Uutiset

Ympäristöjärjestöt iloitsevat Shellin Arktis-päätöksestä

Järjestöt toivovat, ettei Arktikselle anneta enää öljynporauslupia.
Greenpeacen protesti Shelliä vastan Lontoossa vuonna 2013. Kuva: Mark_M / Flickr.com / cc 2.0)

Ympäristöjärjestöt juhlivat öljy-yhtiö Shellin eilistä ilmoitusta, jonka mukaan se lopettaa öljynetsinnän Arktiksella Alaskassa. Yhtiö on etsinyt öljyä Tšuktšimereltä ja Beaufortinmereltä, mutta tulokset ovat sen mukaan olleet pettymys.

Yhtiön mukaan öljyä löytyi liian vähän ja kustannukset olivat liian kovat. Etsintä tuli maksamaan yhtiölle noin seitsemän miljardia dollaria, eli noin 6,3 miljardia euroa, ja vetäytyminen maksaa lisää. Yhtiö nimesi syyksi myös "haastavan ja ennakoimattoman" ympäristösääntelyn.

Ympäristöjärjestöt ovat lobanneet pitkään arktista öljynporausta vastaan. Järjestöt, erityisesti Greenpeace, ovat olleet huolissaan öljynporauksen ja mahdollisen öljyvuodon vaikutuksista alueen herkkään ympäristöön. Lisäksi ilmastonmuutoksen vuoksi fossiilisista polttoaineista pitäisi joka tapauksessa luopua.

Järjestöt pitävätkin Shellin vetäytymistä voittonaan.

"Tämä on suuri helpotus arktiselle luonnolle. Alkaa lopultakin olla selvää öljy-yhtiöille, että olosuhteet Arktiksella ovat liian haastavat öljynporaukselle. Suomalainen Arctia Shipping on ollut naiivi uskoessaan arktiseen öljykuplaan", sanoo Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Arctia Shippingin jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat olleet mukana Shellin öljynporauslaivueessa Alaskassa.

Myös ympäristöjärjestö WWF on tyytyväinen Shellin vetäytymiseen.

"Shellin kokemus on esimerkki siitä, että investointi Arktiksen öljyyn ei ole elämälle ja elinkeinoille aiheutuvien riskien väärtti. Toivomme, että tämä on todellisuuskatsaus muille yhtiöille, jotka harkitsevat porausta Arktiksella ja että sijoittajat siirtävät varansa sen sijaan matalahiilisiin ratkaisuihin", sanoo WWF:n Arktis-ohjelman johtaja Alexander Shestakov.

Brittilehti Guardianin mukaan Shellin vetäytymisen jälkeen alueella on vain kaksi öljynporausoperaatiota: BP:n Prudhoe Bayn öljykenttä sekä Gazpromin projekti Petšoranmerellä. Shell aikoo sen mukaan kuitenkin suunnata mielenkiintonsa Meksikonlahdelle sekä Brasilian rannikolle.

Monet ympäristöjärjestöt toivovat nyt, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama estää tulevaisuudessa myös muiden yhtiöiden öljynporauksen Arktiksella. Shell kuitenkin sai juuri viime kesänä Yhdysvaltain viranomaisilta luvan jatkaa porauksia Arktiksella – aiempi lupa oli jäissä yhtiön öljynporauslautan kaaduttua vuonna 2012.

energiaaktivismikansalaisyhteiskuntayhtiötympäristö GreenpeaceWWF Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset