Uutiset Ympäristöpolitiikka

Uganda tavoittelee vihreitä kaupunkeja – Ensimmäinen askel on kunnollinen jätehuolto, joka voi luoda miljoonia työpaikkoja

Suurkaupunki Kampalassa elävä lukiolaistyttö toivoo, että kaupunkiin iskisi myrsky, jotta se voitaisiin rakentaa kokonaan uudelleen. Niin tuskin käy, mutta Uganda on liittynyt Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jonka tuloksena kaupungeista pitäisi tulla kaikin tavoin kestävämpiä.
Suuri määrä takseja parkissa Ugandan Kampalassa
Ugandan pääkaupungin Kampalan taksiaseman ruuhkaa aiotaan helpottaa rakentamalla nopeita bussilinjoja ja kevyttä raideliikennettä. (Kuva: Wambi Michael)

(IPS) -- ”Toivon, että hurrikaani iskisi Kampalaan, eikä meille jäisi muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa se uudelleen”, sanoo ugandalainen lukiolaistyttö, jonka luokalla on pohdittu kaupunkien tulevaisuutta. Viranomaisten mielestä kaoottisten kaupunkien pelastaminen on mahdollista muutenkin.

1,5 miljoonan asukkaan Kampala on tyypillinen kehitysmaan pääkaupunki, jota kurjistavat suunnittelemattomasti paisuvat slummit ja alati paheneva liikennekaaos. Ugandan 42 miljoonasta asukkaasta vasta viidennes asuu kaupungeissa, mutta maaltamuutto jatkuu kiihtyvää tahtia.

Kampalan vesi-, viemäri- ja jätehuollossa on suuria puutteita. Vihreys ei ole ollut valttia kaupunkirakentamisessa, ja yltyvä ilmastonmuutos tuo lisää haasteita.

Kampala on sitoutunut vähäpäästöiseen tulevaisuuteen liittymällä Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jota Global Green Growth Institute (GGGI) ajaa. Vihreä kaupunki pyrkii ympäristönsuojeluun, kaikkien asukkaiden huomioimiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Vihreyttä ilman myrskyä

Kampalan Makereren yliopistossa kaupunkisuunnittelua opettava Amanda Ngabirano uskoo, että Ugandan kaupungit saadaan vihertymään ilman hirmumyrskyä. Hän on parhaillaan mukana suunnittelemassa autotonta vyöhykettä Kampalan keskustaan.

Uganda on laatinut GGGI:n kanssa vihreän kasvun suunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2031 ja tulee maksamaan lähes kymmenen miljardia euroa. Peruspalvelujen on määrä kasvaa 33 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjen kutistua 27 prosenttia.

GGGI:tä Ugandassa edustava Peter Okubal muistuttaa, että kaupunkikehityksen uusi suunta edellyttää samaa koko maan taloudelta. Jos suunnitelmat toteutetaan kunnolla, pystytään luomaan talouskasvua ja työpaikkoja ympäristöystävällisin menetelmin, hän uskoo.

”Vihreä kehitys tuo kaupungille hyötyjä kaoottisen urbanisaation sijasta”, Okubal sanoo.

Rahoitusta eri suunnilta

GGGI auttaa kaupunkeja laatimaan vihreän kehityksen tiekartan. ”Ugandan kaupunkien tulee lisätä keskinäisiä yhteyksiään, mutta jokaisen on huolehdittava omasta kilpailukyvystään. Niiden on tarjottava miellyttävä asuinympäristö ja pystyttävä samalla luomaan liiketoimintaa”, Okubal visioi.

Suunnitelmassa mainitaan viisi ”strategista” kaupunkia, joihin kuuluvat pääkaupungin ohella pohjoinen Gulu, itäinen Mbale, läntinen Mbarara ja Länsi-Niilin alueen Arua.

Vihreän kehityksen ensiaskeliin kuuluu jätehuollon parantaminen. On löydettävä vaihtoehtoja nykymenolle, jossa jätteet vain kuskataan kaatopaikalle. ”Kun alamme käsitellä jätettä resurssina, voimme luoda sen ympärille neljä miljoonaa työpaikkaa 15 vuoden aikana”, Okubal sanoo.

Hän uskoo, että Uganda onnistuu haalimaan kokoon vihreän kehityksen vaatimat miljardit. Euroopan unioni on jo luvannut noin 50 miljoonaa euroa kahdelle seuraavalle vuodelle, ja muun muassa Ruotsi ja Norja harkitsevat omien lisäpanostustensa määrää.

Kampalaan suunnitellaan nopeita bussilinjoja ja kevyttä raideliikennettä, joihin etsitään yksityisiä yrityksiä kumppaneiksi. YK:n ilmastorahasto GCF on luvannut yli 20 miljoonaa euroa Ugandan kosteikkojen pelastamiseen.

Ympäristöpolitiikka kaupungitympäristö Uganda Suomen IPS

Lue myös

Punaisella pohjalla valkoinen kyltti, jossa lukee mustalla tekstillä "for use as a motor fuel only contains lead (tetraethyl)".

Lyijyllinen bensa on nyt historiaa – Viimeisenä saastuttavasta polttoaineesta luopui Algeria

Maailma on saanut päätökseensä lähes 20 vuotta kestäneen yrityksen luopua lyijyllisestä polttoaineesta ajoneuvoissa. Samasta ponnistuksesta pitäisi ottaa oppia myös fossiilisista polttoaineista luopumisessa, sanoo YK:n ympäristöohjelma.
Metsää joen rannalla.

Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla

Alkuperäiskansat ja heimoyhteisöt suojelevat metsiä paremmin kuin muut ryhmät muun muassa siksi, että heidän perinteiset tuotantojärjestelmänsä ovat ympäristön kannalta kestävämpiä. ”Tämä on empiirinen havainto, joka perustuu dataan, ei naiivi, ideologinen tai romanttinen havainto”, todetaan FAO:n raportissa.
Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.