Uutiset Ympäristöpolitiikka

Uganda tavoittelee vihreitä kaupunkeja – Ensimmäinen askel on kunnollinen jätehuolto, joka voi luoda miljoonia työpaikkoja

Suurkaupunki Kampalassa elävä lukiolaistyttö toivoo, että kaupunkiin iskisi myrsky, jotta se voitaisiin rakentaa kokonaan uudelleen. Niin tuskin käy, mutta Uganda on liittynyt Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jonka tuloksena kaupungeista pitäisi tulla kaikin tavoin kestävämpiä.
Suuri määrä takseja parkissa Ugandan Kampalassa
Ugandan pääkaupungin Kampalan taksiaseman ruuhkaa aiotaan helpottaa rakentamalla nopeita bussilinjoja ja kevyttä raideliikennettä. (Kuva: Wambi Michael)

(IPS) -- ”Toivon, että hurrikaani iskisi Kampalaan, eikä meille jäisi muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa se uudelleen”, sanoo ugandalainen lukiolaistyttö, jonka luokalla on pohdittu kaupunkien tulevaisuutta. Viranomaisten mielestä kaoottisten kaupunkien pelastaminen on mahdollista muutenkin.

1,5 miljoonan asukkaan Kampala on tyypillinen kehitysmaan pääkaupunki, jota kurjistavat suunnittelemattomasti paisuvat slummit ja alati paheneva liikennekaaos. Ugandan 42 miljoonasta asukkaasta vasta viidennes asuu kaupungeissa, mutta maaltamuutto jatkuu kiihtyvää tahtia.

Kampalan vesi-, viemäri- ja jätehuollossa on suuria puutteita. Vihreys ei ole ollut valttia kaupunkirakentamisessa, ja yltyvä ilmastonmuutos tuo lisää haasteita.

Kampala on sitoutunut vähäpäästöiseen tulevaisuuteen liittymällä Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jota Global Green Growth Institute (GGGI) ajaa. Vihreä kaupunki pyrkii ympäristönsuojeluun, kaikkien asukkaiden huomioimiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Vihreyttä ilman myrskyä

Kampalan Makereren yliopistossa kaupunkisuunnittelua opettava Amanda Ngabirano uskoo, että Ugandan kaupungit saadaan vihertymään ilman hirmumyrskyä. Hän on parhaillaan mukana suunnittelemassa autotonta vyöhykettä Kampalan keskustaan.

Uganda on laatinut GGGI:n kanssa vihreän kasvun suunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2031 ja tulee maksamaan lähes kymmenen miljardia euroa. Peruspalvelujen on määrä kasvaa 33 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjen kutistua 27 prosenttia.

GGGI:tä Ugandassa edustava Peter Okubal muistuttaa, että kaupunkikehityksen uusi suunta edellyttää samaa koko maan taloudelta. Jos suunnitelmat toteutetaan kunnolla, pystytään luomaan talouskasvua ja työpaikkoja ympäristöystävällisin menetelmin, hän uskoo.

”Vihreä kehitys tuo kaupungille hyötyjä kaoottisen urbanisaation sijasta”, Okubal sanoo.

Rahoitusta eri suunnilta

GGGI auttaa kaupunkeja laatimaan vihreän kehityksen tiekartan. ”Ugandan kaupunkien tulee lisätä keskinäisiä yhteyksiään, mutta jokaisen on huolehdittava omasta kilpailukyvystään. Niiden on tarjottava miellyttävä asuinympäristö ja pystyttävä samalla luomaan liiketoimintaa”, Okubal visioi.

Suunnitelmassa mainitaan viisi ”strategista” kaupunkia, joihin kuuluvat pääkaupungin ohella pohjoinen Gulu, itäinen Mbale, läntinen Mbarara ja Länsi-Niilin alueen Arua.

Vihreän kehityksen ensiaskeliin kuuluu jätehuollon parantaminen. On löydettävä vaihtoehtoja nykymenolle, jossa jätteet vain kuskataan kaatopaikalle. ”Kun alamme käsitellä jätettä resurssina, voimme luoda sen ympärille neljä miljoonaa työpaikkaa 15 vuoden aikana”, Okubal sanoo.

Hän uskoo, että Uganda onnistuu haalimaan kokoon vihreän kehityksen vaatimat miljardit. Euroopan unioni on jo luvannut noin 50 miljoonaa euroa kahdelle seuraavalle vuodelle, ja muun muassa Ruotsi ja Norja harkitsevat omien lisäpanostustensa määrää.

Kampalaan suunnitellaan nopeita bussilinjoja ja kevyttä raideliikennettä, joihin etsitään yksityisiä yrityksiä kumppaneiksi. YK:n ilmastorahasto GCF on luvannut yli 20 miljoonaa euroa Ugandan kosteikkojen pelastamiseen.

Ympäristöpolitiikka kaupungitympäristö Uganda Suomen IPS

Lue myös

Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.