Uutiset Venäjän kehitys

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia

Suomessa vierailleen Irina Birjukovan mukaan rankaisemattomuus on johtanut siihen, ettei poliisien tarvitse enää pelätä seurauksia. Toisaalta samaan aikaan yhä useampi myös uskaltaa nousta väärinkäytöksiä vastaan.
Juristi Irina Birjukova kirjahyllyn edustalla
Irina Birjukova vieraili viime viikolla Suomessa kertomassa Venäjän kidutettujen sekä ihmisoikeuspuolustajien tilanteesta. Hän osallistui myös Amnestyn Suomen osaston sekä Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön seminaariin. (Kuva: Teija Laakso)

Ryhmä vanginvartijoita pitelee Jevgeni Makarovia paikoillaan. Osa kaataa tämän päälle vettä, osa hakkaa häntä jalkoihin. Vanki anelee armoa. Video jatkuu kymmenen minuuttia ja keskeytyy sitten.

Kyseessä on venäläislehti Novaja Gazetan kesällä 2018 julkaisema, Jaroslavlin vankilan vartijan kuvaama video, joka synnytti kohun sekä Venäjällä että kansainvälisesti, sillä se tarjosi harvinaisen selvää todistusaineistoa kidutuksesta.

Makarovin kidutus ei ole yksittäistapaus, sanoo tämän asianajaja Irina Birjukova, jolle video vuodettiin. Hänen mukaansa viranomaisten väärinkäytökset ovat lisääntyneet Venäjällä viime vuosina.

”Ja samaan aikaan oikeuksien loukkauksista tulee yhä raaempia ja julmempia. Välillä mekin olemme avuttomia niiden edessä”, hän sanoo.

Viime viikolla Helsingissä vieraillut Birjukova työskentelee venäläisessä Public Verdict Foundation -järjestössä, joka puolustaa mielivaltaisesti pidätettyjä, kidutettuja ja muita viranomaisten väärinkäytösten uhreja. Asiakkaat ovat usein vankeja, joilla ei ole mahdollisuuksia palkata asianajajaa tai edes välttämättä tietoa siitä, kenen puoleen kääntyä.

Rankaisemattomuus johtaa kidutukseen

Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään raportoineet kidutustapauksista venäläisissä vankiloissa. Amnesty Internationalin mukaan vankisiirtojen olosuhteet täyttävät kidutuksen tunnusmerkit. Poliisit, ja muut viranomaiset hakkaavat, tukehduttavat, pakottavat vankeja kivuliaisiin asentoihin ja antavat näille sähköshokkeja, kertoi riippumaton media Meduza viime vuonna.

”Jotkut asiakkaani, vankilassa olevat nuoret miehet, kuten juuri Jevgeni Makarov, ovat viiltäneet ranteitaan ja jopa kaulan verisuonia auki, jotta heitä ei hakattaisi”, Birjukova kertoo.

Makarovin kidutuksen todistava video kuvattiin Jaroslavlin alueen vankilassa, joka sijaitsee noin 250 kilometriä Moskovasta koilliseen. Birjukova järjestöineen oli tutkinut tilannetta jo pidemmän aikaa ennen videon julkituloa, mutta viranomaiset olivat kieltäytyneet aloittamasta tutkintaa vedoten henkilökunnalle tehtyyn valheenpaljastustestiin.

Useimmat kidutustapaukset eivät Venäjällä päädy oikeuteen asti, sillä viranomaiset vetoavat todisteiden puutteeseen. Birjukovan mukaan juuri rankaisemattomuus on syynä siihen, että ilmiö on yleistynyt.

”Kun työntekijät näkevät, että korkeamman tason virkamiehet eivät rankaise heitä ja jopa piilottelevat heidän toimintaansa, he sallivat itselleen joka kerta enemmän ja enemmän. Aiemmin rangaistuksia annettiin herkemmin ja niitä myös pelättiin.”

Jaroslavlin tapaus kuitenkin herätti viranomaisetkin.

”Silloin, kun ensimmäinen video julkaistiin, korkein johto väitti, että kyseessä on yksittäistapaus. Sen jälkeen julkaisimme lisää videoita, ja vasta silloin alettiin ymmärtää, että kyseessä on rakenteellinen ongelma”, Birjukova kertoo.

Paljastuksen jälkeen Jaroslavlin vankilasta alkoi tulla lisää valituksia kidutuksesta. Kun tapauksia alettiin tutkia, valituksia alkoi tulla myös muista Venäjän vankiloista. Birjukovan mukaan meneillään onkin jo yli 150 rikostutkintaa.

Makarovin tapauksen tutkinta on kuitenkin vielä kesken. Birjukovan mukaan vielä Venäjällä ei olekaan näkyvissä laajoja muutoksia, jotka johtaisivat järjestelmällisen kidutuksen lopettamiseen.

”Ehkä venäläisissä vankiloissa pelätään nyt hieman enemmän järeiden keinojen käyttämistä. Mutta mikäli järjestelmätason muutoksia ei tehdä, parin kolmen vuoden kuluttua olemme samassa tilanteessa kuin ennen kohua”, hän toteaa.

Työ jatkuu uhkailusta huolimatta

Vaikka ihmisoikeusloukkaukset näyttävät viime vuosina yleistyneen, aiempaa useampi uskaltaa nykyään puolustaa oikeuksiaan Venäjällä.

Viime kuukausina maassa Venäjällä on nähty myös suurimmat protestit kahdeksaan vuoteen, kun mielenosoittajat ovat vastustaneet opposition ehdokkaiden poistamista paikallisvaaleista, jotka järjestetään Moskovassa sunnuntaina. Joukoittain ihmisiä on pidätetty ja heitä vastaan on nostettu syytteitä muun muassa yleisen järjestyksen häiritsemisestä. Public Verdict Foundation on järjestänyt tukea myös heille.

Mielenosoitukset kertovat tyytymättömyydestä, mutta Birjukova muistuttaa, että niihin osallistuu vain tietty osa venäläisistä.

”Monet mielenosoittajista ovat opiskelijoita tai hieman sitä vanhempia, joilla on radikaalit mielipiteet. Heillä ei vielä ole paljon menetettävää, ja siksi he eivät pelkää.”

Birjukova itse sai tappouhkauksia kidutusvideon paljastumisen jälkeen ja joutui pakenemaan maasta. Hän kuitenkin haluaa jatkaa työtään, koska pystyy sillä tavoin antamaan toivoa vääryyksiä kokeneille.

”Minulle on sanottu, että tienaisin enemmän rahaa vaikkapa rikosasianajajana. Kai mielentilani pitää olla jotenkin erikoinen, kun en pysty sietämään epäoikeudenmukaisuutta”, hän naurahtaa.

Venäjän kehitys kansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratialakioikeus ja rikos Venäjä Amnesty International

Lue myös

Kreml

Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta

Venäjän viranomaiset ovat asettaneet kotiarestiin Anastasija Shevtshenkon, joka on toiminut kielletyssä järjestössä. Amnesty kutsuu oikeuslaitoksen toimia julmiksi, sillä Shevtshenko päästettiin tapaamaan kuoleva tyttärensä vasta viime hetkellä.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.
Rakennuksia sumussa

Venäjällä jälleen hyökkäys ihmisoikeusjärjestö Memorialia vastaan

Tuntematon hyökkääjä pahoinpiteli Memorialin Dagestanin toimiston johtajan Sirazhutdin Datsievin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, sillä Memorialia vastaan on hyökätty useita kertoja viime aikoina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Israelin siirtokuntatehtaita

YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät uuden raportin julkaisua läpimurtona, Israel ja Yhdysvallat tyrmäävät raportin puolueellisena.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.

Tuoreimmat

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan