Vuosisatoja vanha konsti pelastaa metsiä Etiopiassa ja parantaa myös ihmisten sietokykyä ilmastonmuutoksen edetessä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vuosisatoja vanha konsti pelastaa metsiä Etiopiassa ja parantaa myös ihmisten sietokykyä ilmastonmuutoksen edetessä

Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset sääilmiöt, kuten pitkät kuivuuskaudet ja rankkasateet, aiheuttavat enemmän tuhoa puuttomissa ympäristöissä. Etiopiassa on onnistuttu elvyttämään metsiä ennallistamismenetelmän avulla. Maailma.netin juttusarjassa kerrotaan, miten kehittyvissä maissa ehkäistään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan sen vaikutuksiin.

Vuoristoinen metsämaisema.

Vuoristoisella seudulla etiopialaiset metsäosuuskunnat ovat ennallistaneet ja istuttaneet puuntaimia ahkerasti vuorenrinteisiin. Puut estävät isojen rankkasateiden aiheuttamia maanvyörymiä. Kuva: Anna Jaurimaa / Suomen World Vision.

Farmer managed natural regeneration (FMNR) -menetelmällä on monimutkainen nimi, mutta käytäntönä se on yksinkertainen. Siinä autetaan vesovia puunkantoja, pensaita, juuria ja siemeniä kasvamaan uudelleen – toisin sanoen ennallistetaan metsää.

“Suomessa tällaisia vesovia puita ovat esimerkiksi koivu ja paju. Vaikka kaataisit koivun, alkaa se pikkuhiljaa vesoa eli kasvaa uudelleen. Etiopiassa vesovia puita on todella paljon. Ylipäätään puulajeja on huomattavasti enemmän: pienelläkin alueella saattaa kasvaa jopa 30 puulajia, kun koko Suomessa puulajeja on yhteensä vajaat 30”, kertoo Suomen World Visionin ohjelma-asiantuntija Anna Jaurimaa.

Metsän ja luonnon ennallistamista eli FMNR-menetelmää on käytetty monessa järjestön kehitysyhteistyöhankkeessa, mutta Etiopiassa menetelmä on ollut erityisen tuloksellinen.

“Menetelmää on käytetty vuosisatoja, mutta World Visionillä työskennellyt Tony Rinaudo teki siitä tunnetun 1980-luvulla.  Se on myös kustannustehokas: sen sijaan, että ryhdyttäisiin isolla rahalla istuttamaan puuntaimia, olemassa olevaa luontoa voidaan elvyttää paljon pienemmillä resursseilla”, Jaurimaa kertoo.

Metsäosuuskunnat ja peltometsäviljely parantavat ilmastokestävyyttä ja ruokaturvaa

Käytännössä ennallistamismenetelmässä hyödynnetään esimerkiksi vesovia kantoja, joista karsitaan turhat oksat pois ja jätetään parhaat kasvamaan. Ennallistamista voi tehdä myös suojelemalla maastossa uinuvia tai tuulen mukana liikkuvia siemeniä, joista voi kasvaa uusia puita.

Suomen World Visionilla on Etiopiassa metsien ennallistamiseen pohjautuva hanke maan eteläosissa Kindo Koyshassa, Offassa ja Shashemenen alueilla. Metsistä vastaavat paikalliset metsäosuuskunnat, joilla on oikeudet alueiden metsiin.  

Työ on tärkeää, sillä Etiopiassa ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat johtuvat pääosin siitä, että metsää on liian vähän. Metsää on hakattu 1970-luvulta lähtien ahkerasti pääosin polttopuuksi ja puuhiilen valmistusta varten, mutta myös väestönkasvu ja siitä johtuva laidunmaiden laajeneminen, laiton metsien hakkuu sekä metsäpalot ovat osasyitä metsien katoamiseen.

Ilmastonmuutoksen tuomat äärimmäiset sääilmiöt, kuten pitkät kuivuuskaudet ja rankkasateet aiheuttavat puuttomassa ympäristössä paljon enemmän tuhoa. Puuston puuttuminen aiheuttaa myös vesieroosiota, joka köyhdyttää maaperää entisestään.

“Erityisesti vuoristoisilla Kindo Koyshan ja Shashemenen alueilla paikalliset osuuskunnat ovat ennallistaneet ja istuttaneet puita vuorenrinteille. Puut estävät maa-ainesta vyörymästä hurjalla voimalla alas kyliin, kun isot rankkasateet saapuvat. Lisäksi yhteisöt ovat rakentaneet maastoon ojia, jotka ohjaavat vesimassoja tasaisemmin pitkin vuorenrinteitä”, Jaurimaa kertoo.

Versova puu kasvillisuuden keskellä.

Moringapuu on ruokaturvan kannalta erityisen hyvä, sillä se selviää hyvin ilmastonmuutoksen aiheuttamista rajuistakin sääilmiöistä. Kuva: Anna Jaurimaa / Suomen World Vision.

Puita ja metsää ennallistetaan myös kylien pihoilla ja viljelypalstoilla. Puiden kasvattamista viljelysten lomassa kutsutaan peltometsäviljelyksi. Puut tarjoavat suojaa auringon paahteelta kasveille mutta myös karjalle. Monet käytetyistä puulajeista sitovat ravinteita maasta satokasvien käyttöön, ja puiden ansiosta viljelykset ovat myös suojassa tuulieroosiolta. Näin maa tuottaa enemmän satoa ja ruohoa esimerkiksi vuohille.

“Vuohet tuottavat enemmän maitoa, kun ne saavat enemmän ravintoa eivätkä kärsi lämpöstressistä. Samalla myös ihmiset saavat enemmän ravintoa ja aliravitsemus vähenee”, Jaurimaa kertoo.

Peltometsäviljelyllä on ollut ruokaturvan kannalta tärkeä rooli Shashemenen alueella, joka on kärsinyt kuivuudesta ja nälkäkriisistä.

Jaurimaa kertoo, että peltometsäviljely on ollut perinteinen tapa viljellä maata Etiopiassa, mutta World Visionin hankkeessa viljelyä on monipuolistettu.

“Köyhälle ja vähän maata omistavalle on kannattavampaa viljellä montaa eri lajia. Yhdellä aarilla kasvaakin lukuisia erilaisia kurpitsoja, maisseja, juureksia. Viljelykasveiksi on myös valittu ilmastoviisaita lajeja, kuten esimerkiksi moringapuu, joka selviää hyvin ääriolosuhteiden rytmittämässä maailmassa. Sitä käytetään kuten kaalia, ja se on parantanut merkittävästi ihmisten ruokaturvaa.”

Syrjittyjen osallisuus avaimena menestykseen

Alueella on nyt ennallistettu 8 000 hehtaaria metsää ja istutettu kolme miljoonaa uutta taimea. 
Jaurimaa on tyytyväinen myös siihen, että metsäosuuskunnat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä ja syrjittyjen ihmisryhmien osallisuutta.

”Osuuskuntien jäsenistä 45 prosenttia on naisia ja 7 prosenttia vammaisia ihmisiä. Eikä vain jäseninä, vaan myös päättävissä elimissä.” 

Muiden toimijoiden metsähankkeissa naiset ja vammaiset oli aiemmin jätetty ulkopuolelle.

“Etiopiassa on perinteisesti ajateltu, että metsiin liittyvät kysymykset ovat miesten asioita. Oikeasti tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska naisten vastuulla ovat olleet metsistä kerättävät polttopuut sekä mauste-, lääke- ja ruokakasvit, joiden rahallinen arvo on merkittävä”, Jaurimaa kertoo. 

Vammaiset ihmiset puolestaan oli jätetty metsähankkeiden ulkopuolelle stigmojen takia. Kulttuurissa, jossa fyysisellä työpanoksella on merkittävä arvo, syntyy vammaisstigma jo hyvin pienestä.

“Vammaiset ovat näissä yhteisöissä näkymättömiä ja heitä jopa piilotellaan. Osin se on toki myös suojelua”, Jaurimaa kertoo.

Naisten ja vammaisten ihmisten jättäminen syrjään johti aiemmin siihen, ettei ennallistaminen onnistunut. 

“Usein haavoittuvimmat ryhmät kuten naiset ja vammaiset, ovat juuri niitä, jotka lähtevät lopulta hakemaan metsästä puuta esimerkiksi ruuanlaittoa varten. Heillä ei ole muita mahdollisuuksia. Myös siksi on todella tärkeää, että he ovat mukana”, Jaurimaa muistuttaa.

Lisää uusi kommentti