Uutiset Ruokaturva

Tuontiriippuvainen Kuuba pyrkii ruokaomavaraisuuteen – Koronapandemia uhkaa kasvattaa ruokalaskua

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Ruokaomavaraisuuden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä maatalous tuottaa heikosti ja kärsii pääomapulasta.
Maskilla suojautunut nainen hedelmätiskin takana.
Havannassa sijaitsevan yksityiskaupan myyjä odottaa asiakkaita. Hintataso on sellainen, että nämä tuotteet jäävät harvojen herkuksi. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Kuuba tuo ulkomailta 80 prosenttia tarvitsemistaan elintarvikkeista, mutta nyt maa tavoittelee ruokaomavaraisuutta. Sen toivotaan karsivan kuluja ja tuottavan terveellistä ravintoa kaikille.

Kuuba maksaa tuontiruuasta noin 1,7 miljardia euroa vuodessa, mikä koettelee maan horjuvaa taloutta. Suunnitelma elintarvikeomavaraisuudesta pyrkii kutistamaan laskun olemattomiin. Samalla luvataan tuottaa hyvää ruokaa turvallisesti ja kestävästi.

”Riippumattoman ruuantuotannon tukeminen on osoittautunut taloudelle välttämättömäksi”, taloustieteilijä Armando Nova selittää suunnitelman taustoja.

Koronapandemia on heikentänyt entisestään Kuuban vientituloja, joiden päälähteitä ovat asiantuntijoiden – lääkäreiden ja muiden – palvelujen myynti ulkomaille, matkailu, bioteknologian tuotteet, sokeri, rommi, tupakka ja nikkeli.

YK:n talouskomissio ennustaa Kuuban kansantuotteen kutistuvan tänä vuonna vähintään kahdeksan prosenttia. Vuoden 2019 perustuslaki kuitenkin velvoittaa valtion turvaamaan kaikille asukkaille terveellisen ja riittävän ravinnon.

Sadot kutistuvat

Kuuba pitää tuontiriippuvuutta uhkana kansalliselle turvallisuudelle ja haluaa siksikin kasvattaa omaa ruuantuotantoaan.

Se ei ole helppoa, koska maatalous tuottaa heikosti ja potee pääomapulaa. Kalastuslaivasto on lähes olematon ja elintarviketeollisuus tehotonta.

Ruokakasvien sadot kutistuvat maaperän suolaantumisen tai huonon hoidon vuoksi. Lannoitteista ja torjunta-aineista on pulaa, ja tilannetta pahentavat kuivuudet ja hurrikaanit, joita ilmastonmuutos kiihdyttää.

Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiristänyt vuonna 1962 julistettua Kuuban kauppasaartoa. Se estää muun muassa lainansaannin kansainvälisiltä luottolaitoksilta.

Ekonomisti Novan mielestä Kuuban on nyt panostettava maatalouden alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja sokeriruo'on jalostukseen.

Korona nostaa hintoja

YK-järjestöt varoittivat heinäkuussa, että koronavirus vaarantaa ruuan tuotantoketjut maailmanlaajuisesti, mikä nostaa hintoja. Pelkästään Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella yli 83 miljoonaa ihmistä on vaarassa suistua äärimmäiseen köyhyyteen ja nälkään.

Maailman ruokaohjelma WFP, YK:n ruokajärjestö FAO ja Euroopan unioni ovat toimittaneet pandemian aikana elintarvikeapua Kuuban vähäosaisille.

Vuodesta 1962 kuubalaiset ovat saaneet ostaa valtion tukemalla hinnalla tietyn määrän peruselintarvikkeita, kuten riisiä, sokeria, jauhoja, kahvia, ruokaöljyä ja lihaa. Peruskori ei kuitenkaan kata läheskään kaikkia tarpeita.

”Haluaisin käyttää enemmän kasviksia ja hedelmiä, mutta niiden hinnat ovat pilvissä yksityisillä markkinoilla. Valtion kauppoihin niitä ei tule juuri koskaan”, eläkeläinen Clotilde Carmona harmittelee.

Kuubalaisten keskipalkka on alle 20 euroa kuussa ja eläke puolet siitä.

Vuonna 2016 hyväksytty suunnitelma edellyttää, että jokainen kuubalainen saa kasviksia ja hedelmiä 13,6 kiloa kuukaudessa. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan määrä on kuitenkin jäänyt noin yhdeksään kiloon.

Kuuban valtio käyttää vain viitisen prosenttia budjetistaan maa- ja kalatalouteen, mikä ei riitä ruokapulan voittamiseen, ekonomisti Pedro Moreal muistutti hiljan Twitterissä.

Terveydenhuollon asiantuntijat puolestaan varoittelevat roskaruuan haitoista, kun kuubalaiset joutuvat turvautumaan halvimpiin vaihtoehtoihin. Terveysministeriön tilastojen mukaan Kuuban 11,3 miljoonasta asukkaasta jo 42 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.

Ruokaturva maatalousruokakauppakuluttaminen Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija