat it-apua järjestöille Intiassa

Tietoteknologista apua välittävän Mitra Technology Foundationin riveissä on jo 3 500 vapaaehtoista työskentelemässä 300 intialaisen kansalaisjärjestön hyväksi. "On paljon järjestöjä, joille on esimerkiksi lahjoitettu tietokoneita, mutta joilla ei ole varaa palkata asiantuntijoita opettamaan niiden käyttöä. Me autamme heitä rakentamalla verkkosivut ilmaiseksi."

Artikkeli: Murabin kylä hakee oikeuksiaan internetin kautta

Mumbain esikaupunkialueella Intiassa pieni Murabin kylä uhkaa jäädä uusien asuinalueiden alle ilman, että sen asukkaille maksetaan mitään korvauksia. Paikallisen tietoteknologiaosaajan perustaman internet-keskuksen kautta kyläläiset ovat kuitenkin onnistuneet vaatimaan oikeuksiaan – sekä harjoitelleet käytännön toimistotaitoja työnhakua varten.

Kansainvälinen "munuaisbasaari" paljastettiin Brasiliassa

Ainakin 30 brasilialaista on myynyt toisen munuaisensa kansainväliselle rikolliskoplalle. Elinsiirrot tehtiin Etelä-Afrikassa, ja ostajat tulivat enimmäkseen Israelista, asiaa tutkinut Brasilian Pernambucon osavaltion parlamentaarinen komitea kertoo.

Tietoyhteiskunnan käsite

Olennaista tietoyhteiskunnassa on laajentunut mahdollisuus käsitellä ja tallentaa suuret määrät informaatiota ja levittää sitä nopeasti verkostoissa. Köyhille maille murros tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä. Kasvava digitaalinen kuilu uhkaa erottaa toisistaan ne, jotka voivat käyttää uusia teknologioita hyväkseen, ja ne joilla mahdollisuutta ei ole.

Sanan ja tiedon vapaus

Tietoyhteiskunta tuo mukanaan kysymyksiä tiedon omistuksesta, internetin hallinnasta ja sananvapaudesta. Usein kiistellään sääntelyn vaikutuksista toisaalta rikollisuuteen, toisaalta aatteiden vapaaseen ilmaisuun verkossa. Aatteitaan voivat kuitenkin ilmaista vain ne väestöryhmät, jotka osaavat internetin kielen - ehkä uudenlaista sananvapautta olisikin mahdollisuus sisällöntuotantoon omilla ehdoilla?

Lisääkö tietoyhteiskunta tiedon määrää?

Termi "informaatio" voi tarkoittaa tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään asioita ja toimimaan loogisemmin. Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa mitä hyvänsä teknistä dataa, jolla ei ole mitään tekemistä tietämisen kanssa. Medioiden määrä on tietoyhteiskunnassa lisääntynyt räjähdysmäisesti, mutta toisaalta niiden sisältö on käynyt yksipuolisemmaksi, muistuttavat tutkijat.

Perinnetieto vs. tietoverkkojen tieto

Muistia ja muita ongelmanratkaisumetodeja ei tietoyhteiskunnassa arvosteta yhtä korkealle kuin tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Tiedon totuudellisuus ei myöskään enää ole yhtä tärkeää kuin sen organisoitavuus teknisesti tai hyödyllisyys kaupallisesti, arvioi intialaistutkija Sunil Sahasrabudhey. Siinä mielessä maaseutu- ja kyläyhteisöjen kokemuksellinen perinnetieto on heikoilla.

EU:n turvapaikkapolitiikkaa protestoidaan laajalla kampanjalla

EU:n kiristyvä turvapaikkapolitiikka on saanut kansalaisjärjestöt Euroopassa yhteiseen kampanjaan otsikolla "Kukaan ei ole laiton". Vaikka unioni on perustettu lisäämään työvoiman vapaata liikkuvuutta, vanhat jäsenmaat ovat viime aikoina keskittyneet torjumaan maahanpyrkijöitä uusista jäsenmaista. Järjestöt puhuvatkin "Euroopan linnakkeesta."

Kamppailu ohjelmistojen patenttilaista loppusuoralla

Lakiesitys tietokoneohjelmistojen patentoitavuudesta on saanut yritykset ja järjestöt lobbaamaan europarlamentaarikkoja ennätyskiivaasti. Aiheen teknisyys puolestaan on estänyt parlamentaarikkoja näkemästä metsää puilta. Toiseen käsittelyyn syksyllä päätyvän direktiivin vaiheista kertoi GNU/Linux Summit -tapahtumassa Piia-Noora Kauppi.

Alkuperäiskansojen lapset yksi syrjityimmistä ihmisryhmistä

Alkuperäiskansojen lapset selviytyvät hengissä muita huonommin eivätkä pääse kouluun, selviää Unicefin tuoreesta raportista. He saavat muita heikomman rokotussuojan ja heidän kuolleisuuslukunsa on korkeampi. Alkuperäiskansat elävät usein raskaan kulttuurisen ja sosiaalisen paineen alaisina, ja jos aikuisten ongelmat ovat valtavat, lasten elämä leimautuu ennen kuin se on alkanutkaan, raportissa todetaan.

Koiratappelut yleistyvät Chilessä

Laittomien koiratappeluiden järjestäminen on viime vuosina yleistynyt Chilen pääkaupungin Santiagon seudulla. Koiraparat tappelevat henkensä kaupalla, mutta hyödyn korjaavat vedonlyöntiä pyörittävät mafiat. Poliisi sanoo olevansa asiassa voimaton, sillä Chilen laki ei määritä koiratappelun järjestämistä rikokseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.