Uutiset Kolumbian konflikti

Yhteisöradio Andaquí edistää sovintoa Kolumbian maaseudulla – ”Emme suostuneet toimimaan sodan ehdoilla”

Kolumbiassa kuunnellaan radiota noin neljä tuntia päivässä. Amazonian alueella toimiva yhteisöradio Andaquí oli vuonna 2016 päättyneen sodan kaikkien osapuolten hyökkäyskohde, mutta se ei suostunut luovuttamaan. Perustaja Alirio González uskoo radioasemansa pelastaneen ihmishenkiä.
Kelta-sini-puna-raidallinen lippu.
Kolumbian sisällissota päättyi virallisesti vuonna 2016. Väkivalta jatkuu kuitenkin yhä ja sovinnonteko jatkuu pitkään. (Kuva: Niek van Son / CC BY 2.0)

(IPS) -- Kolumbian vaikeakulkuisessa maastossa radio on pitkään ollut paras viestintäväline. Pienet yhteisöradiot, kuten Radio Andaquí, ovat sivistäneet ja viihdyttäneet syrjäseudun asukkaita niin sodan kuin rauhankin aikana.

Radio Andaquí on toiminut vuodesta 1993 Amazonin sademetsävyöhykkeellä Caquetán alueen Belén de Los Andaquíesin kunnassa.

Kolumbiaa vuosikymmenet piinanneen väkivallan keskellä yhteisöradio omaksui suojelevan rooli, sen perustajiin kuuluva Alirio González kertoo.

”Ohjelmaa lähetetään 24 tuntia joka päivä. Jos niin ei tapahdu, kaikki tietävät, että jotain on vialla ja vetäytyvät koteihinsa. Lähetys on jouduttu katkaisemaan monesti, ja uskomme sen pelastaneen ihmishenkiä”, hän jatkaa.

Etelä-Kolumbiassa vuorten juurella ja sademetsän reunassa sijaitsevassa Belénissä on vajaa 12 000 asukasta.

Pahimmin kärsinyt alue

Kolumbian 1960-luvulla alkaneet aseelliset selkkaukset jatkuivat yli 50 vuotta, ja niistä joutui virallisen tiedon mukaan kärsimään yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Kuolonuhrien määräksi on arvioitu yli neljännesmiljoona, josta valtaosa siviilejä.

Asukasmäärään verrattuna Amazonian alueella oli eniten kuolonuhreja, kotonaan häädettyjä ja uhkailun kohteeksi joutuneita. Hauras rauha solmittiin vuonna 2016.

Belén de Los Andaquíesissa liikkuivat sodan aikana niin poliisivoimat, Farc-liikkeen sissit, oikeiston puolisotilaalliset joukot kuin armeijakin.

Koska González loi radioasemansa tyhjästä, siitä tuli mahdollinen hyökkäyskohde kaikille sodan osapuolille.

”Emme suostuneet toimimaan sodan ehdoilla. Etsimme keinoja voittaaksemme pelon. Teemme mieluummin kasveihin perustuvia horoskooppeja kuin puhumme kuolemasta.”

Radion merkityksestä 51 miljoonan asukkaan Kolumbiassa kertoo se, että lähetyksiä kuunnellaan keskimäärin neljä tuntia päivässä. Amazonian alue kattaa 42 prosenttia Kolumbian pinta-alasta, mutta sinne sijoittuu vain 54 maan 1 593 radioasemasta.

González uskoo radionsa suosion perustuvan siihen, että asukkaat otetaan mukaan ohjelmantekoon. Hän vie jatkuvasti nauhurinsa kyläläisten juhliin ja koulujen tapahtumiin.

Ohjelmistossa huomioidaan kaikki musiikkimaut, ikäryhmät, ammatit ja uskonnot, hän vakuuttaa. Kunnanvaltuustolle on varattu päivittäinen ohjelma-aika, jonka kuluessa selitetään lainsäädäntöä sekä asukkaiden oikeuksia ja mahdollisuuksia saada yhteiskunnan tukia.

Yhteisöä ja ympäristöä koskeville asioille, kuten ekologialle ja maataloudelle, omistetaan useita tunteja päivässä.

”Emme kaivanneet kertomuksia pääkaupungin Bogotán ongelmista tai jatkuvaa uutisvirtaa sodasta ja rikoksista. Sota oli aina läsnä, mutta halusimme tarinoita jokemme historiasta, lasten oikeuksista, ympäristöongelmista ja luonnon monimuotoisuudesta”, González selittää.

Tuloja tonni kuussa

Radiota pyöritetään paljolti vapaaehtoisvoimin. Valtion ja viiden paikallisen lahjoittajan tuista kertyy tuloja noin tuhat euroa kuussa.

Gonzálezin mukaan perinteinen media jakaa kansaa, mutta Radio Andaquí rakentaa rauhaa ja luottamusta. ”Haluamme, että asukkaat puhuvat keskenään ja ovat väleissä, vaikka yhden poika olisi Farcissa ja toisen armeijassa. Meillä on niin voimakkaat siteet, ettei sota pysty niitä rikkomaan.”

Kolumbia on vaarallinen maa toimittajille. Vuodesta 2006 lähtien Caquetán alueella on joutunut väkivallan kohteeksi 70 journalistia. Yksi heistä on Andaquín toimittaja Blanco Calderón, jolta puolisotilaalliset joukot kielsivät muutamaksi vuodeksi liikkumisen missään muualla kuin kotoa toimitukseen ja takaisin.

Andaquín kaltaiset yhteisöradiot edistävät nyt sovintoa ja jälleenrakennusta syrjäseuduilla. Tavoitteena on vahvistaa Kolumbian demokratiaa ja kansalaisten osallistumista.

Kolumbian konflikti mediatiedotusvälineettietoviestintäkonflikti Kolumbia Suomen IPS

Lue myös

Kolumbian lippu veistoksen päässä, taustalla puita ja vuoria

Ihmisoikeusaktivistien murhat lisääntyneet tänä vuonna Kolumbiassa – ”Kammottava trendi näyttää pahenevan”

Kolumbiassa solmittiin vuonna 2016 rauhansopimus, mutta ihmisoikeusaktivistien häirintä ja murhat ovat vain lisääntyneet. Myös ay-aktivisteja on uhkailtu, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.
Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä