Uutiset Nepalin kehitys

Kiista vähemmistöjen asemasta viivyttää perustuslakia Nepalissa

Nepalin viimeisin yritys säätää perustuslaki päättyi rähinään parlamentissa. Alkuperäiskansa-aktivisti Tasi Lama loisi maahan osavaltiojärjestelmän, joka kunnioittaisi etnisten vähemmistöjen oikeuksia.
Nepalin tamangvähemmistöön kuuluva Tasi Lama vieraili Suomessa viime viikolla. (Kuva: Teija Laakso)

Kun Tasi Lama oli neljännellä luokalla, hänen isoäitinsä käski häntä lopettamaan koulunkäynnin.

"Hän selitti, että me emme sovi opiskeluun, hallintoon, politiikkaan tai liike-elämään, vaan me olemme ihmisiä, jotka tekevät työtä. Sellainen oli myös valtion mentaliteetti", Lama muistelee.

Hän kuuluu tamang-vähemmistöön, yhteen Nepalin monista etnisistä vähemmistöistä. Tiibetinsukuista kieltä puhuvan, buddhalaisuutta harjoittavan vähemmistön osuus nepalilaisista on noin 5,8 prosenttia. Maan parlamentissa heitä on kuitenkin alle kolme prosenttia ja valtion viroissa alle kaksi.

Lama ei totellut isoäitiään, vaan jatkoi opiskeluaan opettajansa tuella. Sellainen on harvinaista vielä nykyäänkin, sillä yli 80 prosenttia tamanglapsista keskeyttää koulun alaluokilla, taustalla usein kielivaikeudet sekä valtakulttuuria suosiva opetusmalli, jossa tamangit edelleen kuvaillaan alaluokkaisina. Seurauksena työelämäänkin on vaikea päästä.

Syrjinnällä on Nepalissa myös pitkät perinteet. Maassa on yli sata etnistä tai kastiin perustuvaa ryhmää. Osa etnisistä ryhmistä on tamangien tavoin luokiteltu alkuperäiskansoiksi. Vaikka mikään ryhmä ei suoraan muodosta enemmistöä väestöstä, etenkin vuoteen 1990 asti kestäneen monarkian aikana Nepalissa suosittiin tiukkaa yhtenäiskulttuuria, jossa valta kasaantui suurimmille ryhmille.

"Piti olla hindu, jotta saisi valtion virkoja ja palveluita. Siksi moni muutti uskontoaan. Tamangit ovatkin moniin muihin alkuperäiskansoihin verrattuna paljon köyhempiä, sillä he eivät halunneet vaihtaa uskoaan, vaan olivat valmiita kohtaaman syrjintää", Lama kertoo.

Hän johtaa nykyisin Childspace-nimistä järjestöä, joka lobbaa virkamiehiä tasa-arvoisemman koulujärjestelmän luomisen puolesta ja tekee kulttuurisensitiivistä oppimateriaalia kouluille. Hanke saa tukea suomalaiselta Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiöltä KIOSilta.

Osavaltiot kiistakapulana

Ajat ovat olleet vähemmistöille valoisammat sen jälkeen, kun monarkia Nepalissa kaatui. Osa sai alkuperäiskansastatuksen 2000-luvun alussa. Käytännössä oikeudet eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Syynä oli muun muassa vasta vuonna 2006 päättynyt hallituksen ja maolaississien välinen sisällissota.

Sodan päättymisestä lähtien Nepalissa on yritetty sorvata perustuslakia, joka viimein huomioisi kaikkien ryhmien oikeudet. Epävakaus on kuitenkin jatkunut, kun vallassa roikkuvat poliitikot eivät ole päässeet sopuun lain sisällöstä. Viimeisin takaraja ohitettiin viime viikolla, kun parlamentin istunto päättyi siihen, että opposition poliitikot rikkoivat tuoleja ja heittelivät mikrofoneja äänestyksen estääkseen. Levottomuudet levisivät myös muualle maahan.

Suurin kiistakysymys liittyy juuri vähemmistöryhmiin. Oppositiossa olevat maolaiset sekä pienet alueelliset puolueet haluaisivat Nepalin jakautuvan noin kymmeneen osavaltioon, jotka nimettäisiin suurimpien etnisten ryhmien mukaan. Hallituspuolueet taas pelkäävät etnisten jännitteiden kiristymistä ja vetoavat resurssipulaan.

Laman mukaan alkuperäiskansat haluavat osavaltiojärjestelmää, koska se takaisi heidän oikeuksiensa ja identiteettinsä kunnioittamisen. Avainsana on kunnioitus, ei rotuun perustuva osavaltio.

"Ei niin, että osavaltion johtajan pitäisi olla tamang, tamang olisi osavaltion kieli ja muita syrjittäisiin", Lama toteaa.

Hänen mukaansa ilman osavaltiojärjestelmää ja oikeuksien tunnustamista Nepal ei tule näkemään vakautta ja rauhaa. Vaikka maan sisällissota oli luonteeltaan poliittinen, moni alkuperäiskansojen jäsen oli siinä mukana tyytymättömyyttään, hän muistuttaa.

"Rauha tulee, jos ihmisille annetaan oikeuksia. Muuten he alkavat varmasti taistella niistä jonakin päivänä."

Nepalin kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkapolitiikkalaki Nepal Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS

Lue myös

Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta