(IPS) -- Afganistan valmistautuu huhtikuun 5. päivän presidentinvaaleihin, mutta ihmisoikeuksien tulevaisuus on yhä hämärän peitossa. Moni pelkää, että menneet rikokset lakaistaan maton alle eikä oikeus toteudu.

Oikeudenmukaisuus edellyttää menneiden rikosten käsittelyä, totuuskomission toimintaa sekä uudistuksia, joiden avulla yritetään hyvittää tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset, määrittelee aiheeseen erikoistunut International Centre for Transitional Justice.

"Ilman oikeutta rauha ei ole todellinen ja vahva. Minusta oikeus – joka tarkoittaa myös vastuuta menneistä rikoksista – on jopa tärkeämpää kuin rauha”, pohtii Ismail Zaki Afganistanin kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeusverkostosta.

Suomalainen murska-arvio

"Sekä Afganistanin hallituksen että kansainvälisen yhteisön suosima strategia suhteessa Afganistanin menneisiin ja nykyisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin on ollut lakaista ne maton alle", arvioi suomalainen tohtori Sari Kouvo vuonna 2012 artikkelissaan A Plan Without Action. Kouvo on Kabulissa toimivan Afghanistan Analysts Networkin perustaja ja johtaja.

Afganistanin hallitus hyväksyi jo 2005 rauhan, sovinnon ja oikeuden toimintasuunnitelman.

Suunnitelman toteutus on toistaiseksi jäänyt alkutekijöihin, summaavat Niamatullah Ibrahimi ja Emily Winterbotham. He haastattelivat tutkimustaan varten kolmen Afganistanissa tapahtuneen joukkomurhan uhrien omaisia.

Kysely ehdokkaille

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch lähetti Afganistanin presidentinvaalien 11 ehdokkaalle kyselyn maan polttavimmista ihmisoikeuskysymyksistä. Vain neljä vastasi ja sanoi haluavansa parannuksia.

"Siirtymävaiheen oikeudellisuus on yhteiskuntamme tärkeimpiä kysymyksiä", muotoili vaalien voittajasuosikkeihin kuuluva Afganistanin kansallisen koalition johtaja Abdullah Abdullah.

Hänen mukaansa keskustelulle on kuitenkin luotava sopiva kulttuurinen, moraalinen ja laillinen tausta, jotta vältetään poliittiset väärinkäytökset ja kostonhimon vahvistuminen.

Myös radikaaleja islamisteja edustava Qutbuddin Helal antoi tukensa ihmisoikeusloukkausten rankaisemiselle. Hänen mielestään tapaukset, joista on luotettavaa näyttöä, pitää viedä oikeuteen varoittavina esimerkkeinä.

Rikolliset vallassa

Kansalaisaktivistit pelkäävät kuitenkin, että siirtymävaiheen toimet voivat jopa pahentaa ristiriitoja, jos ei toimita oikein.

Bamiyanin ihmisoikeusverkoston jäsen Ali Jan Fahim uskoo, että oikeutta voidaan saada vasta, kun sotaherrojen valta loppuu. "Jos yritämme jotakin ennen sitä, he tappavat meidät tai luovat ainakin lisää epävakautta."

"Rikolliset ja heidän tukijansa ovat nyt hallituksessa, heillä on valta", jatkaa Bamiyanin yliopiston sosiologian opettaja Amir Sharif.

Hänen mukaansa kansallisesta tai kansainvälisestä erikoistuomioistuimesta voidaan keskustella vasta, kun maassa on vahva, kansan enemmistön hyväksymä keskushallitus.

Mahdoton haave?

Nykyiset valta-asetelmat, rankaisemattomuuden kulttuuri ja kansainvälisen yhteisön haluttomuus tekevät monien mielestä siirtymävaiheen oikeudellisuuden mahdottomaksi.

Britannian Glamorganin yliopiston afganistanilainen oikeustieteen professori Ali Wardak muistuttaa kuitenkin, että enemmistö afgaaneista kannatti ihmisoikeuskomission kyselyssä oikeutta ja rikollisten vetämistä vastuuseen.

"Menneisyyttä ei voi pyyhkiä pois, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä käsitellä sitä", Wardak vakuuttaa.