Uutiset VGK-tuen kohtalo

Viestintä- ja globaalikasvatustuki kaipaa uusia ideoita

Ulkoministeriö pohtii lakimuutosta, jotta järjestöille myönnettävän viestintä- ja globaalikasvatustuen hallinnointi saataisiin siirrettyä Kepalle.
(Kuva: Images_of_Money / Flickr / cc 2.0)

Ulkoministeriö suunnittelee lakimuutosta, jotta kansalaisjärjestöille myönnettävän viestintä- ja globaalikasvatustuki VGK:n hallinnointi pystyttäisiin siirtämään suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestölle Kepalle. Aiemmin keväällä prosessi kaatui lakipykäliin.

"Tarkoituksena on nimittää työryhmä, joka alkaa valmistella lakia. Aikataulu ja yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä tarkentuneet", kertoo määräaikainen projektiavustaja Elina Iso-Markku ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä.

Tukien siirto Kepalle kaatui tänä keväänä viime hetkellä, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto ilmoitti, että kyseessä olisi perustuslain vastainen julkisen hallintotehtävän siirto.

Siirtoa valmistelleen ministeriön lakimiesten tulkinta oli kuitenkin ollut toinen. Vastaavanlaisia toimenpiteitä on toteutettu myös muilla hallinnonaloilla.

Järjestöjen ideoita tarvitaan

VGK-tukea myönnetään kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin vuosittain noin kahden miljoonan euron edestä hakemusten perusteella. Prosessi on koettu ministeriössä hallinnollisesti raskaaksi, mikä olikin Iso-Markun mukaan osasyy siihen, että se haluttiin siirtää Kepalle.

Tärkeämpänä ministeriö kuitenkin pitää sitä, että kansalaisjärjestöjen yhteistyökumppanina Kepalla olisi myös selvästi paremmat mahdollisuudet viedä tukea eteenpäin.

"Tukimuoto ei ole ollut pitkään aikaan enää kovin innovatiivinen. Pitäisi lähteä puhtaalta pöydältä ja miettiä enemmän järjestöjen kanssa yhdessä, mikä vastaisi paremmin niiden tarpeisiin ja olisi tehokkaampaa ja kiinnostavampaa", Iso-Markku sanoo.

Pohtimisen arvoinen asia olisi hänen mukaansa esimerkiksi hankkeiden pidentäminen – tällä hetkellä ne voivat kestää vain yhden tai kaksi vuotta.

Ensi vuoden haku on parhaillaan käynnissä, ja kierros päättyy 15. marraskuuta. Kuluvan vuoden alussa tukea myönnettiin yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa 77 järjestölle, mutta lähivuosina Suomen miljardin euron kehitysyhteistyöbudjetti kutistuu kymmenillä miljoonilla euroilla.

Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdotonta tietää, miten muutokset vaikuttavat VGK-tukeen, sillä edes leikkausten yleisistä linjoista ei ole vielä sovittu, ulkoministeriöstä sanotaan.

Kyseessä tärkeä tukimuoto

Iso-Markku ei kuitenkaan usko, että tuesta viilataan suhteessa enemmän kuin mistään muustakaan kehitysyhteistyön osa-alueesta. Hänen mukaansa yli 30 vuotta myönnetty tuki on ulkoministeriölle edelleen tärkeä viestintämuoto, kun levitetään tietoa kehityspolitiikasta.

"Sillä on valtavan suuri merkitys, koska viranomaisviestintä ylipäätään ei tavoita ihmisiä. Järjestöt tavoittavat eri lailla uusia kohderyhmiä ja keksivät innovatiivisempia hankkeita", hän toteaa.

Myös hakemusten taso on hänen mukaansa pysynyt hyvänä, vaikka parannettavaakin on.

"Toivomme, ettei paperimateriaalia tehtäisi ihan hirveästi, vaan keskityttäisiin sähköiseen materiaaliin ja hyödynnettäisiin paremmin aiempien vuosien materiaaleja, ettei aina tuotettaisi jotakin uutta", hän ohjeistaa.

VGK-tuen kohtalo kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Karttapallo pöydällä

Ulkoministeriö jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyön tukemista

Ulkoministeriö on toistaiseksi perunut suunnitelman siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Toteutuessaan uudistus olisi uhannut muun muassa maailma.netin toimintaa.
maailma.netin esitteitä ja näppäimistö

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
5 sentin kolikko

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.