Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseiden väheneminen näyttää pysähtyneen – Yhdysvallat ja Venäjä lisäävät joukkojensa käytössä olevia ydinaseita, muutkin maat kehittävät arsenaalejaan

Kylmän sodan jälkeen alkanut kehitys, jonka seurauksena ydinasevarannot ovat vähentyneet, näyttää pysähtyneen, varoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri.
Yhdysvaltain lippuja sillan kaiteella.
Yhdysvalloissa on Venäjän jälkeen toiseksi eniten ydinaseita. (Kuva: jmilb / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Ydinaseiden määrä maailmassa väheni vuosina 2020–2021, mutta niitä on sijoitettuna yhä enemmän operatiivisiin joukkoihin, käy ilmi tuoreista tilastoista.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemien tilastojen mukaan maailman yhdeksällä ydinasevaltiolla oli vuoden alussa yhteensä 13 080 ydinasetta. Määrä oli joitakin satoja vähemmän kuin edellisvuonna.

Operatiivisiin joukkoihin sijoitettujen ydinaseiden määrä kuitenkin kasvoi 3 720:sta noin 3 825:een. Näistä noin 2 000 oli korkeassa hälytystilassa ja kuului pääosin Yhdysvalloille tai Venäjälle.

”Ydinkärkien määrä näyttää nyt kasvavan, mikä on huolestuttava merkki siitä, että laskeva trendi, joka on luonnehtinut ydinarsenaaleja kylmän sodan loppumisesta lähtien, on nyt pysähtynyt”, sanoo Siprin tutkija Hans M. Kristensen tiedotteessa.

Yhdysvallat ja Venäjä jatkoivat kyllä jatkoivat ydinasevarantojensa vähentämistä hävittämällä käytöstä poistettuja ydinaseita, mutta kummallakin arvioidaan olevan operatiivisissa joukoissaan noin 50 ydinkärkeä enemmän kuin aiemmin.

Mailla on yli 90 prosenttia maailman ydinaseista, ja kummallakin on laajoja ja kalliita ydinaseiden modernisointiohjelmia.

”Sekä Venäjä että Yhdysvallat näyttävät olevan lisäämässä ydinaseiden tärkeyttä kansallisissa turvallisuusstrategioissaan”, Kristensen sanoo.

Kaikki muutkin seitsemän ydinasevaltiot ovat kehittämässä tai sijoittamassa uusia ydinasejärjestelmiä. Esimerkiksi Iso-Britannia on pyörtänyt politiikkansa vähentää ydinasearsenaaliaan ja aikoo nostaa niiden enimmäismäärää, Sipri kertoo.

Ydinasemaista Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet ydinsulkusopimukseen, joka periaatteessa velvoittaa ydinaseriisuntaan.
Tänä vuonna voimaan tuli myös ydinaseet kieltävä sopimus, jossa yksikään ydinasevaltio ei kuitenkaan ole mukana.

Sopimus korostaakin kasvavaa eroa ydinasevaltioiden ja ei-ydinasevaltioiden välillä, toteaa Siprin tutkija Matt Korda.

Aseistariisunta aseet & armeijaydinaseet VenäjäYhdysvallat

Lue myös

Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”