Uutiset

Tutkimus: Mikroluotto ei ole ihmelääke köyhyyteen

Valtasuhteet leimaavat naisten mikroluottoverkostoja Etelä-Afrikassa, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.
(Kuva: John Atherton / cc 2.0)

Mikroluottojen merkitystä kehitysmaiden naisten köyhyyden vähentäjänä on liioiteltu. Pahimmissa tapauksissa mikroluototus johtaa velkakierteeseen ja toiminnan halvaantumiseen, sanotaan viime viikolla tarkistetussa väitöskirjassa.

Johanna Hietalahden tutkimuksessa tarkastellaan mikroluottoverkostojen arjen politiikkaa ja valtapelejä Etelä-Afrikan Limpopossa.

"Mikroluotoista hyötyivät eniten ne, joiden kotitalouksilla on säännöllisiä tuloja ja jotka onnistuvat saavuttamaan suotuisan sosiaalisen aseman yhteisössä", toteaa Hietalahti.

Tutkimuksesta ilmenee, että harva yrityksistä on kuitenkaan kestävällä taloudellisella pohjalla ja toimintaa leimaavat myös yhteiskunnassa vallitsevat valtasuhteet.

Mikroluottojärjestelmässä ryhmä naisia saavat oman lainan, mutta ovat samalla yhteisvastuussa toistensa lainoista. Toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja solidaarisuuteen. Viime kädessä sukulaiset tai jopa koko kyläyhteisö ovat lainan takaajina, todetaan tutkimuksessa. Hietalahden mukaan yhteistakaus on hyvästä keksinnöstä huolimatta myös ongelmallinen.

"Vastuiden jakautumisesta ryhmäläisten kesken ei ole olemassa sääntöä. Se mahdollistaa hyväksikäytön ja jättää ryhmäläiset 'omien lakiensa' armoille".

Tutkimuksen mukaan luottojen takaisinmaksu perustuu tiukkaan kuriin ja valvontaan. "Jos joku ei maksanut, muut hankkivat rahat keinolla millä hyvänsä", Hietalahti toteaa.

Myöskään kuka tahansa ei voi saada lainaa, vaikka periaatteessa mikroluotto on suunnattu niille, joilla ei ole pääsyä virallisille rahoitusmarkkinoille. Organisaation sisäiset valtarakenteet kuitenkin vaikuttavat, kuka pääsee osaksi ryhmää. Toisaalta joskus akuutti rahantarve pakottaa valitsemaan kenet tahansa.

Mikroluottojärjestelmän ajatellaan voimauttavan naisia ja tekevän heistä oman elämänsä subjekteja. Hietalahden mukaan rakenteelliset ongelmat ja poliittinen eriarvoisuus luovat kuitenkin rajoitteita.

Tutkijan mukaan mikroluotot eivät ole irrallaan muista naisten elinkeinostrategioista eikä niillä voi korvata perinteistä kehitysapua. Huomiota tulisikin kiinnittää enemmän naisten arjen ymmärtämiselle.

Mikroluotot genderkehityspolitiikkaliiketoimintamikroluotto Etelä-Afrikka

Lue myös

Raha tuo naiselle valtaa, osoittaa mikroluottotutkimus

Nasrin Jinian väitöskirjatutkimuksen mukaan mikroluottojen ansiosta monet naiset ovat saaneet Bangladeshissa äänensä kuuluviin perheissä. Muutos on kuitenkin hidas.

Tutkimus: Mikrolainojen hyödyt epäselvät

Mikrolainat parantavat saajien tulotasoa vain vähän, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Mikrolainat eivät aina vähennä köyhyyttä

Säästöryhmät ovat vaihtoehto korkeakorkoisille mikrolainoille, kirjoittaa Salla Matilainen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit