Uutiset Ruokaturva

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.
Havannassa sijaitsevan yksityiskaupan myyjä odottaa asiakkaita. Hintataso on sellainen, että nämä tuotteet jäävät harvojen herkuksi. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Kuuba tuo ulkomailta 80 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista, mutta nyt maa tavoittelee ruokaomavaraisuutta. Sen toivotaan karsivan kuluja ja tuottavan terveellistä ravintoa kaikille.

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Suunnitelma elintarvikeomavaraisuudesta pyrkii kutistamaan laskun olemattomiin. Samalla luvataan tuottaa hyvää ruokaa turvallisesti ja kestävästi.

”Riippumattoman ruuantuotannon tukeminen on osoittautunut taloudelle välttämättömäksi”, taloustieteilijä Armando Nova selittää suunnitelman taustoja.

Koronapandemia on heikentänyt entisestään Kuuban vientituloja, joiden päälähteitä ovat asiantuntijoiden – lääkäreiden ja muiden – palvelujen myynti ulkomaille, matkailu, bioteknologian tuotteet, sokeri, rommi, tupakka ja nikkeli.

YK:n talouskomissio ennustaa Kuuban kansantuotteen kutistuvan tänä vuonna vähintään kahdeksan prosenttia. Vuoden 2019 perustuslaki kuitenkin velvoittaa valtion turvaamaan kaikille asukkaille terveellisen ja riittävän ravinnon.

Sadot kutistuvat

Kuuba pitää tuontiriippuvuutta uhkana kansalliselle turvallisuudelle ja haluaa siksikin kasvattaa omaa ruuantuotantoaan.

Se ei ole helppoa, koska maatalous tuottaa heikosti ja potee pääomapulaa. Kalastuslaivasto on lähes olematon ja elintarviketeollisuus tehotonta.

Ruokakasvien sadot kutistuvat maaperän suolaantumisen tai huonon hoidon vuoksi. Lannoitteista ja torjunta-aineista on pulaa, ja tilannetta pahentavat kuivuudet ja hurrikaanit, joita ilmastonmuutos kiihdyttää.

Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiristänyt vuonna 1962 julistettua Kuuban kauppasaartoa. Se estää muun muassa lainansaannin kansainvälisiltä luottolaitoksilta.

Ekonomisti Novan mielestä Kuuban on nyt panostettava maatalouden alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja sokeriruo'on jalostukseen.

Korona nostaa hintoja

YK-järjestöt varoittivat heinäkuussa, että koronavirus vaarantaa ruuan tuotantoketjut maailmanlaajuisesti, mikä nostaa hintoja. Pelkästään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella yli 83 miljoonaa ihmistä on vaarassa suistua äärimmäiseen köyhyyteen ja nälkään.

Maailman ruokaohjelma WFP, YK:n ruokajärjestö FAO ja Euroopan unioni ovat toimittaneet pandemian aikana elintarvikeapua Kuuban vähäosaisille.

Vuodesta 1962 kuubalaiset ovat saaneet ostaa valtion tukemalla hinnalla tietyn määrän peruselintarvikkeita, kuten riisiä, sokeria, jauhoja, kahvia, ruokaöljyä ja lihaa. Peruskori ei kuitenkaan kata läheskään kaikkia tarpeita.

”Haluaisin käyttää enemmän kasviksia ja hedelmiä, mutta niiden hinnat ovat pilvissä yksityisillä markkinoilla. Valtion kauppoihin niitä ei tule juuri koskaan”, eläkeläinen Clotilde Carmona harmittelee.

Kuubalaisten keskipalkka on alle 20 euroa kuussa ja eläke puolet siitä.

Vuonna 2016 hyväksytty suunnitelma edellyttää, että jokainen kuubalainen saa kasviksia ja hedelmiä 13,6 kiloa kuukaudessa. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan määrä on kuitenkin jäänyt noin yhdeksään kiloon.

Kuuban valtio käyttää vain viitisen prosenttia budjetistaan maa- ja kalatalouteen, mikä ei riitä ruokapulan voittamiseen, ekonomisti Pedro Moreal muistutti hiljan Twitterissä.

Terveydenhuollon asiantuntijat puolestaan varoittelevat roskaruuan haitoista, kun kuubalaiset joutuvat turvautumaan halvimpiin vaihtoehtoihin. Terveysministeriön tilastojen mukaan Kuuban 11,3 miljoonasta asukkaasta jo 42 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.

Ruokaturva maatalousruokakauppakuluttaminen Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.