Uutiset Reilu kauppa

Tutkimus: Reilu kauppa ei aina hyödytä työläistä

Maataloustyöläiset ovat köyhiä Reilun kaupan piirissäkin, sanoo tavallisia ja reiluja tiloja vertaileva tutkimus. Reilu kauppa ry:n mukaan vertailu on monilta osin epäreilu, mutta sisältää myös arvokkaita huomioita.
(Kuva: gordontour / Flickr.com / cc 2.0)

Reilun kaupan tiloilla työskentelevät maataloustyöläiset eivät saa sen enempää palkkaa kuin tavallisten tilojen työläisetkään – yleensä jopa vähemmän, sanoo tuore tutkimus. Suomen Reilu kauppa ry:n mukaan tutkimus on monilta osin virheellinen ja epäreilu, mutta sisältää myös arvokkaita huomioita.

Lontoon yliopiston nelivuotisessa tutkimusprojektissa tarkasteltiin kahvin ja kukkien tuotantoa Etiopiassa sekä kahvin ja teen tuotantoa Ugandassa.

Sen mukaan esimerkiksi tavallisista etiopialaista kahvityöläisistä vajaat viisi prosenttia tienaa 60 prosenttia alle mediaanitulon. Reilun kaupan kahvia tuottavien pientilojen kausityöläisten keskuudessa pienituloisia on sen sijaan reilut 30 prosenttia. Samantyyppinen tilanne havaittiin myös ugandalaisten teetyöläisten kohdalla.

Suomen Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtajan Janne Sivosen osa kritiikistä on perusteltua, mutta samalla monet tutkimuksen johtopäätöksistä ampuvat ohi. Epäreilua on esimerkiksi tutkimuksen vertailu muun muassa isojen Reilun kaupan piiriin kuulumattomien plantaasien ja kausityövoimaa palkkaavien Reilun kaupan pienviljelijöiden välillä.

"On aivan selvää, että vaikka pienviljelijä olisi Reilun kaupan viljelijä, mahdollisuudet maksaa palkkaa kausityövoimalle ovat aivan toisenlaiset kuin plantaasilla, joka voi olla monikansallisen yrityksen omistuksessa. Ei Reilu kauppakaan voi tehdä köyhästä pienviljelijästä suurta plantaasinomistajaa rikkaampaa", Sivonen sanoo.

Hän huomauttaa, että vertailussa oli mukana vain yksi Reilun kaupan plantaasi, etiopialainen kukkatila. Loput tutkituista Reilun kaupan tiloista ovat osuuskuntiin kuuluvia pientiloja. Kahviplantaaseja Reilu kauppa ei edes sertifioi.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä yli 1 700:aa ihmistä. Tutkimuskohteista neljä oli mukana Reilussa kaupassa. Lisäksi tutkittiin kahdeksaa Reilun kaupan piiriin kuulumatonta kohdetta, joihin kuului sekä suuria että pieniä tiloja.

Tila menetti sertifikaatin

Tutkijoiden mukaan tulovertailut pitävät paikkansa, vaikka tilojen kokoerot ja muut tekijät otettaisiin huomion.

Sivonen sekä Ison-Britannian Reilun kaupan yhdistys kuitenkin kritisoivat tutkimusta myös siksi, että mukana ollut Reilun kaupan etiopialainen kukkaplantaasi menetti sertifikaattinsa pian tutkimuksen teon jälkeen ja toinen tila taas sai sertifikaatin. Se vaikeuttaa vertailua.

"Lisäksi tutkitut tilat eivät aina myyneet kaikkia tuotteitaan Reilu kauppa -sertifioituina. Mukana on ugandalainen osuuskunta, joka myy alle prosentin tuotannostaan Reilun kaupan tuotteina. Jos myyntiä ei ole, silloin ei Reilun kaupan hyötyjäkään ole", Sivonen muistuttaa.

Kausityöläiset tienaavat huonosti

Vaikka tutkimuksessa on ongelmia, Sivosen mukaan yksi sen esiin nostama asia on selvä: pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset tienaavat huonosti kaikkialla, myös Reilun kaupan piirissä. Reilun kaupan kriteerit, jotka takaavat paremmat palkat ja työolot, koskevat tällä hetkellä pääosin vain plantaasien työntekijöitä ja pienviljelijöitä, eivät pienviljelijöiden kausittain palkkaamia työläisiä.

"Siinä meillä on parannettavaa. Ongelma ei kuitenkaan tule yllätyksenä kenellekään Reilun kaupan parissa työskentelevälle", hän toteaa.

Järjestö onkin hänen mukaansa parhailtaan pohtimassa kausityöläisten aseman parantamista; plantaasityöntekijöiden osalta Reilun kaupan kriteereitä uudistettiin jo alkuvuodesta. Pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset ovat kuitenkin haastavampi ryhmä.

"Kun puhutaan perheviljelijöistä, puhutaan ihmisistä, jotka ovat yleensä itsekin köyhiä. Jos maapläntti on alle hehtaarin ja viljelijä palkkaa ihmisiä sadonkorjuuseen, niin kriteerit eivät voi olla samat kuin plantaaseilla. Toisaalta perheviljelmiäkin on eri kokoisia", Sivonen toteaa.

Yhteensä Reilun kaupan piirissä on tällä hetkellä noin miljoona pienviljelijää ja 300 000 plantaasityöntekijää.

TÄSMENNYS: Juttua on päivitetty kolmannen väliotsikon jälkeisen kappaleen osalta. Pienviljelijöiden palkkaamat kausityöläiset, eivät kaikki maataloustyöläiset, tienaavat Sivosen mukaan huonosti myös Reilun kaupan piirissä.

Reilu kauppa ihmisoikeudettyö EtiopiaUganda Reilu kauppa ry

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”