Uutiset Nepalin kehitys

Kiista vähemmistöjen asemasta viivyttää perustuslakia Nepalissa

Nepalin viimeisin yritys säätää perustuslaki päättyi rähinään parlamentissa. Alkuperäiskansa-aktivisti Tasi Lama loisi maahan osavaltiojärjestelmän, joka kunnioittaisi etnisten vähemmistöjen oikeuksia.
Nepalin tamangvähemmistöön kuuluva Tasi Lama vieraili Suomessa viime viikolla. (Kuva: Teija Laakso)

Kun Tasi Lama oli neljännellä luokalla, hänen isoäitinsä käski häntä lopettamaan koulunkäynnin.

"Hän selitti, että me emme sovi opiskeluun, hallintoon, politiikkaan tai liike-elämään, vaan me olemme ihmisiä, jotka tekevät työtä. Sellainen oli myös valtion mentaliteetti", Lama muistelee.

Hän kuuluu tamang-vähemmistöön, yhteen Nepalin monista etnisistä vähemmistöistä. Tiibetinsukuista kieltä puhuvan, buddhalaisuutta harjoittavan vähemmistön osuus nepalilaisista on noin 5,8 prosenttia. Maan parlamentissa heitä on kuitenkin alle kolme prosenttia ja valtion viroissa alle kaksi.

Lama ei totellut isoäitiään, vaan jatkoi opiskeluaan opettajansa tuella. Sellainen on harvinaista vielä nykyäänkin, sillä yli 80 prosenttia tamanglapsista keskeyttää koulun alaluokilla, taustalla usein kielivaikeudet sekä valtakulttuuria suosiva opetusmalli, jossa tamangit edelleen kuvaillaan alaluokkaisina. Seurauksena työelämäänkin on vaikea päästä.

Syrjinnällä on Nepalissa myös pitkät perinteet. Maassa on yli sata etnistä tai kastiin perustuvaa ryhmää. Osa etnisistä ryhmistä on tamangien tavoin luokiteltu alkuperäiskansoiksi. Vaikka mikään ryhmä ei suoraan muodosta enemmistöä väestöstä, etenkin vuoteen 1990 asti kestäneen monarkian aikana Nepalissa suosittiin tiukkaa yhtenäiskulttuuria, jossa valta kasaantui suurimmille ryhmille.

"Piti olla hindu, jotta saisi valtion virkoja ja palveluita. Siksi moni muutti uskontoaan. Tamangit ovatkin moniin muihin alkuperäiskansoihin verrattuna paljon köyhempiä, sillä he eivät halunneet vaihtaa uskoaan, vaan olivat valmiita kohtaaman syrjintää", Lama kertoo.

Hän johtaa nykyisin Childspace-nimistä järjestöä, joka lobbaa virkamiehiä tasa-arvoisemman koulujärjestelmän luomisen puolesta ja tekee kulttuurisensitiivistä oppimateriaalia kouluille. Hanke saa tukea suomalaiselta Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiöltä KIOSilta.

Osavaltiot kiistakapulana

Ajat ovat olleet vähemmistöille valoisammat sen jälkeen, kun monarkia Nepalissa kaatui. Osa sai alkuperäiskansastatuksen 2000-luvun alussa. Käytännössä oikeudet eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Syynä oli muun muassa vasta vuonna 2006 päättynyt hallituksen ja maolaississien välinen sisällissota.

Sodan päättymisestä lähtien Nepalissa on yritetty sorvata perustuslakia, joka viimein huomioisi kaikkien ryhmien oikeudet. Epävakaus on kuitenkin jatkunut, kun vallassa roikkuvat poliitikot eivät ole päässeet sopuun lain sisällöstä. Viimeisin takaraja ohitettiin viime viikolla, kun parlamentin istunto päättyi siihen, että opposition poliitikot rikkoivat tuoleja ja heittelivät mikrofoneja äänestyksen estääkseen. Levottomuudet levisivät myös muualle maahan.

Suurin kiistakysymys liittyy juuri vähemmistöryhmiin. Oppositiossa olevat maolaiset sekä pienet alueelliset puolueet haluaisivat Nepalin jakautuvan noin kymmeneen osavaltioon, jotka nimettäisiin suurimpien etnisten ryhmien mukaan. Hallituspuolueet taas pelkäävät etnisten jännitteiden kiristymistä ja vetoavat resurssipulaan.

Laman mukaan alkuperäiskansat haluavat osavaltiojärjestelmää, koska se takaisi heidän oikeuksiensa ja identiteettinsä kunnioittamisen. Avainsana on kunnioitus, ei rotuun perustuva osavaltio.

"Ei niin, että osavaltion johtajan pitäisi olla tamang, tamang olisi osavaltion kieli ja muita syrjittäisiin", Lama toteaa.

Hänen mukaansa ilman osavaltiojärjestelmää ja oikeuksien tunnustamista Nepal ei tule näkemään vakautta ja rauhaa. Vaikka maan sisällissota oli luonteeltaan poliittinen, moni alkuperäiskansojen jäsen oli siinä mukana tyytymättömyyttään, hän muistuttaa.

"Rauha tulee, jos ihmisille annetaan oikeuksia. Muuten he alkavat varmasti taistella niistä jonakin päivänä."

Nepalin kehitys alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkapolitiikkalaki Nepal Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS

Lue myös

Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Vauvan jalat ja käsi, joka pitelee vauvaa sylissä

Nälän voittamisen menestystarina jäi kesken Nepalissa – Lähes puolet lapsista yhä aliravittuja

Nepal on onnistunut vähentämään viime vuosina tuntuvasti nälkäisten määrää, mutta syrjityimpiä yhteisöjä, kuten kastittomia, ei ole tavoitettu. ”En näe syytä ylpeillä menneillä saavutuksilla, kun krooninen aliravitsemus on edelleen vakava ongelma”, sanoo kansanterveysasiantuntija Aruna Uprety.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen