Uutiset Venäjän kehitys

Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta

Venäjän viranomaiset ovat asettaneet kotiarestiin Anastasija Shevtshenkon, joka on toiminut kielletyssä järjestössä. Amnesty kutsuu oikeuslaitoksen toimia julmiksi, sillä Shevtshenko päästettiin tapaamaan kuoleva tyttärensä vasta viime hetkellä.
Kreml
Kremlin muureja Moskovassa. (Kuva: Pavel Kazachkov / CC BY 2.0)

Venäjän viranomaiset ovat avanneet ensimmäisen rikostutkinnan ”ei-toivotuista” ulkomaisista järjestöistä säädetyn lain rikkomisesta.

Donin Rostovin oikeusistuin määräsi kielletyssä Otkrytaja Rossija (Avoin Venäjä) -ryhmässä toimineen Anastasija Shevtshenkon viime viikolla kotiarestiin maaliskuun 20. päivään asti. Useiden hänen kollegojensa kodit tutkittiin ja heitä aiotaan käyttää todistajina häntä vastaan.

Venäjällä vuonna 2015 säädetyn ei-toivottujen järjestöjen lain mukaan yleinen syyttäjä voi kieltää minkä tahansa ulkomaisen järjestön, jonka se katsoo olevan haitallinen Venäjälle. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan listalla on 15 järjestöä, useimmat amerikkalaisia.

Venäjän viranomaisten mukaan Shevtshenkon edustama demokratialiike Otkrytaja Rossija on osa samannimistä Isossa-Britanniassa toimivaa järjestöä. Se kiellettiin Venäjällä vuonna 2017.

Kiellettyyn järjestöön kuuluminen katsotaan hallinnolliseksi rikkomukseksi, josta voi saada sakot. Jos rikkomuksia on vuoden sisällä kaksi, voi saada varsinaisen rikossyytteen ja jopa kuuden vuoden vankeusrangaistuksen.

Shevtshenkoa on jo sakotettu kahteen kertaan, muun muassa sen vuoksi, että hänet esiteltiin Otkrytaja Rossijan koordinaattorina keskustelutilaisuudessa. HRW:n mukaan rikostutkinta päätettiin aloittaa vain päivää ennen määräajan menemistä umpeen.

”Shevtshenkon syyte on räikeä hyökkäys yhdistymisen vapautta vastaan Venäjällä. Sekä julmaa lakia että tätä syytettä käytetään pelkästään häiritsemään aktivisteja, jotka yrittävät taistella korruptiota, vaalivilppiä ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan”, sanoo HRW:n Euroopan ja Keski-Aasian apulaisjohtaja Rachel Denber tiedotteessa.

Tapaus sai uuden käänteen eilen, kun viranomaiset asettivat syytteeseen myös Shevtshenkon kollegan Roman Zaitsevin. Tämä oli jakanut Otkrytaja Rossijan artikkeleita sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kannanoton Shevtshenkosta.

Amnestyn mukaan viranomaiset eivät päästäneet kotiarestissa istuvaa Shevtshenkoa katsomaan sairaalassa olevaa 17-vuotiasta tytärtään ennen kuin tunteja ennen tämän kuolemaa.

”Hallituksen hyökkäys Avointa Venäjää kohtaan ei ole vain absurdi ja ilkeä, se on myös saavuttanut uuden julmuuden tason. Zaitsevin vainoaminen Shevtshenkon tukemisen vuoksi tämän henkilökohtaisen tragedian hetkellä kertoo paljon Venäjän sydämettömästä ’oikeusjärjestelmästä’”, sanoo Marie Struthers, Amnestyn Itä-Euroopan ja Keski-Aasian johtaja tiedotteessa.

Venäjän kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskunta Venäjä Amnesty International

Lue myös

Juristi Irina Birjukova kirjahyllyn edustalla

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia

Suomessa vierailleen Irina Birjukovan mukaan rankaisemattomuus on johtanut siihen, ettei poliisien tarvitse enää pelätä seurauksia. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi myös uskaltaa nousta väärinkäytöksiä vastaan.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.
Rakennuksia sumussa

Venäjällä jälleen hyökkäys ihmisoikeusjärjestö Memorialia vastaan

Tuntematon hyökkääjä pahoinpiteli Memorialin Dagestanin toimiston johtajan Sirazhutdin Datsievin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, sillä Memorialia vastaan on hyökätty useita kertoja viime aikoina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.